|
Lähettäjä: vvccmm
Päivämäärä: 26.8.26 18:14:17
Vikellyksessä hevonen juoksee ympyrällä vain muutaman minuutin kerrallaan ja vikeltäjät harjoittelevat oikean hevosen selässä todella vähän. Suurin osa treenistä tapahtuu telinevoimistelupukin "hevonen" kanssa ja ihan maassa jumpaten. Kaverin tytär harrasti aikoinaan vikellystä, kilpailikin siinä, niin olen ihan vierestä nähnyt mitä se treeni on.
Minä en tykkää harjoitella liinassa ympyrällä, koska siinä hevonen menee ympyrää ja vaikein asia ratsastajille on istua suorassa ja saada hevonen kulkemaan suoraan. Joten liinatunnit on ihan turhia.
Kannattaisi ennemmin ratsastaa löysin ohjin ja opetella käyttämään istuntaa ja muita apuja kuin ohjissa roikkumista. Oma istuntani on aikoinaan tullut todella hyväksi sillä, että ratsastin paljon ilman tuntumaa, jolloin kroppa automaattisesti opetteli tekemään oikein ja vasta kun kroppa alkoi tajuta homman, otin ohjat käteen. Ja tätä harrastan edelleen yli 30 v myöhemmin.
Toki kaikki vaikuttaa kaikkeen ja minulla yläkroppa on hyvä ja alakroppa huono. Olen siis ihan eriparia keskenäni. Mutta myös jumppaan yläkroppaa, koska se on minulle helppoa. Alakroppa on jäykkä ja heikko, joten sen jumppaaminen on työlästä ja ei ole yhtä kivaa.
Minulla siis on todella "kaunis" yläkroppa, hyvä ryhti jne. Mutta jumppailenkin corea pitkin päivää pikku pätkissä ja venyttelen ja vahvistan yläselkää ja hartioita, niin ihan syystäkin näytän yläkropasta hyvältä. Alakropan treenaaminen onkin sitten vaikeaa, pitää tehdä pikkupalasissa, keskittyä enemmän siihen miten teen ja kroppa ei oikein tahdo taipua. Mutta jumpalla ja treenillä olen saanut paljon aikaan. Sain jo lapsena ja saan nyt aikuisenakin, kunhan vain viitsin jumpata. Mistään muusta se ei ole kiinni kuin omasta viitseliäisyydeestä.
Jokaisen ratsastajan pitäisi kyllä jumpata puolieroja tasaisemmiksi ja kroppaa jänteväksi ja joustavaksi. Minulla on tuo alakropan joustavuus vielä vähän hakusessa.
|