Lähettäjä: Paavali 
Päivämäärä:   22.4.26 20:35:24

Ei hevonen tiedä maalipaalun paikkaa, se joko puristaa niin kauan kuin kuski pyytää tai sitten ei.

Lähettäjä: Dorgan Jane 
Päivämäärä:   22.4.26 20:43:28

Ei välttämättä tiedä maalin paikkaa mutta jotkut haluaa juosta muiden ohi ja jotkut ei halua päästää ohitseen.
Joillakin on vauhtia ja jaksoa mutta tyytyvät vain juoksentelemaan muitten mukana.
Jotkut ei loista treenissä mutta suorittavat kilpailuissa 100 %.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   22.4.26 20:50:31

Ei tiedä maalin paikkaa, jotku ei halua päästää toista ohi, jotku luovuttaa kun toinen menee ohi, jotku on hiiteill hyviä mutta kisoissa ei kiinnosta
Aikoinaan kun lopuusuoran alussa soitettiin kelloa jotku lopetti juoksun siihen. Johtuiko siitä, että oli usein kovakätisesti käsketty suoran alussa ja hevonen muisti mitä oli tulossa. Vuosia sitten se käskeminen oli aika rajua toisinaan.

Lähettäjä: Hantta 
Päivämäärä:   22.4.26 21:46:28

Kyllä ne paalun paikan tietää

Lähettäjä: Halpa kopio 
Päivämäärä:   22.4.26 21:52:31

Höpsöt, älkää inhimillistäkö hevosia. Se on tosi naivia luoda ajatusta, että hevonen jotenkin nauttisi. Hevonen tekee nöyrästi mitä ihminen pyytää/käskee/komentaa tai ei. Lajissa menestymisen kannalta se nöyryys on tietty kannattavaa. Hippoksen mainospuheissa on muuta, mut kai lajin sisällä ihmiset voi faktat myöntää.

Lähettäjä: Jaaha 
Päivämäärä:   22.4.26 22:08:03

Ehkä väärin sanoa voitontahtoisuudesta, mutta jotain ihmeellistä on sellaisessa hevosessa joka odottaa kuskin pyyntöä lähteä ohituskaistalle ja aivan omasta ilostaan pusertaa muista ohi vaikka ulkoratoja ja puskee menemään maalisuoraa ilman yllyttämistä. Jos ehtii ekaksi niin kyllä sen jotenkin huomaa kun takasuoralla kääntää kohti voittajaesittelyä että nyt on onnistuttu.

Minulla oli tuollainen tamma ja ajoin sillä itse alusta saakka. Kilpailuvietti tai into mennä oli kova mutta kuuliainen, aina odotteli parijonossa milloin lähdetään joko oikealle tai vasemmalle, hidas lähtemään joten harvoin saatiin keuloja. Loppusuoran tuli aina kuin ohjus. Oli ilo ajaa, ei varsat olleet samanlaisesta puusta läheskään ja ei sellaista ole tullut vastaan enää. Jokaiselle raviurheilua vastustavalle ihmiselle soisin tuon tyylisen hevosen. Ilo hoitaa ja treenata ja se oli aina iloinen kun lähdettiin kilpaa ajamaan. Tosin en antanut sitä kenenkään muun ajettavaksi enkä koskaan piiskalla pyytänyt se osasi itse tehdä sen minkä pystyi.

Lähettäjä: Diip pööppeli 
Päivämäärä:   22.4.26 22:21:43

Onnea Jaaha, minulla on ollut samanlainen joka selästä kääntäessä lähti itse eteenpäin ilman merkkejä, ohjilla vain säädettiin kuinka lujaa lähdettiin. Se hevonen halusi juosta muiden rinnalle ja ohi, keulasta vähän kuunteli taaksepäin tulisiko ketään mukaan juoksemaan että saisi vähän kiihdyttää.

Sellaisella ajaminen oli nautinto ja uskon että se hevonen itsekin nautti siitä porukassa juoksemisesta.