|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 30.8.26 11:48:40
Mulla nuori ruuna joka tarhaa vanhemman ruunan kanssa. Tää vanhempi ruuna on pomo, omani väistää kun vanhempi vaan mulkaiseekin tämän päälle. Ainut että kun saavat aamu- ja iltamössöt näin kesällä tarhaan niin silloin ei väistä vaan änkee ahneena omalle kupilleen syömään. Omani nahkassa näkyy pieniä jälkiä että kaveri on hampailla komentanut. Ei nyt mitään karvoja/nahkaa puutu, vaan että on sellaisia pieniä kohoumia nahassa. Välillä syövät sovussa samasta heinähäkistä (saavat vaan yhdeltä sivulta syötyä), välillä mun hevonen seisoo sivummassa kun toinen syö kun ilmeisesti toinen ei ole päästänyt syömään. Sitten kyllä välillä rapsuttavat toisiaan ja tää vanhempi ruuna on mun hevisen perään kun haen omani tarhasta. Tai tää nyt on muutenkin vähän läheisriippuvainen niin ei tykkää jäädä yksin tarhaan vaikka naapuritarhassa on hevonen. Olivat viime talven eri tarhoissa, nyt kesällä kokeiltiin laittaa samaan laitumeen kolmannen ruunan kanssa ja olivat ihan sopuisasti siellä. Tää vanhempi ruuna alkuun jopa yritti pitää tän kolmannen ruunan poissa omani luota. Meinas vissiin että tää on mun kaveri/suojatti. Omani oli kyllä vähän kauhistuneen näköinen kun sitä toinen yritti kaitsia sitä pois tän kolmannen ruunan luota. Mutta rauhoittuivat sitten ja tosiaan tulivat hyvin juttuun keskenään.
Itse kysymys siis on, että kuinka herkästi pistätte omiin tarhoihin? Mikä määrä "simputusta" hevosten välillä on ok? Eli tarhaisitteko jatkossakin samassa vai pistäisittekö erilleen? Toista tarhakaveria tälle mun hevoselle ei tallilla ole ja oman tarhan saa sitten jos jakaa taas tarhan väliaidalla kahtia, joka tarkoittanee sitä että sinne toiseen tarhaan pitää kulkea toisen tarhan läpi. Oma hankaluutensa siinäkin. Olisi kuitenkin kiva kun hevosella olisi tarhakaveri eikä tarvitsisi yksin olla. Se vaan mietityttää aiheutuuko tuosta jotain hiljaista stressiä jos kaveri aina välillä komentaa, varsinkin heiniltä pois.
|