|
Lähettäjä: Tutkimusta
Päivämäärä: 15.10.26 12:39:31
Suomessa sanotaan "vitamiinivalmiste", "tukihoito", kerrotaan avoimesti, että tätä käytetään "edistämään palautumista", "auttamaan hevosta toipumaan". Keräsin tähän alle yhteenvetoa, mitä HEMO-15 ajatellaan muualla maailmassa:
HIWU ja YHDYSVALTOJEN RAVIJÄRJESTÖT ovat linjanneet, että Hemo-15-valmisteella ei ole mitään pätevää tai välttämätöntä eläinlääkinnällistä käyttötarkoitusta terveelle kilpahevoselle. Koska hevosten normaali ruokavalio kattaa niiden vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen, pistettävän tehoravinteen antaminen nähdään puhtaasti yrityksenä manipuloida hevosen suorituskykyä ja verenkuvaa kilpailuetua varten. Osa amerikkalaisista valmentajista ja eläinlääkäreistä yritti pitkään puolustautua väittämällä Hemo-15:tä pelkäksi vaattomaksi lisäravinteeksi tai vitamiiniliuokseksi. Yhdysvalloissa käydyissä oikeustapauksissa (esim. liittovaltion tuomarin vahvistama päätös eläinlääkäri Scott Shellin tapauksessa) on kuitenkin juridisesti vahvistettu, että suonensisäisesti annosteltava valmiste on säännösten silmissä aina lääke.
Koska tuotteen omassakin etiketissä lukee sen olevan compounded drug, sitä kohdellaan ankarimpien doping-säädösten mukaan. Myös apteekkien tekemät Hemo-15-jäljitelmät on kielletty saman säännön nojalla.
RUOTSI: Seuraa Suomen tilannetta suurennuslasilla. Ruotsissa (Svensk Travsport) suhtautuminen valmisteeseen on kylmennyt entisestään Suomessa paljastuneen koboltti-vyhdin myötä. Ruotsissa seurataan Suomen asiaa erittäin tarkasti ja pidetään mahdollisena jopa vanhojen pakastettujen dopingnäytteiden avaamista uudelleen kobolttipitoisuuksien tutkimiseksi. Ruotsalaisessa mediassa on herännyt kriittistä keskustelua siitä, pitäisikö Hemo-15:n kaltaiset valmisteet kieltää kokonaan myös Pohjoismaissa.
NORJASSA suhtautuminen Hemo-15-valmisteeseen ja kobolttidopingiin on ehkä koko Euroopan ankarinta. Norjan raviliitto (Det Norske Travselskap – DNT) tunnetaan poikkeuksellisen jyrkästä ja nollatoleranssiin perustuvasta linjastaan, jossa hevosten lääkintää ja palautumista valvotaan äärimmäisen tarkasti. Norjalaisten asenteisiin kobolttivalmisteita kohtaan vaikuttaa syvästi vuonna 2016 leimahtanut suuri dopingskandaali. Norjassa korostetaan, että jos hevonen tarvitsee vitamiini- tai rautatäydennystä, sen on tapahduttava suun kautta normaalin ruokinnan yhteydessä. Pistoshoidot varataan ainoastaan vakavasti sairaiden hevosten eläinlääkinnälliseen hoitoon, ei urheiluhevosten suorituskyvyn optimointiin tai rutiininomaiseen palautumiseen. Norjalaisessa ravikeskustelussa eläinsuojelulliset ja eettiset arvot nousevat herkästi esiin. Hemo-15:n kaltaisten "blood builder" -tuotteiden käyttöä pidetään Norjassa eettisesti vanhanaikaisena ja urheiluhengen vastaisena. Kun Suomessa uutisoitiin Hemo-15-käryistä Norjan mediassa ja ravipiireissä reagoitiin vaatimalla entistä tiukempaa pohjoismaista yhteistyötä ja rajavalvontaa, jotta kyseiset tuotteet saadaan pidettyä kokonaan poissa Norjan talleilta.
RANSKAN ravijärjestöt eivät katso läpi sormien selityksiä "vitamiinipistoksista" tai "palautumistuotteista". Jos hevosen elimistöstä löytyy kobolttia yli sallitun rajan, kyseessä on dopingrikkomus, riippumatta siitä onko aine peräisin Hemo-15:stä vai muualta.
Toisin kuin monissa muissa maissa, Hemo-15 on saanut ITALIASSA virallisen myyntiluvan ja tuotetunnuksen suonensisäisenä ja lihaksensisäisenä pistoksena hevosille, naudoille ja sioille. Vaikka Italiassa käydään keskustelua analyysien tulkinnasta, käytännön linja kilpailuissa on armoton. Italia on sitoutunut kansainvälisiin nollatoleranssilinjauksiin, ja Hemo-15 on toistuvasti noussut esiin myös italialaisten tallien tutkimuksissa yhtenä riskituotteena.
Saksassa ja muissa Keski-Euroopan ravimaissa suhtautuminen Hemo-15-valmisteeseen on poikkeuksetta erittäin jyrkkä ja tuomitseva. Keski-Euroopan ravi- ja laukkajärjestöt, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä kansainvälisen kattojärjestön (IFHA) kanssa, katsovat valmisteen suonensisäisen käytön olevan urheilun eettisten periaatteiden vastaista ja suora sääntörikkomus.
SAKSASSA Hemo-15:n kaltaisia pistettäviä kobolttivalmisteita ei pidetä tavanomaisena tai hyväksyttävänä ravintolisänä kilpahevosille. Sikäläiset laboratoriot (kuten Laboklin) ovat olleet mukana luomassa kansainvälisiä raja-arvoja juuri Hemo-15:n kaltaisten aineiden käytön kontrolloimiseksi. Saksassa eläinlääkäri ei voi noin vain määrätä tai piikittää Hemo-15-valmistetta "varmuuden vuoksi" palautumiseen. Mikäli saksalainen valmentaja tai eläinlääkäri jää kiinni luvattomien pistosten antamisesta kilpailujen yhteydessä, seuraukset ovat ankarat ja tapaukset etenevät usein siviilioikeuteen asti eläinlääkintälakien rikkomisesta.
Benelux-maat toimivat usein Euroopan laajuisen lääkelogistiikan keskuksina. Esimerkiksi BELGIAN kautta Hemo-15-valmistetta on myyty kansainvälisten eläinlääkintätukkujen kautta, mikä on tehnyt siitä helpommin saatavilla olevaa tavaraa Keski-Euroopassa. Järjestöjen tasolla ALANKOMAIDEN ja BELGIAN raviliitot noudattavat tiukasti yhteiseurooppalaista linjaa. Koska koboltin testaustekniikka on kehittynyt ja testit kattavat nykyään myös virtsan ja plasman erittäin tarkasti, Benelux-maissa valmentajille on tehty selväksi, että Hemo-15:n käyttö johtaa väistämättä käryyn, sillä aineen puoliintumisaika ja poistuminen elimistöstä on hidasta.
Keski-Euroopan vuoristomaissa ITÄVALTA & SVEITSI raviurheilu on pienempää, mutta ratsastusurheilu (FEI) on erittäin vahvaa. Sveitsissä ja Itävallassa asenteita Hemo-15-valmistetta kohtaan on kiristänyt kansainvälisen ratsastusliiton FEI:n ottama äärimmäisen tiukka linja. Alueella on nähty tapauksia, joissa maajoukkue-tason ratsastajat ovat saaneet pitkiä kilpailukieltoja, kun joukkueen eläinlääkäri on mennyt pistämään hevosille Hemo-15-valmistetta. FEI:n virallinen kanta on, että tuotteella ei ole mitään pätevää lääketieteellistä käyttöä kilpahevoselle ja sen käyttö rinnastetaan suoraan kiellettyjen dopingaineiden listalle. Keski-Euroopassa ajatellaan, että moderni ravi- ja hevosurheilu ei tarvitse neulalla annettavia "blood buildereita". Jos hevosella on anemia tai puutostila, se hoidetaan ensisijaisesti suun kautta annettavalla ruokinnalla ja levolla. Hemo-15:n suonensisäistä käyttöä pidetään Keski-Euroopassa pelkkänä keinotekoisena suorituskyvyn hakemisena, ja siihen suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin muihinkin pimeisiin doping-aineisiin
Yleinen mielipide maailmalla on se, että terve kilpahevonen ei tarvitse suonensisäistä rauta- ja kobolttitankkausta. Hemo-15:n käyttöä pidetään ravimaissa eettisesti kyseenalaisena suorituskyvyn hakemisena harmaalta alueelta, ja valvontakoneistot ympäri maailmaa pyrkivät tukkimaan tämän porsaanreiän lopullisesti tiukoilla koboltin raja-arvoilla.
Koska kobolttia esiintyy hevosilla luonnostaan erittäin pieniä määriä ja sitä saadaan perusrehuista, sille ei voida asettaa absoluuttista nollatoleranssia. Pohjoismaat noudattavat Euroopan raviliiton (UET) asettamia tiukkoja rajoja:
• Virtsanäyte: Enintään 100 nanogrammaa millilitrassa (100 ng/ml).
• Veriplasma: Enintään 25 nanogrammaa millilitrassa (25 ng/ml).
Mikäli nämä arvot ylittyvät missä tahansa Pohjoismaassa kilpailupäivän dopingtestissä, kyseessä on automaattisesti dopingrikkomus, ei pelkkä lääkeainerikkomus.
Hemo-15-valmisteen kaltaisille pistettäville tai suuriannoksisille kobolttituotteille ei ole määritelty virallista lääkeainevaroaikaa (kuten 14 tai 28 vuorokautta) Pohjoismaissa. Miksi? Koska valmisteita EI OLE HYVÄKSYTTY URHEILUHEVOSEN TAVANOMAISEEN LÄÄKINTÄÄN, eikä niille haluta antaa "sallitun käytön" ikkunaa. Koboltti poistuu elimistöstä erittäin hitaasti ja voi varastoitua kudoksiin, jolloin toistuva käyttö nostaa pitoisuuksia viikoiksi tai kuukausiksi.
Kaikissa Pohjoismaissa yleinen eläinlääkinnällinen suositus on, ettei pistettävää kobolttia tai suuria määriä B12-vitamiinia tulisi antaa hevoselle missään tilanteessa lähempänä kuin vähintään useita viikkoja ennen kilpailua.
|