Lähettäjä: Pertti Mäkipää
Päivämäärä: 20.10.25 15:43:44
Raviurheilun elämän ja kuoleman kysymys
Suomalainen raviurheilu elää ratkaisevia vuosia. Kaiken ytimessä on kysymys, joka kuulostaa tekniseltä mutta määrittää koko lajin tulevaisuuden: saako Veikkaus vielä vuoden 2027 alusta lähtien osallistua ATG:n pelivaihtoihin?
Tämä ei ole mikään hallinnollinen yksityiskohta. Se on elämän ja kuoleman kysymys suomalaiselle raviurheilulle ja samalla kuva koko tulevan pelijärjestelmän nurinkurisuudesta.
Ilmainen lounas Ruotsiin
Nykyjärjestelyssä Veikkauksen ravipelit on kytketty ruotsalaisen ATG:n pelivaihtoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaiset pelaajat syöttävät rahansa Ruotsin järjestelmään, josta ATG saa oman prosenttinsa, tekemättä yhtään mitään. ATG:lle tämä on ilmaista rahaa, kuin manulle illallinen.
Miksi ATG siis luopuisi tästä? Ei tietenkään luovu. Ruotsin puolella ollaan varmasti valmiita jatkamaan yhteistyötä entiseen malliin myös Veikkauksen kanssa. Mutta Suomen raviurheilun näkökulmasta asetelma on kestämätön: Veikkauksen pelit eivät tue kotimaista raviurheilua..
27,5 miljoonan euron aukko
Hippoksen hallitus on arvioinut, että vuoden 2027 alusta raviurheilun rahoituksesta katoaa 27,5 miljoonaa euroa.
Tämä on valtava lovi eikä valtion tukea ole luvassa. Hippoksen Valtuuskunnan pöydillä kyllä puhutaan siirtymäajoista ja tukimalleista, mutta realismi on karu: tätä rahaa ei tule mistään, ellei sitä säästetä tai ansaita itse.
Nyt eletään siirtymäaikaa, vuotta 2026, ja se on käytettävä armottoman tehokkaasti.
Hippoksen ja radanpitäjien on tehtävä kipeitä päätöksiä, ensi vuonna ja nyt. Jokainen viivytetty kuukausi maksaa.
Radikaalit ratkaisut tai ei raviurheilua lainkaan
Raviurheilun rakenteet on rakennettu aikaan, jolloin pelivaihto kasvoi tai valtionosuus oli turvaverkko. Se aika on ohi.
Jos laji aikoo selvitä, sen on kutistuttava ja keskittyttävä.
Ratkaisu on kylmä mutta selkeä: vain kuuden radan on toimittava ympärivuotisesti. Kaikkien muiden on sopeuduttava kausiluonteiseen tai alueelliseen toimintaan.
Tämä ei ole kenenkään toive, mutta se on ainoa tapa säilyttää edes se, mikä on vielä pelastettavissa.
Lajin tulevaisuus on nyt
Raviurheilun kohtalo ei ratkea yhdessä hallituksen kokouksessa, vaan siinä, uskalletaako Valtuusklunta tosiasiat tunnustaa.
Veikkaus ja ATG tekevät kyllä omat ratkaisunsa liiketaloudellisesti, niiltä ei voi odottaa hyväntekeväisyyttä.
Mutta suomalaisen raviurheilun on vihdoin päätettävä, haluaako se olla toimija vai pelkkä pelivaihdon sivujuonne.
Jos rakenteet jäävät entiselleen, vuoden 2027 alussa ei puhuta enää säästöistä – vaan jäänteistä.
Silloin raviurheilu ei enää kuole hitaasti, vaan kerralla ja lopullisesti.
On myös hyvä muistaa, että ATG:tä ei kiinnosta, ei ainakaan kovin paljoa suomen raviurheilu mutta Suomen totopelaajat kyllä.
|