Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.2.25 14:29:50

Tekeekö kukaan enää tätä kun on olemassa netti? Minusta tämä kuulostaa kivalta mutta en haluaisi netistä kopioida. Onko muita tapoja ja olisiko täällä vanha konkari joka voisi auttaa alkuun?

Lähettäjä: 123 
Päivämäärä:   20.2.25 19:15:45

Mikä homma on sukujen keräily? Siis paperille kerätään hevosten sukutauluja vai miten?

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   20.2.25 22:14:41

Mulla oli ruutuvihko johon keräilin sukuja. Eli piirsin sukutaulun ääriviivat ensin siihen sivulle ja sitten lisäsin hevosten nimet. A4-kokoiseen vihkoon saakin aika ison kun tekee koko aukeamalle :D vaati aikamoista suunnittelua kun piti ensin laskea montako riviä siihen mahtuu ja miten saa sitten eri sukupolvet mahtumaan aukeamalle ruudukkoon. Se on todella kiinnostava harrastus! Nythän se on helppoa kun menee Heila jalostuspalveluun ja ottaa suoraan esiin 8 polven sukutaulutiedot. Ennen vanhaan ei ollut nettiä, niin piti kaikista eri kirjoista keräillä hevonen kerrallaan niitä tietoja, esim. niistä punaisista Suomen ravi ratsastus hevoskasvatus ja kaikki sukukirjat (lv ja sh). Ja auta armias minähän soittelin Hippokseenkin ja kyselin niitä sukutietoja sieltä :D mahtoi toimistotyöntekijää huvittaa luetella mulle pikkutytölle niitä hevosten sukutaulutietoja puhelimessa :D kiitos ja anteeksi.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.2.25 09:38:04

joo / Voi miten ihana harrastus! Ja miten kiinnostuneita entisajan lapset ovat olleet hevosista! En usko, että tänäpäivänä kovin moni lapsi soittaisi yhtään mihinkään, jotta saisi selville jonkun hevosen sukutaulun. Ei tunnu kiinnostavan tallillakaan mikään muu kuin mahdollisimman korkeat esteet ja niistä sometus.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   21.2.25 20:36:54

Minulla oli useita sukutaulujen vaihtokavereita joskus ysärin alkuvuosina. Eli ns. kirjekavereita joiden kanssa lähetettiin pitkä lista suvuista mitä kummallakin oli (roduttain jaoteltuna, aakkosjärjestyksessä) ja siitä sitten muistaakseni joku 5-10kpl sukuja "tilattiin" aina puolin ja toisin ja kirjepostina käsin kirjoitettuna läheteltiin. Harmi ettei mulla enää ole niitä vihkoja ja kansioita tallessa.

Oi niitä aikoja. :)

Lähettäjä: Laura 
Päivämäärä:   5.3.25 14:02:16

Oli kyllä kiva harrastus, eipä taida enää kukaan harrastaa. Itselläkin loppui kun tietokone tuli kotiin ja näki sukupostista kaikki.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   6.3.25 11:53:58

Oi oi, ennen wanhaan esim. HIHS expossa oli Hippoksen piste, jossa sai pyytää sukutauluja, joita tulostivat siinä paikan päällä arkistoistaan :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.3.25 12:13:59

Minäkin keräilin sukuja lapsena ja parin tutun hevosen sukua yritin selvitellä mahdollisimman pitkälle. Netti (ja sukuposti) veivät pointin siitä harrastuksesta. Ennenhän sukuja julkaistiin esim. Hevoshullussa ja suomenhevosista ainakin oli ihan sukukirjojakin. En onko enää tai miten nykyään saisi sukutauluja kerättyä ilman netin hyödyntämistä.

Hauskasti kyllä vieläkin tunnistaa jotain ihan satunnaisia ei-kuuluisien hevosen nimiä nähdessään, että tuon suku minulla oli tai että tuo oli jotain sukua jollekin tutulle hevoselle.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.3.25 19:08:13

Jokunen vuosi sitten taisin nakata roskiin kasan rotuponiyhdistysten sukutaulukansioita, joissa oli kaikkien tiettyinä vuosina kantakirjattujen ponien sukutaulut ja tiedot, kun eihän näillä enää mitään tekoa ole, sen kuin katsoo sukupostista.

Lähettäjä: Hepuli 
Päivämäärä:   16.3.25 13:32:04

Minäkin keräilin sukutauluja 80-luvun loppupuolella. Kun ei ollut nettiä niin vietin aikaa kirjastossa tai vaihtelin sukutauluja kirjekavereiden kanssa.

Siihen aikaan nähtiin muutenkin paljon enemmän vaivaa harrastuksen eteen. Miten ovatkaan ajat muuttuneet siitä!

Muistan kaiholla sitä reippautta millä pyöräilin talleille kilometrikaupalla... Hoidin ravureita, haalin rahaa ratsastustunteihin mm. jakamalla mainoksia. Ajankäyttö oli niin liikunnallista ilman älylaitteita.

Ihan käsittämätöntä miten yhteiskunta muuttuu vaikka tuntuu että kaikesta on vain hetki...