Lähettäjä: mitä tehdä 
Päivämäärä:   7.9.26 23:20:20

Perheellämme ei ole enää mahdollisuutta tarjota näin kallista harrastusta. Emme tienneet etukäteen harrastuksen olevan näin kallis. Varhaisteini on heittäytynyt todella hankalaksi. Ratsastustunnit ei jatkuneet tälle syksyä. Tässä vaiheessa on jätetty läksyjä tekemättä, karattu kavereille, kadottu ja pahin oli pieni yliannostus, josta selvitty oksentamalla sairaalan tipassa. Uhkailut alkoi kesällä asian tultua esille, mutta toteuttanut näitä uhkailuja siitä asti kun ratsastustuntien piti alkaa. Olemme pilanneet kuulemma hänen elämänsä. Pelkään mitä seuraavaksi. Miten voi rauhoittaa sekaisin mennyttä lasta. Käy vielä tallilla kavereiden kanssa, mutta haluaisi kovasti ratsastamaan. Saa käydä vaikka kaikki hevoskoulut sitten kun sen ikäinen.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   7.9.26 23:24:33

Mites olis vuokrahevonen? Tai jollain diilillä, vaikka tallitöitä vastaan? Kannattaa kysellä!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.9.26 23:27:16

Helpottaisiko esimerkiksi hoitohevonen? En tiedä millä alueella vaikutatte, mutta itse esiteininä aloin hoitamaan ratsastuksenopettajani hevosta. Opin valtavasti ja luottamuksen kartuttua sain myös kiivetä selkään ikään kuin palkkana.
Kurja tilanne, mutta lapsen on vaan hyväksyttävä tilanne.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.9.26 23:29:31

Tallille vaan vaikkei voisi ratsastaa. Aika monessa painassa pääsee touhuamaan, joskus jopa ratsastamaan jos ahkerasti auttelee

Lähettäjä: gg 
Päivämäärä:   7.9.26 23:36:33

Hohhoijaa. En usko sanaakaan.

Jos tämä olisi totta niin olisitte sanoneet sille lapselle että syy harrastuksen loppumiselle on se, ettei teillä ole varaa siihen. Olisitte sanoneet myös lapselle, että alkakoot itse tienata rahaa harrastuksensa maksamiseen. Silloin hän olisi alkanut itse tienata rahaa ja ongelma olsii ratkennut sillä.

Mutta jos vanhemmat lipsuttelevat alkoholia ja käyvät baarissa ja polttelevat tupsukkia ja ostavat kaupasta alkoholia ja ostelevat koko ajan kaikkea turhaa ja siihen on hyvin varaa, niin silloinhan lapselle ei mene läpi tuo "ei ole rahaa" -selitys. Joten ihan aiheesta riekkuu eikä teidän kannattaisi sitä ihmetellä.

Semmoinen provo...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.9.26 23:36:49

Itsemurhayritys on jo niin vakavasta pahoinvoinnista kertova asia, että lapsenne elämässä on nyt kyllä jotain muutakin isoa ongelmaa kuin se, että ratsastustuntien lopettaminen ahdistaa, niin surulliselta kuin tärkeän harrastuksen loppuminen tietysti tuntuukin. Koska lapsi, jolla on elämässä asiat kuitenkin pohjimmiltaan hyvin, ei tee itselleen tuollaista. Jos mietin vaikka itseäni lapsena, niin jos minulle olisi sanottu, etten voi jatkaa ratsastusta niin kyllä, se olisi tuntunut aivan kertakaikkisen hirveältä. Olisin surrut sitä aivan kauheasti. Mutta olisinko yrittänyt vahingoittaa itseäni? En. Koska olin tasapainoinen lapsi, jolla oli perusasiat elämässä kunnossa.

Sanon nyt, että puhu lapsen kanssa. Tässä on kyse muistakin asioista kuin ratsastustunneista. Jotain hänelle on tapahtunut, jonka takia hän voi noin hirveän huonosti ja ratsastusasia on nyt sitten se viimeimen pisara.

Lähettäjä: MT 
Päivämäärä:   7.9.26 23:38:09

Provo... Ette tienneet, miten kallista on mutta osaat tulla avautumaan tänne??

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   7.9.26 23:55:53

Kun aloitin varhaisteininä itsekin ratsastuksen, se pelasti. mulla ei ollut kavereita, tallilta sain. Huonona päivänä tallille meno sai ajatukset pois, joten ymmärrän miksi lapsi on rikki. Ymmärrän myös, että jokaisella ei tähän lajiin ole varaa. Halvempia vaihtoehtoja on, kuten hoito- tai vuokrahevonen kuten täällä on mainittu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 00:23:28

Ei meilläkään mun ollessa lapsi ollut vanhemmilla varaa maksaa hevosharrastusta. Minulle kerrottiin avoimesti, että hevosten harrastamisessa ei ole mitään huonoa tai vikaa, siihen ei meillä vaan ole rahaa, että saan harrastaa sitten kun pystyn itse maksamaan. 15-vuotiaana menin koulun ohella töihin ja maksoin harrastukseni. Eikä koulukaan kärsinyt, päinvastoin koulu sujui entistä paremmin, kun elämä oli mielekästä, eikä vaan tarvinnut katsoa vierestä kun kaverit harrastaa.

Varhaisteinikin kyllä ymmärtää jo jotain rahasta, työpaikat on toki kiven alla ja nykyään paljon tarkempaa, minkä ikäisenä saa ottaa mihinkin töihin, mutta rahaa pystyy tienaamaan myös esimerkiksi tekemällä tuttaville tai naapurustolle puutarhanhoitoa, auton pesua, koiran lenkitystä, haravointia tms, tai myymällä omaisuutta, vaikkapa vaatteita joita ei käytä. Teiniä kannattaa siis myös itseään motivoida miettimään, miten saataisiin taloudellisesti mahdollistettua harrastus.

Lähettäjä: Ilse 
Päivämäärä:   8.9.26 02:17:07

Missä päin asutte? Lasu?

Lähettäjä: jjj 
Päivämäärä:   8.9.26 04:10:41

Provo... Korumies taisi olla 10 v kun aloitti rahan keräämisen omaa hevosta varten myymällä tekemiään kkoriuja.

Kyllä jokainen pentu tietää että jos vanhemmat haluavat laittaa omat rahansa ennemmin auton tuunaamiseen ja tekokynsiin ja mäkkäriin baarin jälkeen niin itse on lapsen tienattava rahaa omiin harrastuksiinsa. Eikä aloittajakaan olisi tänne löytänyt jos tarina olisi tosi. Ei muka tiedä paljonko ratsastus maksaa vaikka itse on tunnit kersalleen varannut ja hinnaston nähnyt? :D Hah.

Enkä tarkoita tällä siis Arvin vanhempia vaan aloittajan lasta. En usko aloituksen tarinaa kyllä ollenkaan koska oikeassa elämässä lapsi olisi laittanut omaisuutensa myyntiin ja alkanut tehdä rahaa jollain tavalla rahoittaakseen harrastuskensa itse. Kaikki perseily tulee vanhemmille vain entistä kalliimmaksi joten lapsen harrastuksiin riittää rahaa vielä vähemmän.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 07:36:51

Satutädillä uusi aihe :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 07:43:55

jjj: Enemmän pitäisin sinun kommenttiasi provona, mutta valitettavasti tiedän, että juuri tuollaisia typeryyden ja ylimielisyyden purskahduksia kaikki rahan puutetta käsittelevät kirjoitukset aina kirvoittavat niissä, jotka eivät edes halua ymmärtää pienituloisten realiteetteja.

Millähän se varhaisteini oikein itse tienaa rahaa harrastukseensa, mihin töihin esimerkiksi sen ikäinen nykyään pääsee? Tai mitä omaisuutta tuon ikäisellä on, jota voi myydä, siis semmoista, että siitä saa jotain muutakin kuin muutaman kolikon? Älä nyt viitsi olla naurettava. Ja vertaus Korumieheen se vasta typerää onkin, se, että hän onnistui rahanhankinnassaan ei millään muotoa tarkoita, että kuka tahansa lapsi onnistuu. Hänen kohdallaan avainsana oli julkisuus, ei se, että ihmiset yleisesti ottaen niin innolla maksaisivat lapsen tekemistä koruista. Hän pääsi julkisuuteen harvinaisena ratsastavana poikana ja tämän kautta ihmiset ylipäänsä saivat tietää koko korumyynnistä.

Siitä en viitsi edes aloittaa, miten naurettavaa näissä pienituloisia ihmisiä parjaavissa kirjoituksissa on se kuluneempaa kuluneempikin vakioesimerkki _mäkkäristä_ jonakin erityisen kalliina juttuna, johon pienituloisen rahat muka kuluvat. Ja tekokynnetkin onnistuit mukaan tunkemaan, kaikki kliseet kasassa.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   8.9.26 08:20:58

Ratsastus on kallis laji. Sitä voi kuitenkin hieman halvemmallakin harrastaa, jos tinkii olosuhteista. Pikkutallit, joissa ei ole maneesia, pitävät tunteja halvemmalla.

Ja hevosenhoitajat on lähes kuolleet sukupuuttoon! Eli ne nuoret, jotka siivoavat tarhaa, puunaavat hevosen ja valjaat ja kyllä, siihen on perinteisesti kuulunut ratsastus palkaksi. Meilläkin käynyt yksi tyttö vuosia ja yhtään ei ole joutunut ratsastuksesta maksamaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 08:54:48

Teinille on varmasti selitetty tilanne juurta jaksain, että rahaa ei ole? Voisiko häntä kuitenkin tsempata tarjoamalla tunnin silloin tällöin, se kuitenkin jo edullisempaa kuin vakitunnit? Joululahja, syntymäpäivälahja, viikkoraha, kesätyö tms kaikki tähän harrastukseen, voi olla hyvin opettavaa lapselle kun ei tule itsestään kaikki valmiina. Mutta sen kanssa pitää tehdä paljon henkistä kanttia tukevaa työtä, että tuntuu pahalta olla eriarvoisessa asemassa kavereihin nähden. Voisi myös kannustaa pitämään itsestään liikunnallisesti hyvää huolta, sillä harvemmista tunneista saa irti enemmän jos kehon hallinta hyvää.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   8.9.26 09:11:40

Olette varmaan näyttäneet lapselle budjettia? Kouluikäinen osaa kyllä laskea itsekin paljonko rahaa jää ratsastukseen kun listaatte kaikki menot ja tulot. Miksi hän olettaa rahaa ilmestyvän lisää kiukuttelemalla? Eiköhän tässä ole muutakin takana.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 09:15:27

"Miksi hän olettaa rahaa ilmestyvän lisää kiukuttelemalla? Eiköhän tässä ole muutakin takana."

Itsensä vahingoittaminen ei ole "kiukuttelua" vaan todellista ja vakavaa pahoinvointia ja takana on jotain muutakin kuin harrastuksesta luopuminen, ihan kuten itsekin nyt kirjoitat.

Se, että tuon ikäinen ylipäänsä tietää, millä voi ottaa yliannostuksen kertoo jo jotain tosi vakavaa.

Lähettäjä: Muumi 
Päivämäärä:   8.9.26 09:16:39

Tässähän on oiva kasvatuksen paikka. Lapselle selitetään, että varaa ei ole. Voi yrittää tienata itse rahansa ja/tai pyytämällä kaikki lahjat rahana, jolloin voi itse ostaa tunteja. Hevosia hoitamaan ja sitä kautta saa hevosharrastus jatkoa. Lisäksi noista perseilyistä (karkaamiset, läksyt tekemättä) on kai jotain seurauksia sentään?? Puhelin pois jne. Lapsenvahti jatkuvasti paikalle, jos vetää mömmöjä, ei saa olla yhtään yksin ennennkuin osaa käyttäytyä. Kavereille ei mennä, jos siellä ei aikuiset kotona. Kylillä ei hilluta. Lisäksi jotain muuta tekemistä ratsastuksen tilalle ja ehdottomasti joka päivä jotain liikuntaa, kotiin ei jäädä märisemään ja selaamaan puhelinta. Kotitöitä toivottavasti jo tekee. Opettakaa se lapsi kunnioittamaan aikuisia ja tekemään töitä (eli koulu ja rahan eteen töitä)!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 09:21:19

2/5

Lähettäjä: Napsu 
Päivämäärä:   8.9.26 10:10:34

Miksi lapsi on noin lellitty. Normaali teini ymmärtää, että jos rahaa ei ole, niin sitä ei ole. Ei sen kuitenkaan tarvitse olla este ratsastukselle.
Monet muut ovat olleet samassa tilanteessa. Sitten mennään pyörällä tallille ja kysytään, että hei saisinko tulla hoitamaan hevosia ja voisiko saada opetusta tallitöitä vastaan.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   8.9.26 10:11:23

Aloitus nyt vaikuttaa provolta, mutta totta on, että ratsastus on kallis harrastus ja kaikilla ei ole siihen varaa, niin se nyt vaan on. Itse en lapsena saanut ratsastaa juuri samasta syystä, vaikka kuinka olisi halunnut. Aloitin sitten aikuisena ja nyt olenkin sitten ratsastanut koko aikuisikäni ja nykyään minulla on oma hevonen.

Lähettäjä: e. 
Päivämäärä:   8.9.26 10:12:36

En minäkään päässyt lapsena ratsastustunneille, koska äitini oli usean lapsen yksinhuoltaja. Enkä saanut monta muutakaan asiaa, kuten päässyt huvipuistoihin.

Menin yläasteella TET-harjoitteluun yksityiselle tallille. Olin ahkera, ja tallin omistaja pyysi minua jatkamaan tallilla käyntiä. Sain joka päivä liikuttaa niin monta hevosta kuin kerkisi, joko kärryillä tai ratsain. Ja opin hevosista paljon enemmän, kuin jos olisin käynyt ratsastuskoulussa.

Sitten 15-vuotiaana sai jo kesätöitä mansikanpoiminnasta ja pystyi ostamaan vähän valmennuksiakin. Lukiossa siivosin kauppatiloja joka ilta.

Oli myös hyvä motivaatio hoitaa opiskelut kunnolla ja hankkia hyväpalkkainen ammatti, koska tiesin, että halusin aikuisena ratsastaa. Ja niin tein.

Tunnen tälläkin hetkellä ihmisiä, jotka kaipaa luotettavaa hoito- ja liikutusapua hevoselleen. Kyselemällä voi löytyä. Mutta teinillä pitää olla tietysti asenne ja käytös kohdillaan.

Lähettäjä: EA 
Päivämäärä:   8.9.26 10:55:25

Hevosharrastus on siitä hieno laji, että sitä voi harrastaa niin monella eri tavalla eikä ole mitään yhtä ja oikeaa tapaa. On paljon jopa hevosen omistajia, jotka ei itse ratsasta ollenkaan. Ymmärrän, että ratsastus voi olla nuorelle todella tärkeä osa harrastusta, mutta uskon että hevosista, tallista ja heppa-yhteisöstä nuori saa harrastamisen ilon ilman itse ratsastustakin.

Itse olen lapsena saanut max. 1h/viikko ratsastustunnin ratsastuskoululla, aina ei pystytty siihenkään taloudellisesti. Olin siitä huolimatta tallilla joka päivä, olin valmis avustamaan missä vain, ja välillä sain palkinnoksi esimerkiksi ratsastaa alku-/loppukäynnit opettajan kisahevosella. Voi että sitä tunnetta!
Pikkuhiljaa rakentelin suhteita ja sain paljonkin ratsastettavia ja hoidettavia hevosia, pääsin tekemään tallitöitä ja oppimaan lajista. Tänä päivänä olen ammatiltani ratsastuksenopettaja, pyöritän omaa hevostallia, ratsutan ja valmennan. Kilpailen vaativalla tasolla itse kouluttamilla hevosillani.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 11:43:20

"Miksi lapsi on noin lellitty. "

Tämäkin kommentti osoittaa, että monet eivät enää osaa erottaa kiukuttelua todellisesta pahoinvoinnista. Ja itsemurhan yrittäminen on aina jälkimmäistä.

Lähettäjä: :( 
Päivämäärä:   8.9.26 11:54:10

En oikein ymmärrä että miten hinta tullut yllätyksenä kyllähän kausipaikkojen hinnat on aina nähtävissä samoin jos ratsastaa vaikka 10 kerran kortilla. Kallista on kyllä.

Itse kaikin keinoin tukisin harrastuksen jatkumista etenkin jos on haasteita jo muuten , usein nuoret käyttää sen luppoajan sitten hölmöjä tehden. Kuten tässäkin tapauksessa.

Kauan lapsi ratsasti? Riittääkö taso jo vuokraponiin? Niitä voi etsiä tallihommia vastaan mutta silloin tietysti pitää jo pärjätä itsenäisesti ja ilman ohjausta se ei tietysti kehitä kummemmin mutta saisi ainakin harrastaa.

Mites jos synttäri ja joululahjat koostuisi harrastus kuluista? Onko sukulaisia tai kummeja jotka voisi myös osallistua?

Onko jotain arjen menoja joista voisi tinkiä että saa viikko tunnin maksettua?

Ihanaa että lapsi käynyt tallilla vielä muuten , toivottavasti keksitte keinon harrastaa!

Lähettäjä: psyko 
Päivämäärä:   8.9.26 12:01:27

No aika pahalta tuo tilanne vaikuttaa. Ei taida olla lapsella tulevaisuutta eli ehkä olisi kaikille paras jos tekisi tosiaan sen kyssin?

Lähettäjä: Ohhohh 
Päivämäärä:   8.9.26 12:02:16

Tuon ikäinen lapsi tajuaa kyllä tilanteen kun se selitetään juurta jaksain.

Onko selitetty, onko kerrottu mihin kaikkeen muuhun rahaa menee ja osoitettu että todellakaan sitä ei jää?

Onko kerrottu että jos hän saa yhden tunnin viikossa, niin mistä se on pois? Onko se ruuasta pois teillä, onko se uusista vaatteista, joululahjoista vai mistä se on pois?

Jos se on pois ulkonasyömisestä, alkoholista, elokuvalipuista tms niin asia selvitetään.

Nuori pitää ottaa siihen budjettipöytään mukaan pohtimaan että mikä no homma. Ja jos on sisaruksia, niin hekin tietysti tai jos on ns täysin syyntakeettomassa iässä olevia, niin kerrotaan että heidän menonsa ovat nämä.

Ihan kasvatuskysymys ja jos lapsi oireilee yliannoksilla niin silloin joko lapsi ei tiedä missä mennään tai ihan oikeasti kapinoi.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   8.9.26 12:23:59

Jos on oikeasti tiukkaa rahasta voi kunta myöntää tukea lapsen harrastukseen, samoin kai seurakunnalta voi kysyä. Entä ratsastusseura, onko vapaaoppilaspaikkoja?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   8.9.26 12:35:47

Onko aloittelija vai jo hyvinkin osaava? Voisiko löytää paikan jossa tallitöitä vastaan saa ratsastaa?

Lähettäjä: Älä 
Päivämäärä:   8.9.26 14:11:08

Minkä ikäinen?
Voisiko hän mennä töihin ja maksaa omat tuntinsa itse?

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   8.9.26 14:39:21

Nykyään ratsastuskouluilla ei ole enää hoitajia niin eipä siellä mitään tekemistä ole jos ei tunneilla käy. Yksärin hoitajaksi suht kokematon esiteini ei pääse, vielä vähemmän saa ratsastaa sillä yksärillä. Uskomattomalta kuulostaa tuo tarina että tet jakson jälkeen ahkera koululainen on saanu liikuttaa niin monta hevosta kun illassa kerkes, mitä käyttöä varten nämä hevoset on ollu ja on täytyy olla erittäin kokenut että saa ajaa ja ratsastaa useita hevosia. Harva 8 luokkalainen on niin kokenut että siitä liikutuksesta on tallin pitäjälle mitään hyötyä eikä tällaisia talleja ole joka esiteinin pyörämatkan päässä. Ratsastuskouluilla taas harvemmin tarvitaan mitään lapsia avuksi, lähinnä alkeis tunnille taluttajaksi ja nekin tunnit loppuu kun aloittelija ei enää tarvi taluttajaa. Eli vähissä on keinot että lapsi löytää tallin missä työllä korvata ratsastunnit ja ennen kaikkea se opetus, ilman opetusta kun ratsastamaan ei opi. Toivon todellakin ettei tilanne ole se että vanhempien rahat menee johonkin turhuuteen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.9.26 14:51:55

Nykyään todella vaikea nuoren löytää töitä kun täysi-ikäisillekään ei meinaa työpaikkoja riittää. :D että ei ole nykyään ihan niin että menepäs vaan töihin.

Samoin varsinkin Etelä-Suomessa aikuisen heA-ratsastajankin on hankala löytää ratsastettavia tallitöitä vastaan ellei ole hyviä kontakteja, puhumattakaan jostain hädin tuskin heC-tasoisesta teinistä.

Eli kyllä se ratsastus nykyään melkolailla rahaa vaatii.

Lähettäjä: mitä tehdä 
Päivämäärä:   8.9.26 15:56:05

Kiitos vastauksista. Harrastus on ollut todella tärkeä. Vaikka pääsee tallille hengailemaan niin ei tunnu riittävän ja protestoi. Tässä on jo mukana terveydenhuolto jne... Kertonut siellä saman syyn käytökselle, että ratsastuksen lopettaminen syy kun hepat, ratsastus ja kaverit siellä on tärkeintä. Tuskin tekee uudestaan mitään noin vakavaa, sillä säikähti itsekin mitkä mittasuhteet teko sai. Muu hölmöily jatkunut. Koulussa mennyt tätä ennen hyvin, ja on koulukavereita joista osa hevostuttuja myös. Tipahtaa kuulemma pois tallitiimistä kun ei ole mukana kaikessa. Emme todellakaan odottaneet harrastuksen vievän näin paljon rahaa. Tuntien lisäksi kaikki kilpailukustannukset yms... En pysty tällä hetkellä kaikkea lukemaan kunnolla ja vastailemaan, sillä olen hyvin ahdistunut itsekin asiasta, ja rahatilanteestamme mikä aiheuttaa muutakin murhetta kuin pelkästään tämän yhden kaaoottisen tilanteen. En myöskään jaa enempää tarkentavia tietoja. Sen verran voin sanoa ettei harrastukseen ole laittaa kuukausitasolla 30e enempää ja sekin on liikaa nyt. Ilmaisista tekemisistä ei nyt ole yhtään innostunut. Järkevän turvallisen ja kuitenkin hieman jotain osaavan vuokrahevosen saaminen on vaikeaa sillä hinnalla ellei joku tallityötä vastaan tarjoaisi, mutta uusille talleille kulkeminen hankalaa. Vanhalle tallille pääsee kyydillä ja siinä tiimissä mieluiten harrastanut muutenkin. Olemme puhuneet asiasta ja tällä hetkellä osaamattomampikin poni/hevonen on tyhjää parempi kunhan turvallinen ja terve.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.9.26 18:27:55


Hae taloudellista tukea ja apuja

Kysy kunnaltasi harrastussetelistä/harrastustuesta tai nuorisotoimen tuesta — monet kunnat tukevat lasten harrastamista.
Seurat ja yhdistykset (ratsastuskerhot, Suomen Ratsastajainliitto, paikalliset seurat) tarjoavat joskus stipendejä tai avustuksia.
Kirkon diakonia tai muut paikalliset sosiaalitoimen avustukset voivat tietyissä tilanteissa auttaa harrastuskuluissa.
Säätiöt ja apurahat: on olemassa pienempiä säätiöitä, jotka tukevat lapsen harrastamista — etsi paikallisia stipendejä.
Kysy tallilta onko heillä ”apurahoja” tai sponsoreita.

Keräyksen ja rahoituksen keinot

Järjestäkää pienen keräyksen sukulaisten/ystävien kesken (lahjakysely esimerkiksi syntymäpäiväksi).
Joukkorahoitus (esim. GoFundMe tai suomalaiset alustat) voi toimia, jos tarina kiinnostaa läheisiä.
Myykää leivonnaisia, järjestäkää pientä hyväntekeväisyystapahtumaa tai hyödyntäkää hyväntekeväisyys

Lähettäjä: Virtaska 
Päivämäärä:   8.9.26 19:01:41

Miten se ratsastusharrastus nyt yhtäkkiä tuli kalliimmaksi? Jos oli siis varaa se aloittaa?
Kyllä lapsikin ymmärtää, jos perheen tulotaso muuttuu ja siksi harrastus pitää lopettaa. Yleensä se ratsastustallien heppakerhot ovat kuitenkin kohtuu edullisia.
Varhaisteini voi jo itsekin asiaan vaikuttaa, typerää vanhemmilta että asia kerrottu vasta nyt, kun lapsi olisi voinut vaikka koko heinäkuun kerätä ha myydä mustikoita, että harrastus voisi jatkua. Puolukkakausi juuri kuumimmillaan.
Jos oikeasti on raha kysymys, niin esim Hope ry:ltä voi hakea tukea harrastukseen.
Jos taas on rahankäyttö kysymys niin varmaan perheenä katsotte että rahaa käytetään järkeviin asioihin. Joku halvempi harrastus ehkä sitten tilalle?

Kyllä omankin teinin maailma romahtaisi, jos joutuisin kertomaan että heppailut lopuu tähän. Mutta varmasti lapsi keksisi kuitenkin itse keinot, kuinka harrastusta jollain tavalla jatkaisi.

Lähettäjä: Erkkitäti 
Päivämäärä:   9.9.26 10:07:06

Mietin tässä, että olisiko parempi, että maksaisitte vaikka yhden tunnin kuukaudessa? Ja neuvokaa teiniä kysymään tallinpitäjältä voiko olla taluttajana alkeistunneilla (näistä voi saada ratsastustunteja) tai apukäsinä muissa hommissa.
Teinin koko ystäväpiiri ja elämä on siellä tallilla, joten eiköhän se ole parempi kuin tuo mitä nyt tapahtui?

Lähettäjä: U 
Päivämäärä:   9.9.26 13:32:19

Mun mielestä ei ole oikein että seurakunta, hope tms maksaa kenenkään ratsastusta. Ihmisillä ei riitä rahat edes ruokaan niin jollekki pitäs maksaa kallis harrastus, ei todellakaan pidä.

Lähettäjä: v. 
Päivämäärä:   9.9.26 15:02:06

Minä en kyllä kanssa ymmärrä tätä, että sosiaalitoimen tai hyväntekeväisyyden pitäisi maksaa jollekin lapselle näin kallis harrastus.

Minun lapset harrastaa ratsastusta, mutta se vaatii minulta ja isältään paljon. Molemmat tekee hieman myös sivutöitä, vaatteita ei itsellekään uusita kuin enintään kirpparilta, ruokakaupassa valitaan aina halvinta. Kumpikaan ei käy missään harrastuksissa eikä huvituksissa. Itsestään selvää on, ettei panosteta sisustukseen, remontointiin, autoihin tai puhelimiin. Mitään "hemmotteluita" ei harrasta perheessä kukaan.

Monet lasten kavereista haluaisi ratsastaa, mutta eivät saa kalleuden takia, vaikka näissäkin perheissä molemmat vanhemmat aivan normaalisti töissä. Vaan harrastukset on valittava ilmaisista tai edullisemmista.

Minä selvisin lapsuuden pääsemällä hevosen selkään noin kahdesti vuodessa. Luin kuitenkin kaikki kirjaston hevoskirjat, ja tein hevostietokansion, keräsin sukutauluja ja jouhia ym. Minäkin pääsin yläasteen tet-harjoittelun kautta sitten hevosten hoitajaksi yksärille ja myös ratsastamaan, koska monet yksäreiden omistajat oli kiireisiä, ja tarvitsi hoito- ja liikutusapua. Ja näitä hommia riitti ihan niin paljon kuin halusi. Aikuisena kun menin töihin, pääsin sitten kunnolla ratsastustunneille.

Tällä alueella näkyy FB-ryhmissä paljon kyselyitä nuorilta, missä saisi käydä auttaa hevosen hoidossa ja liikutuksessa, ja aina on käyttänyt heille useita vastauksia siihen tulevan, että täällä, laita viestiä.

Muutamiin tunteihin nyt aina saa rahaa, esimerkiksi myymällä tarpeettomia tavaroita kotoa. Lahjat sukulaisilta rahana jne.

Lähettäjä: U 
Päivämäärä:   9.9.26 16:33:57

Nimimerkki v. Miten ihmeessä olet lapsena päässy hoitamaan ja ratsastamaan useita yksäreitä vaikka et ole edes osannut ratsastaa? Mun on hyvin vaikea kuvitella että taidoton 8 luokkalainen on suosittu liikutusapu yksäreille. Ei osaa edes keventää jos on ratsastanut 2 kertaa vuodessa.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   9.9.26 16:55:54

Paljonko tämä viikottainen ratsastuskerta teidän lähitallilla tulisi maksamaan? Mummit ja kummit nyt kehiin ja sponsoroimaan nuorison harrastusta, että pysyy kaidalla tiellä. Herkkä ikä muutoksille. Tingi omista kuluistasi nyt ainakin. Vaatteet, kampaaja, ruoka jne.

Lähettäjä: Jepp 
Päivämäärä:   9.9.26 17:06:52

Samaa kyllä mietin miten otettu taidoton nuori hommiin otettu , tänä päivänä tosi haastavaa ainakin olisi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.9.26 17:16:09

No voisko kertoja harventaa, sopia lapsen kanssa että jos tilanne joskus paranee niin sitten kertoja voisi lisätä. Jos tapaatte antaa synttäri- tai joululahjoja, kysyä että ottaako mieluummin sijasta tunnin. Jos mummit ja kummit antaa lahjoja, niin sama juttu.

Mannerheimin lastensuojeluliitolla on maksutonta heppakaveritoimintaa, mutta siihen ei kyllä läheskään aina sisälly ratsastusta. Seuroilla on heppakerhoja, raviradoilla ravikouluja joissa voi olla harrastaminen halvempaa. Joku vuokraponi VOI löytyä jos lapsi osaa jo ratsastaa ja vanhempi on aina mukana, mutta jos lapsi on harrastanut vaan kevään, niin sitten ei ole kokemusta vielä tarpeeksi.

Kyllähän ratsastus on kallis harrastus vaikka olisi vain perusviikkotuntilainen. Sitten jos pitää päästä varusteurheilemaan tai kisaamaan, on lähinnä taivas kattona kuluille.

Ja motivoida sitä lasta etsimään kesätöitä, käymään tallilla muuten, sitten kun on isompi ja saa palkkaa, voi omalla rahalla käydä tunneilla. Tai ostaa vaikka oman, jos palkka riittää.

Lapsellasi on kuitenkin selvästi isompi ongelma, kuin ratsastuksen loppuminen. Tallillakäynti voi tietysti siihen auttaa johonkin rajaan asti.

Lähettäjä: v. 
Päivämäärä:   9.9.26 17:23:02

"Miten ihmeessä olet lapsena päässy hoitamaan ja ratsastamaan useita yksäreitä vaikka et ole edes osannut ratsastaa? Mun on hyvin vaikea kuvitella että taidoton 8 luokkalainen on suosittu liikutusapu yksäreille."

-> Tietenkin olin kasiluokalla surkea ratsastaja. Tuon tetin alkaessa osasin keventää ja olin laukannut ja pysyin myös kevyessä istunnassa. Luin aivan todella paljon hevostietokirjoja, joten satuloida, suitsia ja valjastaa hevoset kenenkään neuvomatta. Ja olin lukenut tosi paljon myös ratsastuksen teoriaa, hevosten valmennusta, ruokintaa jne. Minulle ei siis tarvinnut asioita vääntää rautalangasta.

Tetissä siivottiin karsinoita, ruokittiin, liikutettiin hevosia. Ensin ajoin hevosia kärryillä omistajan kanssa ja sitten yksinään. Välillä mentiin maastoon ratsain, jopa neljän tunnin maastoja. Ei siinä nyt kummempia taitoja tarvinnut. Tallilla oli myös kenttä, jossa omistaja piti välillä tunteja tallin yksityisratsuille, ja pääsin silloin mukaan jollain hänen hevosella tai jonkun muun hevosella, joka tarvitsi liikutusta. Tallilla oli omistajan pari ravuria, ratsu ja ratsuvarsa, sekä tallipaikoilla muutamia yksityisiä ratsuja. Niillä muidenkin ratsuilla oli jokaisella 2-3 hoitajatyttöä, jotka sai kaikki myös ratsastaa. Koska ei niiden omistajat ehtineet tai halunneet joka päivä tulla tallille, olivat vaan tyytyväisiä kun me tytöt niitä hoidettiin ja liikutettiin. Omistaja piti välillä jopa estetunteja meille ja välillä käytiin eri tallilla kisoissa ja valmennuksissa. Starttimaksuihin sain rahat kotoa ja myös satunnaiseen valmennukseen, muusta en maksanut mitään, koska tein niin paljon tallitöitä (joka päivä koulun jälkeenkin menin aina jonkun kyydillä). Lukion alkuun mennessä hevoset kulki mulla peräänannossa ja pystyin kisamaan myös 80 cm luokkia.

Ei se ainoa oikea tapa oppia ole mennä ratsastuskouluun tunnille. Ja ihan ratsastuksenopettaja- tai hevosenhoitaja - koulutuksen omaavia oli kaikki tuon tallin hevosen omistajatkin yhtä ukuunottamatta, että on ollut huonossa opissa.

Lähettäjä: EA 
Päivämäärä:   9.9.26 17:38:12

Aloittaja: Mikä sijainti?

Lähettäjä: G 
Päivämäärä:   9.9.26 17:57:59

Aika monella hevosenomistajalla on ongelmana, ettei aika tahdo riittää, jos on pieniä lapsia. Jos jonakin päivänä teini hoitaisi ja ratsastaisi hevosen ja toisena päivänä vahtisi lapset (vaikka siellä tallilla), jotta äiti pääsisi harrastamaan rauhassa, eikö se olisi loistava winwin-tilanne! Jos tallitöitä ei ole tarjolla, olisiko jotakin tällaista?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.9.26 18:40:08

Tuossa tulee realiteetit vastaan lähes kaikilla, jos pitää alkaa pääsemään kisatiimeihin ym. Niin nuorilla kuin aikuisilla. Itselläni oli aikanaan ihan sama tilanne kuin aloittajan tytöllä, paitsi pääsin tunnille vain pari kautta, ja kisahommiin ei olisi koskaan ollut varaa ollenkaan... nykyisin keskitulojen yläpäässä tai ehkä jopa hyvätuloinen, pidän hevosta mutta ei vieläkään olisi varaa kilpailla. Tai pitäisi ainakin luopua kaikesta muusta ja se ei olisi perheelle reilua.

Tahdon siis vaan sanoa, että ymmärrän hyvin tytärtäsi. Hevosharrastus, jos sitä pitää aktiivisesti harrastaa ja myös kilpailla, on kuitenkin niin kallista että ei siihen ole varaa juuri kellään. Pakkohan teidän olisi ollut laittaa peli poikki jossain tapauksessa kuitenkin, koska seuraavaksi se olisi oma kisaheppa ja kahden tonnin kuukausikulut, kymppitonnien ostohinnan päälle. Eikä sekään takaa edes mitään menestystä.

Jälkikäteen olen iloinen ja tyytyväinen että asiat meni kuten meni. Pääsin hoitamaan hevosta, sitten toista, kolmatta ja neljättä ja joskus ratsastamaan, joskus leireille. Käytin tallillla kaiken vapaa-ajan. Säännöllisesti ohjatuille tunneille ja valmennuksiin menin vasta aikuisena, ja seuraavaksi oman hevosen kanssa. Opin aivan kauheasti noina tallityttövuosina! Sitä paljon kilpailemista tärkeämpää, eli miten olla ja toimia hevosten kanssa, miten ymmärtää ja löytää yhteistyö. Erilaisten tilanteiden ratkaisuista, terveydestä, ruokinnasta, tallitöistä... johonkin kisatiimiin kuuluminen on siihen verrattuna suoraan sanoen ihan yhtä tyhjän kanssa ja pelkkää rahanhukkaa. Kilpailu tänä päivänä on muutenkin kauhean kovaa ja vain tosi harva menestyy, kilparatsastus on todellakin välineurheilua.

Ja hevosalalle ei sitten kannata lähteä jos haaveena on oma hevonen. Tallityöntekijän palkalla sellaista ei pidetä, se kannattaa tytölle kertoa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   9.9.26 19:05:42

Varaa olisi saattanut ollakin, mutta en saanut omassa nuoruudessakaan ratsastaa siten kuin olisin halunnut. Meitä oli useampi lapsi perheessä ja ajatus oli jokaiselle jotain, ei yhdelle kaikkea. Kerrottiin vain rauhallisesti että laji on niin kallis että silloin tällöin voi ratsastella, ja toki jos jostain sai taskurahaa niin niitä sai sitten käyttää oman mielen mukaan.

Ei tullut mieleen vetää yhtään mitään aineita, saati uhkailla ja kiukutella. Vanhemmat rohkaisivat hankkimaan kunnon ammatin, niin isona voi sitten vaikka hankkia oman hepan.

Lähettäjä: U 
Päivämäärä:   9.9.26 19:08:55

"osasin valjastaa kenenkään neuvomatta" joopa joo ja lehmät lentää. Ihme nuori osaa kaiken kun kerran näkee tai kokeilee ja aikuset luottaa ravurin heti ajettavaksi, aivan varmasti joo.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.9.26 19:30:03

Niille katkerille, jotka kuvittelevat, että sossu maksaa toisille ratsastusharrastuksen: eihän se maksakaan. Ja Hope tms. hyväntekeväisyysjärjestöt voivat tukea harrastusta, mutta eivät ne kokonaan maksa mitään kallista harrastusta. Ihan turhaa taas olla kateellinen vähävaraisten perheiden lapsille, olkaa iloisia ettei teidän tarvitse mitään tukia hakea.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.9.26 19:44:54

Järjestöt ja sossu voivat tilanteesta riippen maksaa väliaikaisesti maltillisia harrastuskuluja. Maltillisia siis harrastukseen nähden, esimerkiksi 10 kerran kortin perusratsastuskouluun tms. mutta eivät tosiaankaan mitään hintavälineitä tai ratsastuskilpailukuluja. Mielestäni ihan linjassaan. Ei kyllä jaksa olla kateellinen vähävaraisille lapsille tai perheille. Ei se lapsen vika oo jos vanhemmat on köyhiä. Ja näitäkin on kyllä kuuleman mukaan viime aikoina leikattu.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   9.9.26 19:46:12

Minä olen pienitulonen eikä ole ikinä käyny mielessä että jonkun pitäs maksaa harrastus mihin ei omat rahat riitä. En ole katkera tai kateellinen, oletan että jokainen elää siten mihin omat rahat riittää. Tukea voi hakea ruokaan tai lääkkeisiin mutta eihän nyt kenenkään ratsastusta makseta. Aivan hullua kun nykyään ollaan vailla vaikka mitä mihin ei rahat riitä. 600 000 luottotiedotonta. Joka päivä uutisia lapsiperheköyhyydestä kun ei edes tuet riitä mihinkään vaikka mun mielestä ne summat on isot ja on ihme ettei muka riitä. Jonkulainen pakollinen kurssi rahan käytöstä kaikille ihmisille. Satanen on iso raha vaikka moni tuhlaa sen hetkessä ja valittaa kun ei rahat riitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.9.26 21:18:40

No ei sulle maksetakaan, koska olet aikuinen. Mitä ilmeisimmin olet myös lapseton, kun et ymmärrä asian eroa. Aikuinenhan voi halutessaan vaikka hakeutua pienituloiseen ammattiin jos kokee että rahat riittää sellaiseen elämään mistä tykkää ja mikä riittää, ja työ on mieleistä.

Lasten ja nuorten köyhyys itseä huolettaa eikä yhtään haittaa ajatella että omat maksetut verorahat menisi jonkun vähävaraisen nuoren ratsastustunteihin. Turhempaankin ne voi käyttää. Aika harvassa on ne vähävaraiset vanhemmat joiden mielestä oma lapsi ei ansaitse mitään maksullista harrastusta vaikka sossun tarjoamana, vaan kävelylenkki riittää, mielellään lyhyt ettei kengät kulu.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   9.9.26 22:10:01

Mulla on lapsia. Eletään sen mukaan mihin rahat riittää. Ratsastus on kallis harrastus, on ollu aina eikä kaikilla perheillä siihen rahat riitä eikä tarvikkaan riittää. Nykyään vaan kaikki on vailla vaikka ja mitä. Ei mun lapsuudessa läheskään kaikki saanu käydä tunneilla vaikka ois halunnukki.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.9.26 23:17:47

Itse sain ysärilaman nuorena ratsastustunteja mm. paikalliselta Lions-klubilta sekä ihan sossusta tukena. Olin niin onnellinen, etten ole unohtanut sitä ikinä. Vaikka meidän rutiköyhällä konkurssin tehneellä ja ylivelkaantuneella perheellä ei ollut enää varaa mihinkään, joku maksoi minun tuntini. Laitan hyvän kiertämään moninkertaisesti ja tarjoan nykyään ratsastusta vastaavalla tavalla omalla hevosellani, sekä olen tarjonnut järjestön kautta että parille tutulle vähävaraiselle lapselle. Ja edelleen maksan nykyisistä hyvistä tuloista veroja ihan mielellään, jos sillä mahdollistetaan hyviä asioita - vaikkapa vähävaraisten perheiden lasten harrastuskuluja. Ei lasten pitäisi joutua tyytymään aina niihin muutamaan ilmaiseen vaihtoehtoon vaan sen vuoksi, ettei perheellä ole varaa. Jos se ratsastus on lapselle tai nuorelle tosi tärkeä asia ja juuri se mitä haluaa, niin se kymppikortti ei oikeasti pidä olla liian iso asia saada vaikka sossusta. Kaikkia ei kiinnosta koulun kokkikerho. Ja lapset tulee myös opettaa haaveilemaan paremmasta. Kontakti hevoseen on monelle enemmän kuin harrastus.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   10.9.26 11:28:18

Sossu ei maksa kaikkia reseptilääkkeitä edes. Ttt perheitä on kymmeniä tuhansia, jos kaikki tytöt ratsastas näitä kymppikortteja sais ostaa valtavat määrät veronmaksajien kustannuksella. Kunnat säästää kaikessa mahdollisessa. Terveydenhoito on kriisissä ja vanhustenhoito ala arvosta. Silti pitäs kustantaa ilmaset tunnit tuhansille. Ei tuu tapahtuu eikä edes tarvi.

Lähettäjä: Sossu 
Päivämäärä:   10.9.26 19:58:20

Juu ei kustanna sossu kallista harrastusta. Tai jos lastensuojelun asiakkaaksi pääsee niin voi saada harrastukseen tukea ehkä 50e/kk, mutta ei sillä taida päästä kuin 1-2 ratsastustuntia. Avustusjärjestöiltä voi anoa tukea, mutta jos perhe kuitenkin on ok tuloinen, ei niitäkään tukia saa. Se on mielestäni ihan oikein, että kaikki ei voi harrastaa kaikkea. Tai voi mutta tehdään sitten varmaan jotain talousratkaisuja mitä täytyy, esim. asutaan pienemmin, ei ole autoa Tai syödään edullisemmin. Kaikkee ei saa, mitä haluaa...
Menkää vanhemmat parempi palkkaiseen duuniin, se varmaan olisi ratkaisu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.9.26 21:37:05

"Menkää vanhemmat parempi palkkaiseen duuniin, se varmaan olisi ratkaisu."

No tässäpä olikin oikein neronleimaus! "Mennään" vain hyväpalkkaiseen työhön!

Varmastihan voit sitten kertoa, mitkä ovat ne työt, joihin vain mennään. Minä en ainakaan ole vain mennyt yhteenkään työpaikoistani, vaan olen joutunut kilpailemaan siitä monien muiden hakijoiden kanssa. Ja nämä ovat olleet pienipalkkaisia töitä, jotka eivät edes ole mitään kenenkään toiveammatteja, mutta silti nykyiseenkin oli useampi sata hakijaa. Kyllä minullekin kelpaisi sellainen hyväpalkkainen työ, johon vain mennään, ilmeisesti siis kävellään työpaikan ovesta sisään ja sanotaan, että minä tulen nyt teille töihin. Joten vinkkejä otetaan vastaan siitä missä on tällaisia työpaikkoja.

Lähettäjä: OD 
Päivämäärä:   10.9.26 23:07:08

Siitä polilla tipassa oksentelusta taisi tipahtaa vanhemmille melkein satasen lasku, eikö? Olet kai näyttänyt sen neiti ratsastajalle ja kertonut että siinäkin meni parin ridatunnin rahat. Kuten toki senkin että kun kunnolla onnistaa ja maksansa paskoo noilla "draamaövereillä" niin sepä onkin sitten isompi murhe kuin talliporukasta putoaminen. Ihan oikeasti ei tuollaista tarvitse silitellä ja selitellä miten nuori pahaa oloaan..elämä on ja sitä on pakko oppia kestämään. Sääli jos vanhemnat eivät ole aiemmin osanneet opettaa penskalle edes sen verran realiteetteja että murrosiässä ymmärtäisi että ne piirtää kellä liitua. Jos perheellä ei ole niin ei ole. Eihän se kivaa ole mutta kun kaikki nyt ei synny sinne Westendiin vaikka ilmeisesti jokainen nykyteini luuleekin olevansa niin @!#$ rikkaasta perheestä. Aloittajan tekstistä sai kuvan että ratsastusta on harrastettu aika lyhyt aika; höpinät kisoista ja muusta voi lopettaa ja tyttö tippua maan pinnalle. Harrastetasoinen, vähävaraisen perheen teini nyt ei vaan ole mikään urheilijalupaus jonka elämä on kiinni olympiakullasta ja tulevaisuus hajoaa uran mukana. Vähän realiteettia vanhemmilta lapsen juttuihin. Kuten moni jo sanonut, harrastaa voi monella tapaa mutta kiukutteleva, koulussa perseilevä yliannostelija ei anna itsrstään sellaista kuvaa että sen kukaan fiksu hevosihminen päästää tilalleen huseeraamaan. Tätäkin kannattaisi tytön miettiä, hevospiireissä kun reippaus ja fiksuus on arvostettua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.9.26 23:18:33

Toivottavasti nimimerkki OD:lla ei ole lapsia. Kukaan hyvinvoiva lapsi ei tuolla tavalla hengenvaarallisesti vahingoita itseään, itsetuhoisuus ei ole mitään huomionhakua, draamailua, perseilyä, vaan aito ja vakava avunhuuto ja tällaisessa tapauksessa taustalla on muutakin kuin harrastuksen loppuminen, mikä toki sekin on tosi iso asia. Kommenttisi osoittaa todella suurta ymmärtämättömyyttä ja ilmeisesti myös ne omat lapsuusajat on autuaasti unohdettu kun kuvitellaan, että tuon ikäisen pitäisi osata vain luopua haaveesta ja "tippua maan pinnalle".

Lähettäjä: OD 
Päivämäärä:   10.9.26 23:58:57

Luepa piste aloitus jos osaat. Aloittaja itse kertoo että kyseessä ei ollut mikään itsensä hengenvaarallisesti vahingoittaminen vaan jotain sellaista naposteltu mikä lähinnä kuormitti polia. Ota pää pois sieltä perseestä. Toivottavasti pisteellä ei ole lapsia jos omakin resilienssi on sitä tasoa että elämä on pilalla jos ei saa kaikkea mitä haluaa. Tällä perheellä nyt ei ole varaa tytön ratsastuksiin. Se on ikävää mutta pakko hyväksyä. Ei se raha lisäänny kouluhommat kusemalla ja leikkimällä itsetuhoista. Vai lopettaako muu perhe syömisen jotta tyttö ei tipu talliporukasta? Sehän olisikin ihsn gelvetin hyvä ratkaisu, eikö? Unelmia saa olla mutta osa nuoren kehitystä on oppia suhtautumaan elämään realistisesti. Siihen kuuluu muun muassa ymmärtää että kaikki ei aina mene niin kuin haluaisi vaikka kuinka haluaisi. Eikä ylipäätään elämää eletä niin että kun kiukuttaa niin aletaan uhkailla ja kiristää ympäristöä. Nimittäin sitähän tuolla nyt tapahtuu, tyttö "kieltäytyy lopettamasta" ja tekee temppuilullaan muun perheen elämästä @!#$ä siinä toivossa että ridarahat sitten raavitaan jostain kasaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.9.26 00:47:51

Lapsi päätyi sairaalaan. Se ei ole mikään pikkujuttu ja mistäpä sinäkin tiedät mitä hän olisi ottanut jos käsillä olisi ollut jotain vaarallisempaa. Ja kuten sanottu, tässä on kyse muustakin kuin siitä ettei harrastukseen ole rahaa, me emme tiedä mitä lapselle on tapahtunut eikä se meille kuulukaan, mutta vain harrastuksesta tässä ei nyt ole enää kyse kun lapsi tekee itselleen tuollaista. Kirjoitinkin aiemmin, että monet aikuiset eivät enää osaa erottaa kiukuttelua ja todellista pahoinvointia.

Joten siivoa sinä OD kielenkäyttösi ja opettele empatiaa ja sivistä itseäsi muutenkin. Ja ei, minulla ei todellakaan ole lapsia, onneksi, tähän sairaaseen ja empatiakyvyttömään maailmaan en niitä ikinä haluaisi synnyttää. Aikuisetkin ilkkuvat ja pilkkaavat lasten pahaa oloa ja vielä suorastaan ylpeilevät törkeällä käytöksellään.

Juuri nyt oli muuten juttu Ylellä 19-vuotiaasta nuoresta, joka oli ollut kauan itsetuhoinen ja lopulta onnistui itsemurhassaan. Hänellekin olivat jopa ammattilaiset sanoneet, että hän on vain asenneongelmainen.

Lähettäjä: OD 
Päivämäärä:   11.9.26 12:33:49

Ei, lapsi ei Päätynyt Sairaalaan vaan vietiin ensiapuun jossa oksenteli aikansa ja sai nestetystä. Älä dramatisoi tilannetta. Noin toimitaan aina kun joku nielee jotain myrkyllistä tai överit. Mistä helvetistä sivistysleidi piste nyt tietää vauhkota jostain suuremmasta pahoinvoinnista kun siitä ei puhu edes lapsen äiti? Kaikki kuspäisyys ei ole merkki siitä että lapselle on sattunut jotain kamalaa. Itse asiassa tuollaisen vihjailu, vaikkakin lapsettoman hysteerisen tosikkotätin toimesta, on häiritsevää ja loukkaavaa ko perheelle. Perheessä on rahat tiukalla, teini kiukuttelee, ei sen vaarallisempaa. Ei vaikka yksi hölmö täällä naama hohtaen hokisi että tässä ei oo nyt kyse pelkästä harrastuksesta, tässä on kyse vakavammasta. Sinä siitä mitään tiedä.

Lähettäjä: e. 
Päivämäärä:   11.9.26 12:51:22

Minä olen lapsi, joka en päässyt ratsastuskouluun, perheen taloustilanteen vuoksi. Sain aina synttäri-, ja nimipäivä- ja joululahjoiksi puolen tunnin ratsastuksen eräällä hevostilalla. Lisäksi 4H-kerhossa ratsastettiin aina joskus. Kävin kaverin kanssa sitten myös yksityistalleilla hoitamassa, ja saimme ajaa ja ratsastaa. Se hevosten liikutushan oli vain apu tallin pitäjille, teimme aina juuri ohjeiden mukaisen liikutuksen. Luin paljon hevosista, olin kuin kävelevä tietokirja.

Mutta, se mikä oli tärkeää. Asenne ja käytös. En usko, että talleille otetaan apulaisiksi ja liikuttajiksi kiukuttelevia uhriutujia.

14-vuotiaana pääsin kesätöihin, ja niillä rahoilla kävin sitten myös tunneilla. Lukiossa minulla oli käytössä ratsu aivan ilmaiseksi: tallinomistajalle tuli ylläpitoon oma kasvattinsa, koska sen omistaja ei silloin voinut sitä hoitaa, eikä tallin omistajakaan, koska oli raskaana ja sitten oli pieni vauva.

Mahdollisuudet siitä sitten vain laajenivat. Minua pyydettiin todella monien hevosten hoitajaksi ja ratsastajaksi, vaikka taso oli HeC + / HeB- siinä vaiheessa. Taito ei ollut tärkeintä, vaan se luotettavuus ja asenne. Se, että hevosten omistajat pystyi luottamaan, että hevosten kanssa toimitaan järkevästi ja sovitusti. Ja kerroin myös kaikki ongelmatilanteet rehellisesti. Ja tasapainohan kehittyi tosi hyväksi, ja ajan mittaan ratsastustaitokin HeA-tasolle, jolla sitten myös lopulta kilpailin. En ollut yhtään jäljessä "kerta viikkoon ratsastuskoulun tunnilla" käyviin. Ratsastinhan lähes joka päivä, ja välillä myös ohjatusti, yhä enenevässä määrin.

Ja tallin omistajan lasta hoidin myös välillä jotta hän pääsi itsekin välillä ratsastamaan, sekä erään toisen hevosten omistajan hieman vanhempaa lasta muutaman kerran. Sain joskus myös tunteja tästä palkaksi.

Olen äiti, ja silti myös sitä mieltä, että ratsastus ei ole ihmisoikeus, vaikka lapsi uhkailisi millä. Kyllä lapset ymmärtävät, että katto pään päällä, lämmitys talvella ruoka ja vaatteet ovat tärkeämmät.

Lähettäjä: pt 
Päivämäärä:   11.9.26 12:58:46

Ainakin minulle teki vain hyvää nähdä, että minulle ei riitä lapsuuden perheen taso. Rahaa ratsastustunteihin ei ollut. Vanhemmat ei olleet kouluttautuneita, joten mahdollisuuksia paremmin palkattuihin töihin ei ollut.

Myös minä pääsin erään ratsastuksenopettajan "suojatiksi", koska hän vain näki minussa "jotain". Myöhemmin kertoi, että aito kiinnostus, ahkeruus ja halu tehdä mitä vain hommaa hevosten hyvinvoinnin eteen, rehellisyys ja kiva käytös muita kohtaan. Kävin tallilla tunneilla vain kaksi kertaa koskaan, koska rahaa ei ollut. Mutta sain hoitaa hänen hevosia ja myöhemmin myös ratsastaa. Muutaman vuoden päästä talli meni konkurssiin, mutta tuosta ajasta olen niin kiitollinen. Opin niin paljon enemmän hevosista, kuin jos olisin vain käynyt kerta viikkoon tunnilla.

Muistan kuinka ensimmäinen hoidokki vain yritti purra minua, mutta en välittänyt. Maastossa se eräässä risteyksessä aina yritti päästä kääntymään kotiin, kunnes ymmärsi, että en anna periksi. Mutta alkuun en taitava ollut. Rakastin sitä silti niin paljon. Muut hevoset sitten oli helpompia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.9.26 22:40:04

"Ei, lapsi ei Päätynyt Sairaalaan vaan vietiin ensiapuun jossa oksenteli aikansa ja sai nestetystä. Älä dramatisoi tilannetta. Noin toimitaan aina kun joku nielee jotain myrkyllistä tai överit. Mistä helvetistä sivistysleidi piste nyt tietää vauhkota jostain suuremmasta pahoinvoinnista kun siitä ei puhu edes lapsen äiti? Kaikki kuspäisyys ei ole merkki siitä että lapselle on sattunut jotain kamalaa. Itse asiassa tuollaisen vihjailu, vaikkakin lapsettoman hysteerisen tosikkotätin toimesta, on häiritsevää ja loukkaavaa ko perheelle. Perheessä on rahat tiukalla, teini kiukuttelee, ei sen vaarallisempaa. Ei vaikka yksi hölmö täällä naama hohtaen hokisi että tässä ei oo nyt kyse pelkästä harrastuksesta, tässä on kyse vakavammasta. Sinä siitä mitään tiedä."

Tämän jälkeen en aio sinulle enää vastata koska et näköjään kykene asialliseen keskusteluun vaan jatkat moukkamaista rähisemistä, mutta myrkyllisen aineen syöminen ei nyt vain ole mikään pikkujuttu eikä enää mitään tavallista kiukuttelua, ihan riippumatta siitä mitä sinä koviksen esittäjä asiasta sanot. Niin, minä en tiedä mitä kaikkea tässä on taustalla, mutta et tiedä sinäkään ja pikkutytön nimittely kusipäiseksi kertoo kyllä kaiken tarvittavan ajatusmaailmastasi.

Ja jos perheellä ei ole rahaa harrastukseen niin sitten sitä ei tietenkään ole ja toki lapsikin sen vain joutuu hyväksymään, mutta kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että kyseessä on lapsi. Hänellä ei ole samanlaista ymmärrystä raha-asioista kuin aikuisella, tai edes vanhemmalla teinillä.

Vaikka aihe ei tietenkään mikään naurun asia olekaan, niin pakko sanoa, että hieman hymähdin sille, että nimitit minua pilkallisesti sivistysleidiksi, ennalta-arvattavan ja kuluneen tädittelyn lisäksi. Enpä ole itseäni sellaisena ajatellut, mutta jos sivistysleidiksi pääsee sillä, että kykenee edes alkeellisten käytöstapojen mukaiseen argumentointiin, niin silloin on kyllä kommentoijan rima kyseiselle "arvonimelle" todella matalalla...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.9.26 01:05:43

Voisiko sen 30 e ottaa jostain muusta pois? Vaikka viikkottaiset karkkiostokset tai joku muu ruoka mikä ei ole pakollista aina? Katsoo mihin menee rahaa ja mistä voisi tinkiä