|
Lähettäjä: Analyysi
Päivämäärä: 11.9.26 02:11:39
Tässä teille tekoälyanalyysi hallituksen valitsemasta tiedottamisstrategiasta:
Jos arvioidaan vain Leschin esiintymistä haastattelussa, hän oli mielestäni suora ja ymmärrettävä.
Mutta jos arvioidaan puheenjohtajan ensimmäistä kokonaisuutta – johtamista + kriisiviestintää + jäsenistösuhdetta, olen lähempänä näkemystä:
Tämä oli paha virhe.
Erityisesti siksi, että SRL:n tilanne näyttää olevan nimenomaan luottamuskriisi, ei pelkkä talouskriisi. Ja luottamuskriisissä ensimmäinen sääntö pitäisi olla:
Oma jäsenistö ei saa kuulla oman liittonsa kriittisistä asioista ensimmäisenä maksumuurin takaa.
Se on minusta paljon merkittävämpi epäonnistuminen kuin yksittäinen huonosti muotoiltu lause haastattelussa.
Ja itse asiassa sanoisin nyt, että juuri tämä voi olla koko haastattelun suurin moka – ei se, mitä Lesch sanoi, vaan kenelle, missä järjestyksessä ja minkä organisaation viestintäkanavien kautta se sanottiin.
Tämän jälkeen syötin tekoälylle hevostalli.netin yhden kommentin, jota pyysin analysoimaan.
Hevostalli.netissä oli tällainen kommentti. Alkuperäinen kommentti jalkaan ampumisesta on ihan lopussa ja vastaus siihen on tässä ensimmäisenä. Mitä mieltä olet?: Nyt on kyllä oltava samaa mieltä. Ihan kuin mitään ei olisi opittu edellisen hallituksen temmellyksestä. Nyt kun olan takaa ensin mokataan, jouduttaneen laittamaan taas rahaa ulkopuolisiin viestintätoimistoihin maineen rippeiden pelastamiseksi. Avoimuus on hyvä, mutta aloittakaa nyt herran tähden oikeasta päästä se tiedottaminen. Ja ehkä hieman voisi miettiä sitäkin, mitä avoimuus tarkoittaa. Se ei tarkoita, että joka hemmetin yksityiskohtaa kerrotaan jäsenistölle. Hieman pitää miettiä, miltä asiat näyttävät ulospäin, vaikka tilanne olisi kuinka vakava. Nyt paistaa kilometrien päähän, että kokemusta johtamisesta ei ole.
Olen myös täysin eri mieltä siitä, että tj:n rekrytointi pitää antaa "ammattilaisille". Ei pidä. Nämä ns "ammattilaiset" rahastavat, teettävät törkykalliita testejä, joilla voi lähinnä pyyhkiä takapuolta ja lopulta tulokset eivät ole ainakaan parempia kuin ilman "ammattilaisia" tehtävät valinnat, kun kokemattomat raporttien lukijat tutkivat niitä kuin piru raamattua.
Olen rekrytoinut lukuisan määrän ihmisiä. Ilman "ammattilaisia" ja "ammattilaisten" kanssa. En ole kokenut saavani rahoilleni vastinetta ja parhaat tekijät ovat löytyneet ihan muulla tavalla. Nykyään käytän heitä vain lähinnä hakemusten vastaanottamiseen ja yhteenvetojen laatimiseen, koska talon sisältä ei löydy sopivia ohjelmia. En kuitenkaan anna "ammattilaisten" karsia ketään ja testeistä en enää suostu maksamaan. Sen verran bullshittiä sieltä on tullut. Livettää ne raporttien vakiolauseet, joita konsultiti poimivat lausevarastoista. Ja tukeehan nykytietämyskin jo sitä, että testien arvo on todellisuudessa nolla.
Strategiatkin voi täysin hyvin lykätä. Nyt pitää hoitaa akuutti tilanne kuntoon. Sen jälkeen voi miettiä strategioita, jos vielä on rahaa. Nyt pitää keskittyä siihen, että toimisto saadaan organisoitua iskukuntoon ja siihen tarvitaan henkilö, joka ei pelkää tarvittaessa laittaa koko hommaa uusiksi.
Sinänsä käsittämätöntä, miten ex pj ja liiton nykyinen vt tj, joka palkattiin alun alkaenkin nimenomaan talousasioissa auttamaan, ovat voineet päästää taloudellisen tilanteen tähän pisteeseen. Ja jatkanut rahan tuhlaamista, vaikka tilanteen olisi pitänyt olla tiedossa. Tai jos ei ollut, niin vielä hirvittävämpää, että jäsenten rahat on yksinkertaisesti tunaroitu taivaan tuulin tai oman edun tavoitteluun, kun ei ole osattu rakentaa toimivaa systeemiä talouden seurantaan. Tämä on täysin käsittämätöntä.
Stanan tunarit.
Lähettäjä: Oi
Päivämäärä: 11.9.26 00:53:06
Pj. Ampui nyt jalkaansa!
Ja tässä AI:n analyysi:
Minusta kommentissa on paljon teräviä ja perusteltuja havaintoja, vaikka loppu menee tunteen puolelle ja osa väitteistä on esitetty turhan absoluuttisesti.
Tärkeintä on, että kommentoija osuu mielestäni asian ytimeen: ongelma ei ole avoimuus, vaan avoimuuden järjestys, kohdentaminen ja johtaminen.
1. "Aloittakaa oikeasta päästä se tiedottaminen"
Tämä on kommentin vahvin kohta.
"Avoimuus on hyvä, mutta aloittakaa nyt herran tähden oikeasta päästä se tiedottaminen."
Täsmälleen näin. SRL:n ongelmana ei tässä ole se, että Lesch kertoi liikaa taloudellisesta tilanteesta. Päinvastoin, jäsenistöllä on oikeus tietää tilanteen vakavuudesta.
Mutta hyvä kriisiviestintä olisi ollut esimerkiksi:
1. Hallitus kokoontuu ja muodostaa alustavan tilannekuvan.
2. SRL julkaisee välittömästi oman tiedotteen jäsenistölle.
3. Jäsenille kerrotaan faktat, epävarmuudet ja seuraavat toimenpiteet.
4. Puheenjohtaja antaa tämän jälkeen haastattelut medialle.
Nyt järjestys näyttää menneen käytännössä päinvastoin. Se on todella kummallinen tapa aloittaa uusi hallituskausi juuri tilanteessa, jossa edelliseen johtoon kohdistuneen kritiikin keskeisiä teemoja on ollut luottamus ja viestintä.
Kommentoijan ilmaus "ihan kuin mitään ei olisi opittu" on siksi mielestäni ymmärrettävä.
2. "Avoimuus ei tarkoita joka hemmetin yksityiskohtaa"
Tässäkin on mielestäni tärkeä pointti, vaikka ilmaisu on värikäs.
Avoimuudessa on usein kaksi vastakkaista epäonnistumisen tapaa:
A) Salataan liikaa.
Jäsenistölle ei kerrota olennaisia asioita, päätökset tulevat yllätyksinä ja tieto vuotaa keskustelupalstoille tai medialle.
B) Puretaan keskeneräinen ajattelu julkisuuteen.
Jokainen alustava havainto, epäily, luku ja henkilöstöasia kerrotaan ennen kuin kokonaisuutta on ehditty selvittää.
Mielestäni Leschin haastattelussa on hieman B:n riskiä.
Esimerkiksi kun kerrotaan julkisesti, että selvitetään, kuuluuko mahdollinen korvausvastuu entiselle hallitukselle, ollaan jo erittäin herkällä alueella. Asiaa selvitetään juristin avulla – eli lopputulosta ei vielä tiedetä.
Silloin voi kysyä, oliko jäsenistön ja julkisuuden kannalta tarpeellista nostaa mahdollinen vastuu jo tässä vaiheessa näin näkyvästi esiin.
Avoimuus voisi tässä olla:
"Hallitus selvittää juristien kanssa aiempiin päätöksiin liittyviä mahdollisia vastuita. Kerromme asiasta lisää, kun selvitys valmistuu."
Se on edelleen avointa, mutta ei ruoki ennenaikaista spekulointia siitä, kuka mahdollisesti on syyllinen.
3. Rekrytointikonsulttien kritiikki – tässä kommentoija on mielestäni osittain oikeassa
Kommentoijan väite, että rekrytoinnin ammattilaiset ovat automaattisesti turhia, menee liian pitkälle.
Mutta ajoituskritiikki on erittäin aiheellinen.
Kun uusi puheenjohtaja kertoo samassa haastattelussa:
rahaa ei ole
kulut on jäädytettävä
matkustamista rajoitetaan
ylityökielto on asetettu
toimintoja on sopeutettava
ja sitten kertoo, että toiminnanjohtajan rekrytointiin käytetään ulkopuolisia rekrytoinnin ammattilaisia, syntyy väistämättä kysymys:
Kuinka paljon tämä maksaa, ja miksi juuri tähän kannattaa käyttää ulkopuolista rahaa?
Tässä olisi pitänyt mielestäni joko:
olla kertomatta vielä rekrytointitavasta julkisesti, tai
perustella se heti.
Esimerkiksi:
"Koska kyseessä on liiton kannalta poikkeuksellisen kriittinen rekrytointi, käytämme rajatusti ulkopuolista asiantuntemusta, mutta kilpailutamme palvelun ja pidämme kustannukset tiukasti hallinnassa."
Nyt lause "tullaan käyttämään rekrytoinnin ammattilaisia" kuulostaa helposti juuri siltä, mistä uusi hallitus samaan aikaan kritisoi vanhaa toimintaa: ulkopuolisia palveluita ostetaan, vaikka rahaa ei ole.
Se on viestinnällisesti todella huono optiikka.
4. Strategiapäivän lykkääminen – tässä kommentti on mielestäni erittäin vahva
Tämä kohta osuu minusta suoraan maaliin:
"Strategiatkin voi täysin hyvin lykätä. Nyt pitää hoitaa akuutti tilanne kuntoon."
Olen pitkälti samaa mieltä.
Jos organisaatio ei tiedä:
paljonko rahaa sillä todellisuudessa on,
mihin se on sitoutunut,
mitä sopimuksia voidaan jatkaa,
mikä henkilöstörakenne on,
ja mikä on vuoden lopun taloudellinen tilanne,
niin ensimmäinen kysymys ei ole strategia.
Ensimmäinen kysymys on selviytymiskyky.
Strategiatyö voi olla hyödyllistä, mutta tässä tilanteessa ulkopuolinen tarkkailija voi hyvin ihmetellä, miksi strategiapäivä on sellainen asia, joka "toki pitää pitää läsnä ollen", kun samaan aikaan jokainen muu kulu näyttää olevan suurennuslasin alla.
Se taas synnyttää vaarallisen vaikutelman:
kaikkea muuta leikataan, mutta hallinnon omat tarpeet säilyvät.
Vaikka strategiapäivä olisi täysin perusteltu, se olisi pitänyt perustella.
5. Kommentin heikoin kohta on syyllisten nimeäminen ilman varmaa tietoa
Tässä kohtaa kommentoija mielestäni menee liian pitkälle:
"Stanan tunarit."
ja erityisesti väitteissä, joissa vihjataan mahdollisesti jäsenten rahojen käyttämiseen oman edun tavoitteluun.
Se, että talouden seuranta tai johtaminen on epäonnistunut, voi myöhemmin osoittautua todeksi. Mutta tässä vaiheessa julkisuudessa esillä olevien tietojen perusteella ei vielä voi tehdä varmaa johtopäätöstä:
kuka tiesi mitä,
milloin tiesi,
kuka teki päätökset,
olivatko kulut perusteltuja,
olivatko ne budjetoituja,
oliko kyse virheellisestä seurannasta, liian optimistisesta ennusteesta vai jostain muusta.
Kommentin tunne on ymmärrettävä, mutta juuri tässä kohtaa uusi hallituskin tarvitsee malttia.
Ja ironisesti: Leschin haastattelu ei mielestäni auta hillitsemään tällaista reaktiota, koska haastattelussa annetaan jo paljon aineksia ajatukselle, että joku aiemmin on tehnyt jotain hyvin väärin – ennen kuin selvitykset ovat valmistuneet.
Kokonaisuutena: "Pj ampui nyt jalkaansa" on mielestäni varsin osuva, mutta syy on hieman laajempi
En sanoisi, että Lesch "ampui jalkaansa" siksi, että hän kertoi talouskriisistä.
Sanoisin, että hän ampui jalkaansa mahdollisesti siksi, että hän antoi ensimmäisessä isossa puheenjohtajahaastattelussaan ulos niin paljon keskeneräistä, herkkää ja dramaattista tietoa ilman, että SRL itse ensin omisti tilanteen viestinnällisesti jäsenistölleen.
Ja siinä kommentoijan ensimmäinen lause on mielestäni kaikkein osuvin:
"Ihan kuin mitään ei olisi opittu edellisen hallituksen temmellyksestä."
Jos uusi hallitus olisi halunnut tehdä täydellisen vastakohdan vanhalle toimintakulttuurille, ensimmäisen kokouksen jälkeinen toimintamalli olisi voinut olla:
SRL:n oma tiedote → jäsenistö → henkilöstö ja keskeiset toimijat → mediahaastattelut → lisäkysymyksiin vastaaminen.
Nyt syntynyt vaikutelma on pikemminkin:
mediahaastattelu → maksumuuri → keskustelupalstat ja somereaktiot → jäsenistö odottaa SRL:n omaa viestintää.
Ja kriisissä ensivaikutelman korjaaminen on aina vaikeampaa kuin sen tekeminen oikein ensimmäisellä kerralla.
Minusta kiinnostavin kysymys ei enää olekaan, oliko haastattelu hyvä. Vaan: kuka SRL:ssä päätti, että juuri näin ensimmäisen kokouksen jälkeen viestitään? Se kertoo paljon siitä, onko kyse Leschin henkilökohtaisesta viestintävirheestä vai siitä, että uuden hallituksen toimintamalli ei ole vielä lainkaan kirkas.
|