|
Lähettäjä: ...
Päivämäärä: 1.10.26 23:26:04
..tottahan sillä voi olla hieman merkitystä...laskennallisesti (kts. oheisena)
"Lisämatka radoittain (1000 metrin kierros)Ympyrän kaavan (\(2\pi \times \Delta r\)) mukaisesti lisämatka täydellä 360 asteen kaarroksella (eli yhdellä kokonaisella kierroksella) jakautuu radoittain suunnilleen seuraavasti:
2. rata (n. 2,5–3 m sisäpuolelta): +15,7 – 18,8 metriä / kierros
3. rata (n. 5–6 m sisäpuolelta): +31,4 – 37,7 metriä / kierros
4. rata (n. 7,5–9 m sisäpuolelta): +47,1 – 56,5 metriä / kierros"
Mutta käytännössä ulompana juoksemisella ei ole juurikaan merkitystä.. Esimerkiksi toista rataa juoksemalla valjakon kokonaismatka 2100 matkalla on vain 35 - 38 metriä pidempi kuin sisärärataa ajaneella valjakolla..
Kilpailun kannalta tämä on tietenkin täysin olematon lisämatka..Eihän hevoset osaa mitata matkaa. Eikä kuskinkaan tarvitse siitä välittää.
- lopputuloksen kannalta on täysin samantekevää juokseeko valjakko 2100 metriä tai sitten 2135 metriä.
Suomen ravikilpailuissa näkee usein että sisärataa pitkin juoksee vain 3-4 valjakkoa peräkkäin...kun samassa lähdössä toisella radalla etenee 7-8 tai jopa kymmenenkin valjakkoa peräkkäin. Fiksuimmat kuskiti tietenkin jonon perällä, ulkorataa tai jopa 3. pitkin..
- jokainen ymmärtää että toista rataa pitkin juoksee vahvemmat hevoset. Niille ei ole lopputuloksen kannalta mitään merkitystä juostavan matkan pirtuudella.
- onneksi suomalaiset kuskit ymmärtää tämän (siis hevosen juokseman matkan pituudella ei ole mitään merkitystä loppuaikaan tai sijoittumiseen).
Hevosen omistajan (ja varsinkin valmentajan) on syytä tähdentää kuskille että muistaa ajaa aina toista (2.) rataa, tai jopa kolmattakin. Näin pystyy tehokkaasti välttämään häpeällistä ns. "pussiin" joutumista.
Kuten ravi-studiossa tänäänkin kerrottiin niin ainoastaan kaikkein surkeimmat ravikuskit (S. Raitala ja M.Forss) pyrkivät johdonmukaisesti pysyttelemään sidäradalla.
- se on jopa huvittavan typerää..yrittävät selviytyä kilpailusta mahdollisuimman lyhyellä matkalla.
|