|
Lähettäjä: ölkjh
Päivämäärä: 13.9.26 12:04:24
Säästän sellaista mitä haluan ja ne säilyy hyvänä vaikkei käytäkään. Nahkakamatkin pitää säilyttää oikealla tavalla, oikeassa ilmankosteudessa ja lämpötilassa ja niitä pitää rasvata välillä.
Kaikkea en halua säilyttää ja jollekin ei ole tarvetta, esim. aiemmin minulla oli poni jolla ratsasti siskoni lapset ja minä ajoin, mutta nykyään hekin ovat niin isoja että voivat mennä jo ihan hevosella joten poni + kamat meni seuraavalle omistajalle. Harjat, riimunnarut tms. toki menee mille vain hevoselle ja säästin ne mitkä halusin ja loput annoin mukaan.
Ok-talon varastossa on tilaa esim. loimille ja satula säilyy autotallissa, mutten ihan mitä tahansa säästele. Hevonen on siis vieraalla ja asun ok-talossa eli on tilaa. On myös iso oma pesukone niin likaisina ei tarvitse loimia yms. säilöä. Satulaa en todellakaan vuosia säästä, vaan ainoastaan silloin jos se voisi sopia seuraavalle hevoselle ja jos ei sovi, niin se menee myyntiin.
Jotain olen säästänyt ihan muistona vaikken käytäkään. Mutta paljon olen myös myynyt ja antanut eteenpäin tutuille ja lahjoittanut ratsastuskouluun.
Mieltymykset esim. värin suhteen tuntuu vaihtuvan joka viikko, joten hankin sen värisiä kamoja joista tykkään pidempään. Mutta sitten myös myyn/annan pois sellaisia joiden väri ei enää (välttämättä koskaan) miellytä. Mutta siis myös säästän sellaisia joita "joskus voin tarvita" vain, koska niiden väri miellyttää silmää eikä niitä kuitenkaan ole enää myynnissä sitten kun niitä seuraavan kerran tarvitsen.
Jos tavara on käytössä ärsyttänyt minua, en välttämättä halua antaa sitä eteenpäin kenellekään ärsyttämään häntä. Tai ainakin olen sanonut, että luovun siitä kun en jaksa sitä. Esim. eräs loimi oli vähän rasittava käytössä, piti kyllä hyvin vettä mutta inhosin sen remmejä. Mutta sen otti mielellään vastaan sellainen ihminen jolla hepat omassa pihassa ja jonka hevosella tapana rikkoa kaverin loimi, joten loimia menee eikä niihin viitsi tuhlata kamalasti rahaa, joten hän mielellään ottaa loimet "loppuelämän kotiin" :D
Mutta jotain lerppuja ja ruttuun meneviä satulahuopia en anna eteenpäin, pesen ne ja olkoot terassilla pyllynalusena. Karvaa sähköistävät harjat käytän siivousvälineinä, en anna niitä hevosen harjaamiseen. Ja niin edelleen.
Tavara ei todellakaan aina kaapissa parane tai säilytä arvoaan, joten parempi laittaa se kiertoon kuin hillota itsellään.
Nyt kun ihmisillä on rahat tiukilla niin mistään ei haluta maksaa mitään. Joten jos haluat odottaa parempia aikoja niin odota, mutta tuolloin saattaa myös tarjonta olla sellainen, ettei vanhempia kamoja enää haluta. Eli mikä on tärkeintä, päästä kamoista eroon vai saada niistä hyvä hinta? Minulle tärkeintä on saada lisää tilaa että voin säilöä kaikkea tarpeellista, joten en havittele hyviä rahoja, myyn halvalla tai lahjoitan.
En halua täyttää tiloja turhalla tavaralla joten olen määritellyt tilan jonka ne saavat viedä, jos ei mahdu niin jostain on luovuttava. Säilytän kotonani kuitenkin kaiken mitä ei tallilla tarvitse, kuten toppaloimet kesällä, joten niillekin on oltava varastossa tilaa enkä niitä kotiin sisälle tuo.
|