|
Lähettäjä: R
Päivämäärä: 21.8.26 16:37:46
Kerronpa yhden mun nuoruudesta tunteman ”poniäidin” lapsen harrastukseen liittyvän henkisen väkivallan. Oon ite ratsastusammattilainen, tosin muilla talleilla, ja kaikenlaista tallidraamaa on tullut nähtyä. Kuten on mulleki oppilaan isä tullut jopa kotiovelle huutamaan hevosjaoista ja epätasapuolisuudesta. Mut tää on jääny erikoisimpana mieleen.
Muistan hyvin kun kaverin lapsi aloitti ratsastuskoulussa, jota ite aluks suosittelin (ja jota oon ehkä katunu) muut äidit alkoi oottaa kaverilta kaikenlaista. Aluks ihan tavallisia kyyti-, auttamis- ja vahtimisjuttuja, joita hän tekikin mielellään. Vähitellen mukaan tuli kuitenkin erikoista painetta siitä, että hänellä ois joku vastuu siitä, et muut saa aina saman kuin hänen lapsi, ja perustelut oli jotenki outoja. Mut siihen tyyliin, et muille automaattisesti kuuluis enemmän kuin kaverin lapselle. Et jotkut asiat, mitkä talli tarjos palveluna oikeesti kaikille, kuuluis vain joillekin jo valmiiks päätetyille. Muilta äideiltä alkoi kuulua muka muitten puhumia juoruja, kuinka kaverin lapsi ois väliin tunkija, jolle näytetään vielä ovea, koska joku muu lapsi asuu naapurissa, tai käy tallilla tekemässä juttuja kahestaan omistajan kanssa. Ja kuinka lapsi ois omistajan inhokki, ja muut niitä suosikkeja, jotka kuuluu jopa lähes omistajan perheeseen. Ja olis tulossa asiakasvalintatilanne lasten välillä, et jotkut ois vaatimassa kaverin lapsen lähtöö tallilta. Välillä sit aina tuli, et ootte niin ihania, kun täällä autatte kaikkia, et teistä tykkää kaikki ja teitä ainoostaan kehutaan omistajille. Kaveri jätti nää juorut ihan omaan arvoon kun aatteli et voi luottaa omistajan arvostelukykyyn. Mut hän huomas et ei näiden äitien tilannekykyyn voinu kyl luottaa yhtään koska he sanoi tän kaverin lapsenkin kuullen että tää laps saa olla asiakas vaan rahan takia, et häntä kohtaan omistaja siks vaan esittää että hyväksyy asiakkaaks. No, niin kai tää oikeesti menee kaikkien osalta, mut kuka ihme menee sanoo tän lapselle?
Tilanne muuttu aina vaan raskaammaks koska äidit alko kovasti arvostella tallinomistajaa siitä, et kohtelis lapsia epätasapuolisesti. Puhe oli tavallaan ihan normaalia äitien puhetta, että miks joku saa mennä enemmän eri hevosilla, saa hypätä isompaa tai mennä vaikeempaan luokkaan ja ulkopuoliseen kisaan. Mut kuitenkin siinä syytettiin just tätä kaverin lasta, et aiheuttaa muille sen että tunnilla on ikävä olla, kun tekee joskus eri juttua kun muut. Ja myös tunnin jälkeen sekä nää äidit et lapset meni välillä sanoo kaverin lapselle, et olipa ikävä tunti taas, kun sait mennä sillä hevosella, tai hypätä isoimman, tai tehdä jonku vähän vaikeemman koulukiemuran. Et tän kaverin lapsen takia tulee muille huono fiilis kun ei oo tasapuolista. Kaveri edelleen puolusti omistajaa ja käski puhua suoraan sille, jos toivoo muutosta, vaikka kokeilla uutta hevosta. Ja ne lupas et joo kyllä ne puhuu mut sit aina valitti ettei oo rohkeutta mennä sanoo mitään suoraan. Kateus kaverin lasta kohtaan vaan kasvo ja häntä alettii koko ajan enemmän kiusata ja jättää ulkopuolelle. Ja niitten äitien kateus kasvo myös. Kuten yks kailotti tahallaan moneen kertaan kaverin lapsen vieressä et sen lapsella on synttärit ja kanto tallille leipomuksia ja käski muitten kattoo ettei kaveri ja sen lapsi tuu niitä syömään ja oli monenlaisia osoituksia. Kuten tää äiti alko mulkoillen ja tervehtimättä kulkea ohi, kuiskutteli muille ja levitti keksittyjä juoruja kaverista ja lapsesta. Ja toinen soitteli kaverille useesti päivässä raivoissaan ja syytteli etuuksien ottamisesta vastaan ja kaveri yritti ihme kärsivällisyydellä selittää et hänen lapsi on vanhempi ja ainoostaan siks jossain jutuissa vähän eellä.
Hän yritti monet kerrat puhua tilanteesta tallinomistajalle, mut sieltä tuliki syytöstä mustamaalaamisesta ja seuras yleistä puhetta et kestään ei saa sanoo mitään pahaa. Ja tähän nostan yhen tärkeen jutun: Omasta kokemuksesta puhuminen ei oo mustamaalaamista. Kun kertoo, mitä on tapahtunut ja miten on tullut kohdelluksi, ei se oo ”pahan puhumista”.
Lopulta tilanne käänty niin et myös omistaja alko kohdella lasta henkisesti tosi huonosti. Kuten lapselle huudettiin ilman syytä, häntä syytettiin asioista, joita ei ollut tehnyt, tervehdyksiin ei vastattu ja kysymyksiin vaan tiuskittiin tai ei ollenkaan vastattu. Välillä jätettiin tunnilla kokonaan ilman opetusta ja jätettiin myös pois kisoista ilman oikeeta syytä. Häntä myös käskettiin olla tallilla ”laput silmillä” ettei ees katso muihin päin koska muilla ois hänen kanssa ”henkilökemiaongelmia”.
Totuus alko selvitä ihan liian myöhään kun lapsi oli alkanu jo oireilla. Sit omistaja kerto et nää muut äidit ja lapset oli väittänyt et kaveri ja kaverin lapsi ois kiusannu ja häiriköiny heidän harrastusta. Ja et omistaja ei lopulta ollut ees uskonu mutta oli vaan aatellu ja oottanu et asia rauhoittus ihan itekseen.
Mut vahinko oli jo tapahtunu ja kuukausien kyräily, syyttely, juoruilu ja lapsen epäasiallinen kohtelu oli tehny tehtävänsä. Eikä se tilanne ees päättyny tohonkaa vaan jotain uutta tarinaa oli selkeesti jossain edelleen uskottu. Vaikka kaveri ja lapsi sai noilta ihan suoriakin tunnustuksia ja osalta myös ihan kirjallisena viestinä et tietenkään ette oo kiusannu mut piti vaan keksiä juttu et tallin omistaja ei pääsis jyvälle, ketkä oikeesti on ristiriitojen takana. Jutusta seuras tallin vaihtoja ja harrastuksen lopetuksia monelle.
Se asia mistä kaveri ja sen lapsi kärsi kaikista eniten oli se et kukaa ei suostunu (eikä kaikki vieläkään suostu) puhuu koko jutusta mitään, muuta kun nää kolme poniäitii syytelly toinen toisiaan et muut syytelly ja mustamaalannu kaverin lasta. Mut he oli liittäny puheissa asiaan monia muita muka todistajina ja sit nää ns todistajat ei suostuneet sanoo muuta kuin et heille on vaan kerrottu asia näin. Lopulta jotku kerto sen verran et selvis kuka äideistä oli se sopan pääasiallinen keittäjä. Ja selvis et koko tallissa oli ollut ilmeisemmin vaan yks (!) ihminen joka oli ees yrittänyt puolustaa lasta ja mun kaveria et nyt ei selkeesti pysytä totuudessa.
Et tässä esimerkki mitä poniäitien kateus yhtä lasta kohtaan voi saada aikaan sen et lapsi ajetaan ulkopuolelle harrastuspaikasta täysin ilman omaa syytä. No eipä sillä loppu hyvin kaikki hyvin lapsi pääs parempaan paikkaan ja selkeesti sopivampaan porukkaan.
Ja sori pitkä teksti mikä varmaan joitain risoo mut liitty niin suoraan aiheeseen ja musta kuvaa sitä et nää henkisen väkivallan tilanteet kehittyy just vähitellen pienistä asioista ja paisuu lopulta aika isoiks ja vakaviks jos ei niihin puutu. Ja mikä pahoin vointi seuraa kun asiasta kielletään edes puhua! Et olipahan melkosta myötä elämistä niille ketkä tästä ties sillon. Ja tää juttu on tosi elämässä viel isompi koska liitty niin paljon muutakin. Samalla tallilla on myös ollut saman kaltaista toimintaa monia kohtaan ja on tunnettua et muitten savustajat voi menestyä siellä mut sit oikeeta kiusaamista ei oikeen oteta tosissan.
|