|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 4.9.26 18:47:30
Tarkastusryhmä toimi siis oikein nostaessaan esiin mahdollisen epäselvyyden. Sille ei vain annettu tarvittavia tietoja, joiden perusteella se olisi voinut selvittää asian todellisen laidan.
Tilintarkastajan ja hallituksen esitys olisi ollut huomattavasti uskottavampi, jos he olisivat todentaneet väitteensä. Heillä oli pääsy tarvittaviin tietoihin, ja tositteiden olisi pitänyt kuulua kirjanpitoaineistoon. Jos niitä ei ollut tallennettu asianmukaisesti kirjanpitoon ja/tai annettu tilintarkastajalle, ne olisivat olleet Stripe-järjestelmästä noudettavissa.
Jos kirjaukset olivat oikein, yhden selkeän täsmäytyksen esittäminen olisi käytännössä lopettanut koko keskustelun. Sitä ei tehty. Sen sijaan ne tahot, joilla tieto oli, vakuuttivat asian olevan kunnossa ja arvostelivat tarkastusryhmää, jolla ei ollut mahdollisuutta tarkistaa asian paikkansapitävyyttä vaikka liittokokous nimenomaan valtuutti sen kahdessa eri kokouksessa tekemään tarkastuksen. Jäsenistön tahto oli hyvin selkeä.
Kun katsoo historiaa, hallitus on aikaisemminkin esittänyt asioita, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet vääriksi. Tällaisesta viestinnästä ei ole näyttänyt aiheutuvan minkäänlaisia ongelmia, vaan asiat on kerta toisensa jälkeen esitetty hyvin vakuuttavasti.
Tilintarkastajan suullisessa puolustelussa oli lisäksi väistämättä oman työn arvioimisen elementti. Ei ole realistista odottaa, että vastuullinen tilintarkastaja nousisi julkisessa liittokokouksessa oma-aloitteisesti ilmoittamaan tarkastuksensa olleen puutteellinen. Siksi vakuuttavaa näyttöä eivät olisi olleet hänen vakuuttelunsa vaan tositteet, tilintarkastusevidenssiin perustuvat johtopäätökset ja täsmäytykset.
Julkisuushaitta on aivan vääränlainen peruste tilinpäätöksen hyväksymiselle. Tilinpäätöksen oikeellisuutta ei ratkaista sen perusteella, miltä sen korjaaminen tai hyväksymättä jättäminen näyttäisi julkisuudessa. Julkisuushaitta voi olla syy korjata virheet nopeasti ja viestiä asiasta kunnolla, ei syy vahvistaa tilinpäätöstä, jonka oikeellisuutta ei ole pystytty todentamaan.
Tunnettu 23 000 euron virhe tarkoitti jo yksinään sitä, että esitetty 101 651,19 euron ylijäämä oli väärä. Tilintarkastajan suhtautuminen 23 000 euroon ikään kuin kyse olisi ollut vain vähäisestä sivuseikasta oli todella ylimalkainen. Kun samaan aikaan yli 400 000 euron Stripe-erän sisältö, vastakirjaukset, täsmäytys ja jaksotukset jäivät todentamatta, kyse ei ollut enää yhdestä rajatusta virheestä vaan koko tilinpäätöksen luotettavuudesta.
Hallituksen aikaisemmin virheellisiksi osoittautuneet esitykset eivät tietenkään yksin todista Stripe-kirjausten olevan väärin. Ne tarkoittavat kuitenkin, ettei pelkkiä vakuutteluja ole mitään syytä hyväksyä näytöksi. Tässä tilanteessa uskottavuus olisi pitänyt rakentaa tositteilla ja täsmäytyksillä. Niitä ei esitetty.
Epäilen, että Stripe-kirjauksiin liittyy epäselvyyksiä sekä kirjanpitolain noudattamisen että vuoden 2025 tuloksen kannalta. Olen toki iloisesti yllättynyt, jos näin ei ole.
Käytettävissä olevien tietojen perusteella pidän todennäköisimpänä vaihtoehtoa, jossa koko Stripe-tilin saldo on kirjattu tilinpäätöksessä taseeseen ja vastakirjaus on tehty tulosvaikutteisesti ilman, että liitolle kuulumattomia varoja olisi erotettu veloiksi niiden oikeille saajille. Jos näin on tehty, kirjaus on virheellinen ja tilintarkastajankin kokouksessa esittämän kannan mukaan myös lainvastainen. Asian voi kuitenkin todentaa vain pääkirjasta, tase-erittelyistä ja Stripe-saldon tapahtumakohtaisesta erittelystä.
Epäilen myös, ettei Stripe-tilin maksuprovisioita ja muita kuluja ole kirjattu ja jaksotettu asianmukaisesti. Niiden mahdollinen tulosvaikutus vuodelle 2025 ja vaikutuksen määrä olisi välttämätöntä selvittää.
Kyse ei siis enää ole siitä, onko tilinpäätös virheellinen. Sen tiedetään olevan vähintään 23 000 euron tulosta parantavan virheen vuoksi. Avoinna on, kuinka paljon virheellisen tilinpäätöksen kokous lopulta hyväksyi tietämättä todellisuudessa, mitä se oli hyväksymässä.
|