Lähettäjä: TT 
Päivämäärä:   1.10.26 03:13:54

MM = pj 2024 tammikuussa, vastauksena SRL kritiikkeihin. Hauskaa luettavaa näin jälkikäteen.

”Matkakustannukset tuntuvat keskusteluttavan. Matkakulujen korvaaminen on yksi liiton keskeisimpiä tukimuotoja urheilijoille ja vapaaehtoisille. Pääsääntöisesti matkakulut korvataan eri toimijoille valtion matkustussäännön mukaan. Vapaaehtoisille ei makseta muita palkkioita. Toimihenkilöille, valmentajille, kouluttajille ja asiantuntijoille maksetaan sovittujen korvausten mukaisesti ja sen lisäksi korvataan matkakulut.
Korvattavat summat vaihtelevat vuosittain riippuen siitä, missä toimintaa (esim. arvokilpailuja, valmennuksia ja muita tapahtumia) järjestetään. Myös arvokilpailujen osallistumismaksut vaihtelevat vuosittain. Matkakulujen sisäinen jakauma menee tänä vuonna karkeasti näin:

Vuoden 2023 matkakulut tähän asti 358 000 €, jossa suurimpina erinä:

• Liiton urheilijoiden puolesta maksetut osallistumismaksut kilpailutoimintaan (osallistumismaksut, meeting-maksut MM, EM, PM jne, kaikki lajit) 87 000 €
• Korvatut matka- ja majoituskulut urheilijoille, valmentajille ja vapaaehtoisille yhteensä 140 000 €
o Keskeinen jakauma:
o Kilpailutoiminnan matkakulut: urheilijat ja valmentajat, MM, EM, PM, Nations Cup, Olympialaisiin valmistautuminen ym. 56 000 €
o Valmennustoiminnan matkakulut: maajoukkuevalmentajat, aluevalmentajat ym. 38 000 €
o Koulutustoiminnan matkakulut 13 000 €
o Alue-, seura- ja nuorisotoiminnan matkakulut 13 000 € (3%)
o Muiden toimielinten matkakulut (hallitus, kurinpito, sääntövaliokunta jne.) 14 000 €
o Kansainvälinen järjestötoiminta, FEI, EU-vaikuttaminen ym. 5 000 €
• Kilometrikorvaukset valmentajille, vapaaehtoisille ym. 49 000 €
• Henkilöstön matkakulut 55 000 €
o Jakautuvat yllä eriteltyihin toimintoihin vapaaehtoisten rinnalle, mutta seurataan erikseen.
o Isoja panostuksia yllä olevien lisäksi mm. viestintä (arvokilpailut, kotimaan sarjakilpailut) ja Hippos-lehti (juttujen tuottaminen).

Talousjohtaminen
Talousjohtamisen kokemuksestani. Olen koulutukseltani ekonomi ja toiminut useissa organisaatioissa taloushallinnon ja ylimmän johdon tehtävissä sekä hallituksissa. Näistä useissa olen ollut tekemässä ja viemässä läpi haasteellisia ja onnistuneita talouden tasapainottamisprosesseja.

SRL:n osalta olemme hallituksena useampaan kertaan avoimesti kertoneet vuoden 2022 alijäämäisestä tilinpäätöksestä, joka on poikkeuksellinen eikä luonnollisestikaan voi toistua, kuten ei varmasti toistu myöskään ensimmäisen koronavuoden 350 t€ ylijäämäinen tilinpäätös. Näitä kahta vuotta on hyvä peilata keskenään sekä talouden että toiminnan osalta.

Vuoden 2020 (ja 2021) osalta korona käytännössä perui tai siirsi useiden suunniteltujen tapahtumien, prosessien ja kohtaamisten ajankohdan koronan jälkeiseen aikaan (2022). Näitä, varsin paljon kuluja korona vuosina säästäneitä ja vuonna 2022 kustannuksina ja toimintana realisoituneita tapahtumia/asioita olivat mm. strategiatyö vahvasti osallistaen, juhlavuoden tapahtumat, erilaisten työryhmien ja koulutusten livejärjestelyt (osin vuonna 2022 järjestettiin sekä laadukas striimi ja live yhtä aikaa), MM-vuosi, kvaalikisat, kansalliset sarjat ja arvokilpailut.
Koronavuonna syntyneet ylijäämät ovat edelleenkin huomattavan paljon suuremmat kuin vuoden 2022 alijäämä sekä arvioitu noin 30 t€ alijäämä kuluvalta vuodelta.

Vuoden 2023 osalta ja aikana on tehty erilaisia talouden tasapainottamistoimenpiteitä (henkilöstökulut, ulkopuoliset ostot, asiantuntijapalvelut, kilpailutukset), jotka vaikuttavat erityisesti kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskolla ja osa vaikutuksista realisoituu tulevina vuosina. Olemme myös tehostaneet talouden seuraamisen prosesseja ja kiinnittäneet huomioita taloustietoisuuteen.

Syyskokoukselle esitettävä vuoden 2024 talousarvio on tasapainossa. Kaikkien organisaatioiden vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito pitää suunnitella erityisesti niin, että se on pitkäjänteisesti tasapainossa. Siinä täytyy myös olla varaa ja mahdollisuuksia elää ja reagoida poikkeustilanteisiin. Lyhytjänteisiä ”vedetään jarruja täysillä”, ”säästetään itsemme hengiltä” tai ”erotetaan kaikki” vuosia ei pitäisi tehdä. Niillä on yleensä sekä toimintaa lamauttava että pitkällä aikajänteellä kustannuksia nostava vaikutus.”

Lähettäjä: TT 
Päivämäärä:   1.10.26 03:14:59

”Jäsenkehitys
Jäsenkehitys on varmasti meidän kaikkien huoli. Hallitus, erityinen jäsenyyden kehittämistyöryhmä, muutkin toimijat ja toimiston henkilöstö on selvittänyt eri järjestöjen/liittojen (kotimaisten ja ulkomaisten) jäsenyyden kehittämistoimintamalleja. Lähes kaikki (urheilu)järjestöt ovat kärsineet ja kärsivät tavallamme jäsenlukujen pienenevästä trendistä. Trendi on pääsääntöisesti jatkunut noin kymmenen vuoden ajan. Siihen on vaikuttanut sekä ikäluokkien pieneneminen, ihmisten sitoutumisen väheneminen ja viime aikoina yleinen taloudellinen tilanne.
Erilaisten selvitystemme ja oman pohdintamme pohjalta tuomme jäsenyyden vaihtoehtoisia kehityspolkuja yleiseen keskusteluun ratsastusfoorumiin. Mukana on sekä linjauksia että ihan konkreettisia toimenpiteitä. Jo nyt on aloitettu markkinointitoimenpiteitä (seurojen ja tallien tueksi) sekä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa (Hopoti, Pohjola).

Valmennustoiminta ja HUJO
Hujon toiminnan kehittäminen on hyvässä vaiheessa. Se on koko ajan analyyttisempää ja järjestelmällisempää. Useat ns. ratsastusmaat ovat onnistuneesti jo aiemmin siirtyneet maajoukkuekapteenivetoiseen toimintaan kehittäen kokonaisuutta joukkueiden kautta ja hyödyntäen tässä kokonaisuudessa huippuratsastajien henkilökohtaisia valmentajia erityyppisten tukien avulla. Aiempi maajoukkuevalmentajasysteemimme ei ollut vaikuttavuudeltaan halutunlainen ja kokonaiskustannuksiltaan se oli (vuosisopimukset) varsin kallis. Olemme saaneet kehittämistyöstämme vastikään erittäin hyvää palautetta myös Olympiakomitealta.

Muuta
Toimittaja esitti itse kysymyksen, että joku puheenjohtajakandidaateista oli esittänyt ajatuksen siitä, että liitolla on rahaa piilossa, siihen lienet perustuu otsikointi. Vastasin siihen, että rahaa ei ole piilossa.

Taloudenraportit ovat normaaleja kirjanpitolain, hyvän hallinnon ja myös lajiliitoille asetettujen vaatimusten mukaisia. Ne ovat myös samalla tasolla kuin yleensä ottaen on jäsenistölle ja yleiskokouksille tapana esittää.”