Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.8.26 18:52:47

Kumpaa ”asennetta” kannatat - vai et kumpaakaan? Vai tapauskohtaisesti/jotain muuta?

1. Harrastus on myös hoidettava velvollisuus, johon sitoudutaan. Kun on ilmoittauduttu kisoihin/treeneihin, sinne mennään. Vanhemmat tulevat menemistä omasta puolestaan. Harrastus on sitoumus myös muihin toimijoihin, eikä ole vain ja ainoastaan perheen sisäinen asia.

2. Harrastus on se mikä hoidetaan, kun on aikaa tai kun kotiasiat sujuvat. Harrastus- tai kisapäivä saatetaan perua myöhässäkin, jos jokin asia kotona hankaa. Esimerkiksi jos läksyt ovat unohtuneet, niin lapsi ei mene illan valmennukseen. Harrastus on palkinto lapselle.

Lähettäjä: Huomio 
Päivämäärä:   27.8.26 19:14:13

Jos hevonen on oma, se on velvollisuus hoitaa.
Jos puhutaan ratsastustunnista ratsastuskoulussa, se on oikeus ja palkinto.

Eli eläimet ensin, niiden hyvinvointi on tärkeintä. Kisat toki voi perua, siitä ei hevonen kärsi.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   27.8.26 19:17:45

Vähän yhdistelmä. Harrastus ei koskaan mene koulun edelle (toki jos perjantaina ei läksyjä ole tehty ennen tuntia/valmennusta, voi joustaa sen verran että ne tehdään sitten viikonloppuna). Toisaalta harrastus on myös sitoumus ja tunneilta/valmennuksista ei luisteta vain sen takia ettei huvita tai sitten loppuu koko harrastus.

Meillä esim. oli aikanaan kun olin junnu 2000-luvun alussa kännykälle ehtona se, että hevoset hoidetaan huolella tai luuri lähtee. Ja läksyt piti tehdä ja koulu hoitaa huolella jotta harrastus sai jatkua. Ei tietenkään vaadittu kymppiä kaikesta, mutta omalla hyvällä tasolla piti suorittaa ja kotonakin tehdä osansa. Harrastus on aina "ekstraa" eli jotain mukavaa mitä voi tehdä kun velvollisuudet on hoidettu.