|
Lähettäjä: Mä vain
Päivämäärä: 5.10.26 11:25:57
Mun lauma on välillä karkaillut, tosin onneksi ei enää viime vuosina. Yksi mieleenpainuva reissu oli Ukissa joskus. Kaksi suomenhevostani ja yksi lv lähti omatoimireissulleen merta kohden. Minä yksin tallilla. Ei autoa. Juoksin niiden perässä, mutta nehän olivat jo kilometrin päässä. Pysäytin yhden vastaantulevan auton ja hyppäsin kyytiin. Nuori poika ajoi ja yritti sanoa jotain, että ei lähde mua viemään. Mä huusin, että nyt ajat. Sitten kun saatiin lauma kiinni, tyyppi lähti kuin annikki tähti, minun jäädessä kolmen hevosen ja yhden riimunnarun kanssa tielle seisomaan.
Ei mitään toivoa saada kolmea pöllööntynyttä hevosta autotiellä vietyä. Huomasin tien mutkassa maatilan ja kävelytin hevoseni perässäni tämän maatilan navettaan. Yhden jätin ulos ja lähdin sitä viemään kotiin. Postilaatikosta katsoin kuka talossa asuu ja soitin numerotiedustelun kautta talon omistajalle, että "sori vaan, mutta mun kaksi hevosta on sun navetassa hetken aikaa.." On se voinut ihmetellä, että mitähän v...ua.
Tässä vaiheessa kaverini Vehmaalta oli ehtinyt ajaa paikalle ja mentiin sitten hakemaan kaksi navetassa ollutta kotiinsa. Nauratti kun ex-mieheni sanoi, että onneksi siellä ei navetassa ei ollut esimerkiksi mitään savipajaa tai vastaavaa. Olisi mennyt ruukut uuteen järjestykseen, mutta kyllä näemmä hätä keinot keksii.
|