Lähettäjä: c 
Päivämäärä:   17.8.26 10:41:50

Lapsellani on yksi ratsastuskavereista, joka käyttäytyy selvästi muita lapsellisemmin ja aiheuttaa jatkuvasti draamaa, myös äitinsä kanssa. He tulivat samalle tallille, koska heidän mukaansa heitä ei edellisellä tallilla otettu mukaan ja lapsi ei saanut siellä tarpeeksi mahdollisuuksia menestyä. Heidän tilanteensa tuntuu kuitenkin olevan jatkuvasti levoton.

Lähes joka viikko puhutaan lopettamisesta. Syynä on milloin kaverit, milloin tallin hevoset tai opettajat, joiden sanotaan traumatisoineen lasta. Välillä syynä on poikaystävä tai uudet ja paremmat kaverit, välillä halutaan käyttää aika ja rahat johonkin muuhun, tai motivaatio loppuu, koska menestystä ei tule tarpeeksi. Näitä asioita kuitenkin kerrotaan jatkuvasti muille, usein syyllistävästi, ja keskustelu tuntuu olevan hyvin vahvasti "minä, minä" -keskeistä.

Lisäksi lapsi tuntuu toimivan melko voimakkaasti kyynärpäätaktiikalla ja muokkaavan tilanteita itselleen edulliseen suuntaan. Esimerkiksi hän saattaa kertoa, etteivät muut halunneet samaa ponia tai samaa kilpailua, vaikka todellisuus ei ole ollut tällainen. Hän myös pyrkii hallinnoimaan muiden kaveripiirejä: tiettyjen pitäisi olla hänen kavereitaan ja joidenkin muiden kanssa ei pitäisi olla tekemisissä. Muita pitäisi jopa jättää pois yhteisistä menoista, vaikka nämä lapset ovat aiemmin kuuluneet samaan porukkaan. Lisäksi hän tuntuu muistavan ja nostavan esiin jopa kahden vuoden takaisia mitättömiä asioita perusteluna muiden ulos sulkemiselle.

Omaa lastani kohtaan hän puhuu olevansa kaveri, mutta samaan aikaan selän takana hän kertoo tarinoita siitä, kuinka häntä on kiusattu tai jätetty ulkopuolelle. Sama tuntuu toistuvan myös muiden lasten kohdalla.

Tilanne on siinä mielessä hankala, että esimerkiksi hän saattaa kysyä neuvoa tai apua, ja kun neuvo annetaan parhaimman mukaan, siitä seuraakin syytöksiä siitä, että häntä on yritetty "hallinnoida" tai määräillä. Tuntuu, että sanoipa tai teki mitä tahansa, siitä voidaan kääntää uusi draama.

Voiko teini-ikäisellä olla jo narsistisia piirteitä, vai onko kyse ennemmin epävarmuudesta, huomion tarpeesta, tavallisesta teini-iän tunnekuohusta vai jostain muusta? Ja ennen kaikkea: miten omaa lasta kannattaisi neuvoa toimimaan tällaisessa tilanteessa? Hän ei enää halua olla lainkaan tekemissä kyseisen lapsen kanssa, koska kokee hänet epärehellisenä ja epäreiluna. Asia vaikuttaa vahvasti oman lapsen mielialaan, koska kyseinen lapsi käyttäytyy usein myös painostavasti. Hänen puheisiin ja muuhun kaveriporukkaan kuuluu mm. alkoholin käyttö, jollaiseen oma lapsi ei halua laisinkaan sotkeutua.

Itsestäni alkaa tuntua siltä, että mihinkään ei kannata enää vastata, eikä ainakaan lähteä mukaan jatkuvaan selvittelyyn. Ehkä paras ratkaisu olisi vain ottaa etäisyyttä sekä tähän tyttöön että hänen äitiinsä. Mutta onko se mielestänne järkevää, ja miten sen voisi tehdä niin, ettei siitä synny taas uutta draamaa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.26 10:55:41

Elätteköhän nyt liikaa yhden ratsastajan elämän tuulien mukaan?
Ihmiset on erilaisia ja jotkut pohtivat ääneen kaikki maailman asiat ja ajatukset. Jos vain annatte mennä asioiden toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja jatkatte keskittyen siihen omaan tekemiseenne.
Muitten toimintaan ei kannata keskittyä ja suunnata ajatuksia, ainoa mihin voitte vaikuttaa on oma suhtautuminen, sitä kannattaa harjoittaa.

Ei yksittäisen ratsastajan tai tallikaverin asiat pitäisi vaivata niin paljon, että tulet vapaa-ajallasi kirjoittamaan tästä anonyymille foorumille pitkät pohdinnat. Eiköhän teillä ole ihan omakin elämä elettävänä. Enkä sano tätä ilkeyttä, ne olemassa olevat paukut kannattaa suunnata omaan tekemiseen. Ympärillä saa olla elämää, erilaista.

Lähettäjä: ilari 
Päivämäärä:   17.8.26 10:56:19

Kyllähän tuossa useita narsistisen käytöksen piirteitä on, mutta diagnooseilla ei ole muuta merkitystä kuin, että narsistihan ei käytöksestään iän ja ajan mukana parannu vaan samat toimintamallit jatkuu. Voi antaa joillekin harvinaisen hyvän kuvan itsestään, mutta samalla huonontaa sitä kuvaa muista että myös huonontaa muiden oloa, usein niiden empaatikkojen. Joilla riittää sitä halua auttaa muita ongelmissa.

Oli syy sitten mikä vaan niin etäisyys on ainoa oikea ratkaisu. Sanotte tallin pitäjälle syyn että haluatte pysyä erossa turhasta draamasta (koska tuollaisillahan puheita on varmasti muista kuinka heille ollaan ikäviä) ja sen jälkeen niin minimi käytös mitä ikinä on mahdollista. Jos lapset samoissa ryhmissä ym niin tietysti ei kokonaan voi olla puhumatta mutta pitää ne rajat. Ei vastaile mihinkään kysymyksiin, mitä kannattaa tehdä, eikä mihinkään valituksiin. Ohjaa ne tallin henkilökunnalle jolloin he itse saa nähdä tilanteen.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   17.8.26 10:59:11

Kannattaa tuollaiset jättää ihan omaan arvoonsa ja kohdata neutraalisti.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.8.26 10:59:30

Sanot lapselle että ääliöitä löytyy aina, kannattaa vaan pysytellä erossa. Sen kummemmin ei kannata päätään vaivata.

Lähettäjä: ### 
Päivämäärä:   17.8.26 11:02:49

Neutraali suhtautuminen. Ette ota kantaa heidän höpinöihinsä, ette kerro heille omista tekemisistänne mitään ylimääräistä. Tervehditte kohdatessa ja muuten puhutte vaikka säästä, jos pakko on puhua. Ette puhu myöskään heistä selän takana muiden kanssa. Jos joku koittaa aloittaa juttua, niin sanotte, että ette halua puuttua nyt tähän.

Lähettäjä: Sennu 
Päivämäärä:   17.8.26 11:06:30

Kaikki exät ja hankalat ihmiset eivät ole narsisteja, heitä on oikeasti aika vähän. Naurahdin myös lapselliselle lapselle.

Lähettäjä: e. 
Päivämäärä:   17.8.26 11:16:59

Tämä on jännä ilmiö, miten joillekin ratsastuskoulussa (?) käyminen on niin vaikeaa. Ei oteta mukaan ja ei tule menestystä tai aina ollaan haluamassa jokin toinen ratsu jne. Ei ymmärretä keskittyä siihen omaan treenaamiseen vaan huohotetaan aina jonkun toisen niskassa ja ollaan tivaamassa suunnitelmat, että itse ehtisi "edelle".

Ratsastuskoulusta varataan se palvelu, maksetaan se ja käytetään se. Siellä ei kenenkään tarvitse ottaa ketään mitenkään porukkaan, normaali peruskäytös riittää. Kenenkään ei tarvitse olla tekemisissä toisen kanssa muuten ollenkaan eikä vastailla kenenkään kysymyksiin ja kuunnella kenenkään ongelmia.

Ajan kanssa joistakin keillä homma toimii keskenään, tulee kavereita, jopa elinikäisiä. Siihen ei kellään ole nokan koputtamista. Ei kellään ole oikeutta vaatia päästä jonkun kaveriporukkaan siksi että käy samalla tallilla. Ei etenkään tuollaisen, josta tulee itselle vaan huono ja harmillinen olo.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.26 11:26:52

Ei kannata mennä mukaan. Elät omaa elämää. Monet ihmiset draamailevat koko elämänsä. Toiset rauhoittuvat kun 30v koittaa. Teinit on aina kehittymättömiä.

Lähettäjä: riikka 
Päivämäärä:   17.8.26 11:28:16

Kyseistä lasta ei varmaankaan ihan oikeasti se ratsastus edes kiinnosta. Teineillä on tarve kuulua porukkaan, ja ehkä näkee siinä tallikuviossa jotain, johon kuuluu tai ainakin haluaa tavoitteena kuulua. Onko se sitten hoitajaporukka, kisaporukka, jonkun tunnin porukka tai mikä onkaan. Omallakin lapsella ollut siinä tallikuviossa kavereita, jotka ei ihan oikeasti niistä hevosista ja ratsastamisesta välitä. On jatkuvaa "motiongelmaa" joilla rasitetaan muita, mutta roikutaan siinä mukana silti jostain ihan käsittämättömästä syystä.

Mutta kuten jo sanottu, ei sinun lapsi ole velvollinen olemaan jonkun ikävän tyypin kanssa yhteyksissä vain siksi, että on paine pitää toiselle "porukkaa".

Varmasti oikean syyn sanominen lisää draamaa. Mutta vedotkaa vaikka aikapulaan. elämän tilanteen muutokseen, muihin harrastuksiin, kouluasioihin. Ettei oikein ehdi vastailla mitään.

Ja tämmöstä jos kovin "autatte" niin kuitenkin syyttää teitä lopulta vaan kiusaamisesta. Tällaisestakin olen kuullut että on jollekin käynyt.

Lähettäjä: jjj 
Päivämäärä:   17.8.26 11:36:00

Kovin syvälle teinidraamoihin olet aloittaja itsekin mennyt. Talleilla, ja koulussa, ja ostarilla ja missä nää nyt liikkuukin on aina ollut tommosta tyttöjen kesken. Missä enemmän, missä vähemmän.
Ratsastuskoulussa käydään OPETTELEMASSA RATSASTUSTA. Se on hyvä sun tytönkin ymmärtää. Mitä hän käy, 1-2 kertaa vkossa tunnilla? Menee tallille ajoissa, varustaa ponin, ratsastaa, ottaa varusteet pois ja lähtee kotiin. Ei siinä sen kummempaa seurustelua tarvita. Sama koskee sua. Ette kerro tälle äiti-tytär kombolle mitään omista asioistanne, että esitä heille mitään mielipidettä mistään ja lopetatte tilanteen nopeasti. Ei sitä draamaa synny jos toinen osapuoli ei lähde mukaan. Ja kaikkiin hevosiin jne kysymyksiin vain "tosta sun tarttee puhua ratsiopen/tallinpitäjän kanssa"
Ääliöitä tulee vastaan aina, paras sun tytönkin oppia vaan pysymään erossa ja ottamaan etäisyyttä.
Mutta kuten sanottu, kovasti itsekin olen sisällä jutussa ja draamailet, - aikuiseksi ihmiseksi.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   17.8.26 11:40:56

Ei ole teinidraamaa jos äiti on samanlainen. Voi siis johtua joko kasvatuksesta tai mt-häiriöstä (tai sekä että). Tai muuten vain oikeistolaista toimintaa (minä-minä-minä eikä yhteisöllä mitään väliä). Omalla kohdalla teinidraama ei ollut koskaan pahinta, mutta opiskellessani samassa ryhmässä oli päälle nelikymppinen nainen, joka selvästi hallitsi osaa porukasta ja kun en lähtenyt hommaan mukaan, puhui minusta paskaa, ja tilanne meni lopulta niin pahaksi, että jouduin olemaan yhteydessä koulutusjohtajaan, joka sai tilanteen ratkeamaan.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   17.8.26 11:41:45

Olen viisikymppinen "täti", ja minun lapsuudessa opetettiin, että kaikkien kaveri pitää olla, jos joku lyö niin sitten lyö takaisin ja kenestäkään ja mistään ei saa kannella kenellekään mitään.

Tämän päivän opeilla sanoisin kuitenkin:
1) Kerro lapselle, että tuon tyyppisistä (narsisti tai muutoin hyvin itsekäs ja ilmeisesti epärehellinen) ihmisistä kannattaa pysyä erossa. Että on olemassa esimerkiksi persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä, tai muutoin hankalia, eikä se ole oma syy, eikä ole velvollisuutta auttaa.
2) Kerro tallin pyörittäjälle asiasta. Koska tulee varmasti puheita että oletta "pahiksia", niin tietää syyn sille. Yksinkertaisesti syy on: "HALUAMME HARRASTAA ILMAN TURHAA DRAAMAA." Ja samat sanat sille lapselle ja äidille jos ei hienovaraisemmat viestit mene perille.
3) Tue konkreettisesti ja ole mukana vastaamassa viesteihin ja keskustele tarvittaessa äidin kanssa, että nyt ei tällaiselle yhteydenpidolle ole aikaa, mutta tallilla ehtii jutella sitten sen mitä ehtii tunnin yhteydessä. Mutta asiat tosiaan "yhdestä korvasta sisään toisesta ulos".
4) Käskette lasta ja äitiä puhumaan toistuvista, jatkuvista ongelmistaan tallin pyörittäjälle, ei teille tai muille asiakkaille (lopetusajatukset jne.).

Tuon tyyppinen ratsastaja, jolla on kovin "vaikeata" itsensä ja muiden kanssa, kuitenkin melko pikapuoliin varmaan lopettaa harrastuksen tai vaihtaa taas seuraavaan talliin. Jossa varmaan hetki uskotaan, että vika oli edellisen tallin omistajissa ja asiakkaissa, kunnes sama kuvio toistuu taas.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.26 11:47:56

Kyllä minä olisin enemmän huolissani aloittajasta, kuin tästä kohteesta. Aloittaja on AIKUINEN joka näkee ison vaivan kirjoittaessaan tänne pitkän ja kuvailevan tekstin LAPSESTA.
Mitä tälläisellakin yritetään hakea? Kaikkihan tietää sanomattakin että jos jonkun käytös ei miellytä, joko asiasta keskustellaan suoraan, tai otetaan etäisyyttä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.8.26 11:58:18

Aloittajan kannattaisi keskittyä omaan lapseen ja omaan harrastukseen. Minä en ymmärrä, kuinka joku jaksaa käyttää noin paljon energiaa jonkun randomin tallikaverin lapseen.

Lähettäjä: hanna 
Päivämäärä:   17.8.26 12:00:10

Eri mieltä pisteen kanssa. Meillä ratsastuskoulussa laitetaan kovasti paineita niin kisaavien lasten kuin heidän vanhempienkin kontolle, miten pitää koko muu tallin asiakaskunta ottaa mukaan "porukkaan". Ja sitten jos joku asiakas valittaa, että kisaajat ei ole ottaneet porukkaan tai kisaajan äiti sanonut tai tehnyt jotain, niin sitten kaikki kisaajat + äidit saa epämääräistä valitusta tallin omistajalta, että taas ei ole jotakin otettu porukkaan tai on tehty jotain väärin.

Että, kyllä voi tosissaan ratsastuskoululaisen äiti miettiä, mitä uskaltaa sanoa, ja uskaltaako lapselle sanoa, että pitää sitä välimatkaan. koska sanomistahan siitä tulee.

Nyt tietämättä tarkemmin tilannetta, onko edes kyse tilanteesta kisaaja vs. muu tuntilainen.

Ja tosiaan harrastuksen parissa on niin himmeetä jengiä että paras on kun aloittaja puhuu myös tallin omistajalle suoraan. Että ei jaksa kaikkien kanssa olla koska ei jaksa draamaa. Niin sitten ymmärtää mistä on kyse. Koska, ihan varmasti, täysin varmasti, tuollainen draaman kuningatar kertoo asiasta omat versionsa.

Ja itsekin olen törmännyt äiti-tytär-pariin, jonka mielestä heitä kiusattiin ja syrjittiin ja jätettiin ulkopuolelle. No, pahimman luokan narsistia olivat itse, ja kiusaajia. Ja se draama tuli niistä valheista, jotka on sitten kyllä ihan loppumattomia. Oikea tapa on olla vaan antamatta sen suurempaa huomiota, koska se erityishuomio, pään silittely ja ongelmien mukana eläminen on narsistille kuin polttoainetta, bensaa liekkeihin.

Lähettäjä: Tätsä 
Päivämäärä:   17.8.26 12:00:41

"Kyllä minä olisin enemmän huolissani aloittajasta, kuin tästä kohteesta. Aloittaja on AIKUINEN joka näkee ison vaivan kirjoittaessaan tänne pitkän ja kuvailevan tekstin LAPSESTA.
Mitä tälläisellakin yritetään hakea? Kaikkihan tietää sanomattakin että jos jonkun käytös ei miellytä, joko asiasta keskustellaan suoraan, tai otetaan etäisyyttä."

Tämä

Lähettäjä: öö 
Päivämäärä:   17.8.26 12:03:41

Miksi tuhlaatte noin paljon energiaa yhteen ihmiseen? Jos se ei tunnu ihmiseltä minkä kanssa haluaa olla tekemisissä niin jatkakaa ilman häntä.
Nyt sinä teet draamaa tyhjästä. Anna olla ja tehkää sitä omaa juttuanne, äläkä diagnosoi muiden lapsia narsistiksi.

Lähettäjä: T. 
Päivämäärä:   17.8.26 12:06:44

No voi herras jestas taas.

Ai että vika on aloittajassa? Eiköhän se ole niin, että parhaiten voivat lopulta juuri ne lapset, ja ne yhteisöt, joissa näitä äitejä on. Jotka on perillä, mitä siinä lasten ja nuorten maailmassa on meneillään.

Minua rupeaa kyllästyttämään, tämä osallistuvien ja vaikuttavien äitien syyllisätäinen.

Ei meidän tallila tulisi nuorison kesken mistään mitään, jos ei olis näitä äitejä, jotka on selvillä mitä niilä on keskenään meneillään. Kiusaamiset yms jäis ihan pimentoon.

Lähettäjä: mau 
Päivämäärä:   17.8.26 12:19:04

Minäkin viiden kympin päälle ja itselläkin takaraivossa opetukset, kaikki on otettava mukaan porukkaan, ole kaikille kaveri...

Mutta eihän se oikeasti niin mene eikä tarvitse mennä. Tämän kantapään kautta oppinut. Ratsastustalleilla on monenlaista porukkaa eikä kellään ole vastuuta olla kenenkään kaveri. Riittää kun tervehdii ja joidenkin osalta sekin on liikaa. Oman ja muiden harrastusrauhan turvaamiseksi, ihan kaikille pätee:

- älä kerro mitään omia suunnitelmia (hevostoiveiden, tuntijakojen, kisojen, jatkamisen tai lopettamisen, tallin vaihdon tms suhteen)
- älä kuuntele muiden ongelmia, poistu tilanteetsa ja ohjeista puhumaan tallin vastuuhenkilöiden kanssa
- hoida kaikki omat asiat vain tallin vastuunhenkilöiden kanssa
- kerro tallin vastuuhenkilöille havaitut ongelmat, kuten kiusaaminen tai draaman lietsonta, ja jätä asia sen jälkeen heidän ratkaistavaksi

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   17.8.26 12:55:50

Ai että vika on aloittajassa? Eiköhän se ole niin, että parhaiten voivat lopulta juuri ne lapset, ja ne yhteisöt, joissa näitä äitejä on. Jotka on perillä, mitä siinä lasten ja nuorten maailmassa on meneillään -

Näin on. Nykyään on niin lapsissa kun vanhemmissakin sellaisia käytöshirviöitä ja oman napansa ympärillä pyöriviä kiusaajia että jollei joku tolkun aikuinen tiedä missä mennään niin ns normaalit ja hyvin kasvatetut lapset ovat näissä kärsijöinä.

Lähettäjä: kookos 
Päivämäärä:   17.8.26 14:23:56

Pisteet tosiaan aloittajalle siitä, että tiedät, missä mennään ja mitä tapahtuu. Lapsen harrastus- ja kaverikuvioista on ihan syytäkin olla perillä.

Oma tytär joutui aikanaan aika erikoiseen tilanteeseen mielenterveysongelmaisen äiti–tytär-kaksikon pyöritettäväksi. Tytär oli aluksi innoissaan, kun oli saanut tallilta uuden kaverin, ja vanhemmatkin vaikuttivat ensi alkuun ihan mukavilta.

Sitten aloin ihmetellä oman tyttären muuttunutta käytöstä. Aloin siinä vaiheessa lukea viestejä ja kuunnella heidän videopuheluitaan, ja nopeasti selvisi, että tämä uusi tyttö ohjaili tyttären ajatuksia todella erikoiseen suuntaan. Hän esimerkiksi vakuutteli, että tyttären aiemmat kaverit haluavat hänelle vain pahaa ja että muiden tallien lapset ovat sairaita ”stalkkereita”. Ja että valmentajakin vihaisi tytärtäni. Erilaista uskottua ja pelottua, joka sai tyttäreni voimaan huonosti.

Taustalla oli vielä äiti, joka yritti omalta osaltaan vaikuttaa ja ohjailla oman lapseni harrastuskuvioita. Oli kyllä aika pysäyttävää huomata, miten pitkälle tällainen kuvio voi mennä.

He myös syyllistivät tytärtäni asioista ilman todellisuuspohjaa, juurikin esimerkiksi asioista ulkopuolelle jättämisestä. Tyttäreni olisi esimerkiksi pitänyt selvittää heidän tietoonsa muidenkin tallilaisten asiat.

Lähettäjä: kkk 
Päivämäärä:   17.8.26 14:45:57

Meillä otetaan nykyään kuvakaappaukset tallin teini-ikäisen drama queenin viesteistä, jotta voidaan kieroilut oikaista ongelmitta.

Iso talli, kaikki muut porukasta ok. Mukava ja reilu jengi.

Mutta yksi, joka kehittää sen draaman täysin tyhjästä.

Yleensä kyseessä on asia, joka pitäisi vaan osata keskustella ja sopia. Eli jokaisen pitäisi osata ottaa huomioon toisen näkökanta, ja vuorollaan olla joustava. Mutta tämän yhden kanssa ei pääse oikeastaan edes keskustelemaan. Hän on sitä mieltä, että saa tehdä mitä vain, ja hänellä on oikeus mihin vain. Häntä ei tule ohjeistaa, eikä ohjata. Häntä ei kiinnosta edes valmentajan mielipide, onko kypsä menemään jonkun luokan, koska hän on nainen joka tekee mitä haluaa, eikä hänen tarvitse kuunnella muita.

Jo keskustelun aloitus, miten jokin tilanne tulisi reilusti ratkaista, laukaisee reaktion, jossa aloitetaan syytellä muita ja fokus häviää hetkessä siitä oikeasta asiasta. Hänellä ei myöskään esiinny tippaakaan myötätuntoa toisia kohtaan. Toisten tunteilla, ei ole hänelle mitään väliä. Vaan "minä minä".

Ja just tämä, että muut ei ota porukkaan. Mutta, kun hän itse on se, joka haluaa määritellä, kenet jätetään ulkopuolelle... muille käy aina ottaa kaikki.

Siis narsistin toimintatapa, mutta en nyt tietysti narsistiksi ala lasta leimaamaan.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   17.8.26 16:44:07

Miten te ehditte siellä seurustelemaan edes muiden kans? Minä meen talle, harjaan ja varustaa hevosen ja meen tunnille. Tunnin jälkeen joko hevonen talliin tai se jatkaa. Katson ehkä seuraavaa tuntia ja lähden kotiin. En mene tallille seurustelemaan muiden kans ja joillakin talleilla on rajoitettu kuinka kauan saa tallilla olla ja saako tallille otta kavereita mukaan. Ja jos lapset on teinejä niin mihin siellä enää äitejä tarvitaan. Ja kannattaa miettiä kuinka läheisissä tekemisissä edes haluaa olla. Jos toisen jutut tai käytös ei miellytä niin pitää tietyn hajuraon eikä edes lähde mukaan keskusteluun vaan keskittyy omaan tekemiseen. Jos toisen lapsen äiti tulee vaikka maneesi katsomossa juttelemaan typeryyksiä niin sanoo että jaa pitää käydä ssa ja maneesiin palatessa menee muualle istumaan. Jos tulee häiritsee niin sanoo että seuraan opetusta nyt.

Lähettäjä: Iy 
Päivämäärä:   17.8.26 18:21:10

Popparit esille, ei kannata puuttua. Asialliseti kun juttele oman jälkikasvun kanssa, niin saa elävön esimerkin siitä…. Ei näin

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.26 20:29:10

"Kyllä minä olisin enemmän huolissani aloittajasta, kuin tästä kohteesta. Aloittaja on AIKUINEN joka näkee ison vaivan kirjoittaessaan tänne pitkän ja kuvailevan tekstin LAPSESTA.
Mitä tälläisellakin yritetään hakea? Kaikkihan tietää sanomattakin että jos jonkun käytös ei miellytä, joko asiasta keskustellaan suoraan, tai otetaan etäisyyttä."

Tämä kuulostaa "narsistinen perhe tuli tallille" -tarinoita tuottavalta kirjoittajalta, joka postaa samantyyppisiä, erittäin pitkiä kirjoituksia tänne säännöllisesti. Voin olla väärässäkin, mutta tyyli on kyllä hyvin samanlainen. Aina näissä tarinoissa on ongelmana narsisteiksi epäillyt äiti ja tytär ja näitä sitten analysoidaan pitkissä kirjoituksissa.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   17.8.26 21:20:55

TAAS tämä sanasta sanaan kopioitu viesti. Keksi jotain uutta tai muuttele tarinaa.

Lähettäjä: c 
Päivämäärä:   17.8.26 23:22:19

Olen 100 % varma, että en ole tätä kirjoittanut tänne, enkä minnekään muuallekaan, yhtään aikaisemmin.
Olen ns pitänyt turpani tukossa ennen.

Mutta olen asiaa tässä päivän aikana asiaa selvittänyt, yrittänyt sisäistää syitä käytökselle. Narsismi on tosiaan mahdollinen. Ja sehän toistuu hyvin samankaltaisina, kaavamaisena käytösmallina henkilöillä.

Diagnoosi ei ole minulle tärkeä, vaan se että teen päätöksen oikeasta rajauksesta.

Lähettäjä: P. 
Päivämäärä:   18.8.26 09:54:27

Olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja olen käynyt ratsastuskouluissa yli 30 vuoden ajan. Olen siis sekä lapsena itse kokenut että aikuisena nähnyt läheltä lasten keskinäistä kiusaamista talleilla.

Ammattini ja koulutukseni puolesta tunnistan esimerkiksi empatian puutteen, manipuloinnin, suuruuskuvitelmat ja jatkuvan valehtelun kaltaisia piirteitä, joita voi liittyä narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Toisaalta tällaisia käyttäytymismalleja ei ole vaikea tunnistaa ilman ammatillistakaan taustaa.

Kun olin itse lapsi, ratsastuskoulu tuntui minusta turvallisemmalta paikalta kuin miltä monet tallit vaikuttavat nykyään. Tuolloin tallin omistajalla ja opettajilla oli selkeä auktoriteetti, ja kiusaamiseen puututtiin yksiselitteisesti. Seurauksina saattoi olla puhuttelu, porttikielto, kilpailuista pois jättäminen tai hoitohevosen tai nimikkotreeniratsun menettäminen määräajaksi. Ja ennen kaikkea vanhemmille kerrottiin aina, mitä oli tapahtunut.

Nykyään olen ystävieni lasten harrastamista seuratessani huomannut monissa tilanteissa aivan päinvastaista. Kiusaajan käytöstä saatetaan selitellä ja jopa paapoa: ”Ei hän ole tahallaan ilkeä, hänellä on vain paha olo.” Tai: ”Hänellä on vain huono itsetunto, siksi hän kiusaa.” Tämän jälkeen kiusaajalle saatetaan antaa erityistä huomiota ja parhaat mahdolliset palvelut, jotta hänelle ei vain tulisi tunnetta siitä, että hän jää missään asiassa muita huonompaan asemaan.

On totta, että kiusaaminen, niin sanottu kyynärpäätaktiikka ja muu epäreilu käytös voivat liittyä huonoon itsetuntoon, kateuteen ja oman pahan olon purkamiseen muihin. Tämä pätee riippumatta siitä, onko henkilöllä mitään diagnoosia vai ei. Siksi diagnoosilla ei tässä asiassa oikeastaan ole merkitystä.

Merkitystä on sillä, kokeeko lapsi olonsa turvalliseksi.

Tavallisella, hyvin kasvatetulla lapsella ei välttämättä ole keinoja puolustautua lasta vastaan, joka on oppinut hyvin itsekkäitä, manipuloivia tai muita alistavia toimintatapoja. Siksi aikuisten on tärkeää olla tilanteista perillä ja puuttua niihin.

Kiusaajalle tai muuten epäreilusti toimivalle lapselle ei pidä antaa periksi vain siksi, ettei hänelle tulisi paha mieli. Hänen päätään ei pidä silitellä ja samalla tarjota erityishuomiota tai etuuksia muiden kustannuksella. Se on karhunpalvelus sekä tälle lapselle itselleen että kaikille muille lapsille.

Lapselle pitää opettaa, että omalla käytöksellä on seurauksensa. Kiusaamalla, manipuloimalla tai muuten epäreilusti toimimalla ei saa saavuttaa asioita ”ohi muiden”.

Tähän ei tarvita edes diagnoosia. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että kaikkien lasten harrastusympäristö on turvallinen ja että samat reilun pelin säännöt koskevat kaikkia.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   18.8.26 11:23:05

Jos lapset käy pelkästään ratsastustunnilla eli ei ole hoitohevosta niin kuin ennen niin miten siellä tallilla mitään kiusaamista edes tapahtuu? Mennään tallille, ratsastetaan ja lähdetään kotiin. Ei kai siellä mitkään lapsilaumat vietä aikaa ja riitele keskenään. Opettaja jakaa hevoset eikä se ehdi sekaantua mihinkään lapsilauman keskenään riitelyyn ja antaa erityistä huomioita ja palveluja ja etuja ja paapoa ketään joka on kiusattu tai kiusaaja. Opettajalla ja tallin omistajalla luulis olevan tarpeeksi tekemistä ilman näitä lapsia ja niiden keskinäisiä välejä. Täällä aina aika säännöllisesti on näitä saman kaltaisia alotuksia ja ainakin osa näistä on ihan keksittyjä. En nimittäin usko edes että tallilla ihmiset niin paljon varsinkaan ne vanhemmat on niin paljon isolla porukalla tekemisissä että siellä mitään isoa riitelyä tai kiusaamista edes on. Ipanat voi haukkua jotain selän takana toisille mutta tuskin sekään kovin yleistä on ja piirit on pienet. Eri ihmiset ja eri lapset käy talleilla eri päivinä.

Lähettäjä: Esimerkkejä... 
Päivämäärä:   18.8.26 12:06:49

... lasten (10-15 v) keskinäisestä kiusaamisesta ilman hoitohevosta, ratsastuskoulussa (joista mikään ei ole yksittäistapaus, vaan tapahtumat toistuvia):

- Tunnille jaetun hevosen riimun on toinen ratsastaja piilottanut eri hevosen ruokakuppiin.
- Toinen ratsastaja on piilottanut toisen kännykän heinäpaaliin tai johonkin harjaämpäreistä.
- Toinen ratsastaja vie tunnin jälkeen hevosen satulavyön eri hevosen kohdalle, jotta näyttäisi siltä, että hevosella ratsastanut on sotkenut paikkoja.
- Toinen ratsastaja laittaa toiselle jaetun suitset "solmuun" laittamalla väärät remmit kiinni toisiinsa.
- Ratsastaja harmistuu tunnin hevosjaoista ja potkii kahta muuta nilkkoihin.
- Yksi hallinnoi tallin lasten WhatsApp-ryhmää, johon suostuu liittämään lähes kaikki, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.
- Tehdään WhatsApp-tiloihin ja -kanaviin, Tiktokiin ja ig-storyihin päivityksiä, joiden tarkoitus on viestiä, kuka ei ole pidetty: "Ryhmässä on 7, ja kivoja ovat seuraavat 6..." ja erilaisia kuvakaappauksia keskusteluista sekä listauksia: "Seuraaviin luotan, seuraaviin en, merkkaan punaisella ja vihreällä", "Merkkaan vihreillä mun bff ja kaverit" ja merkataan kaikki muut ryhmästä paitsi yksi. "Leirille tulee 14, onneksi sinne tulee sentään minä ja 12 muuta hyvää tyyppiä eli seuraavat..."Onpa harmi kun leiri menee pilalle, kun ei tule samat kuin viime vuonna." "Lerille saa tulla vain samat kuin viimeksi, että tulee kunnon porukka!"
- Seisotaan kisa-ilmoittautumislistan vieressä vahtimassa ja ohjeistamassa kuka saa ilmoittautua ja mihin ja mitä hevosta saa toivoa. "Älä laita sitä hevosta toiveeksi, mulle on jo luvattu se!" "Älä laita sitä c:tä, et oo oikeesti sillä tasolla!" Osoittelua ja naurua: "Miten tuo on tuohon ilmoittautunut, ei sen taso riitä tuohon luokkaan/hevoseen, luulee ihan liikoja itsestään!"
- Ratsastaja tulee tunnille, seitsemän ryhmästä kuusi muuta seisoo ringissä juttelemassa. Tulijalle ei anneta tilaa tulla juttuun mukaan, ja hänelle tiuskaistaan, "Älä tunge".
- Juostaan pitkin tallin pihaa porukalla karkuun yhtä lasta. Tallista sisään, ja ulos.
- Laitetaan ig:ssä estoja yhdelle, sen jälkeen jaetaan toisten tarinoita ja tälle yhdelle näkyy vain mustaa tai tulee näytölle tieto, että tarina on estetty sinulta, ja nauretaan kun tämä estetty itkee ja kyselee syytä tilanteelle. Myös estetty näkyy esimerkiksi tunnilta kuvatuilla videoilla, joihin on laitettu tarkoituksella pätkiä, jotka eivät ole niitä hänen osaltaan parhaiten sujuneita.
- Ratsastaja tervehtii muita. Toiset sanovat, en kuullut mitään, eihän tuossa ole ketään.
- Yhtä kiusataan, mutta keksitään tarinoita, että kiusattu kiusaisi muita.
- Liataan hevonen kuraan ja puruihin toisen ratsastajan jäljiltä, ja mennään sanomaan opettajalle, että ratsastaja ei ollut putsannut hevosta kunnolla ennen tuntia.
- Keksitään tarinoita, mitä ilkeää muka tallin omistaja / opettaja / joku muu henkilökunnasta / joku muu aikuinen on sanonut toisesta.

Jaa ettei ilman hoitohevosia ole kiusaamista? Ja mikään näistä ei näy, jos ei se vanhempi tule itse sinne talliin katsomaan, mitä siellä tapahtuu, ja vilkaise miltä siellä lapsen puhelimessa näyttää...

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   18.8.26 12:08:45

Ja se sama ihminen kirjoittelee täällä monen nimimerkin takaa. C vaihtuu P eeksi ja näin.. Ei taida kaikki olla ihan hyvin?

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   18.8.26 12:24:40

Noi esimerkit kannattais läväyttää sille ihan tiukalla väliintulolla. Tuskin puolustaa omaa käytöstään.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   18.8.26 12:25:30

Ja on siis täysin epäasiallista käytöstä. Jota ei missään saa suvaita. Aikuisten tulee puuttua ja auttaa

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.8.26 12:34:14

Nimimerkki E on kovin väärässä minusta.

Minun nuoruudessa, oli noin. Tallille mentiin ja lähdettiin eikä ollut mitään somea ja kännyköitä. Jotkut samat ihmiset tietysti tapasi koulussa, mutta kyllä muistakin silti tuli kavereita. Koska aina jonkun vanhemmat vuorollaan kuskasi eli mentiin kimppakyydeissä. Kiusaamista oli, mutta kiusaajat oli todella yksittäistapauksia ja tallin omistajalla oli varsin yksioikoinen tapa laittaa kiusaajat kuriin. Oman 15 vuoden nuoruuden ajan mitä kävi, niin yksi ainoa tyttö oli tällainen kiusaaja, ja tallin omistaja puhutteli tätä tyttöä ja vanhempia. Ja kertoi, että yksi tallin aikuisista, oli nuorena myös ollut kiusaaja. Tänä päivänä, varmaan se olisi jokin tietosuojarikkomus, mutta silloin kaikki asiat kailotettiin tallin käytävällä "hei nyt on tapahtunut tällaista" niin varmasti kukaan ei halunnut mitään kyseenalaista puhetta itsestä.

Tänä päivänä kuitenkin, lapset ja nuoret ovat sen somen kautta verkostoituneita. Oma tyttö vaihtoi tallia (muuton takia), niin ensimmäisenä muut kysyi sc:n (snäpin käyttäjänimen) ja sitä snäppiä tulee jopa 10 päivässä joiltain keitä ei vielä ole edes livenä nähnyt. Ei ole kiusattu, mutta tarkoitan, että ihan varmasti tuo somekin tekee tänä päivänä sen, että monet ovat yhteyksissä todella paljon sen tallin ulkopuolella, ja samasta syystä se kiusaaminen jää pimentoon ja aikuisilla on entisaikojakin suurempi taakka ja vastuu seurata mitä siellä lapsen ja nuoren elämässä tapahtuu.

Oma vastuunsa on tallin pitäjillä ja henkilökunnalla. Mutta ei he voi kaikkea tietää, jos ei heille kerrota.

Lähettäjä: nipsu 
Päivämäärä:   18.8.26 14:23:51

Mullakin on vuosikymmenten kokemus ratsastustalleista, ja nyt jälkikasvun kanssa on tullut käytyä ratsastuskouluissa jo yli 10 vuotta. Välillä on käyty tallilla jopa viidesti viikossa.

Kyllähän talleilla (niin omistajissa, henkilökunnassa kuin asiakkaissakin) on kaikenlaista porukkaa. Suurin osa osaa kuitenkin jutella asioista ja selvittää ne ilman mitään turhaa draamaa. Sitten on niitäkin, joilla nämä taidot on vähän heikommat.

Meillä on joka tallilla ajan mittaan muodostunut tosi hyvä kaveriporukka, jonka kanssa ollaan tekemisissä muutenkin kuin tallilla. Osan kanssa taas on jouduttu vetämään vähän rajaa.

Valitettavasti kaikkia ei vaan voi ottaa siihen omaan kaveriporukkaan. Tallilla ja tallin tapahtumissa ollaan toki kaikkien kanssa, sen verran kuin normaali kohteliaisuus vaatii. Mutta elämä on tässäkin opettanut yhden asian: älä päästä liian lähelle ihmisiä, jotka kerta toisensa jälkeen näyttää, etteivät ne oikeasti halua sulle hyvää tai ajattele myös sun parasta.

Ja nämä erityisen itsekkäät ihmiset osaa kyllä olla tosi mukavia silloin, kun siitä on heille itselleen hyötyä. Ratsastuskouluvuosien aikana on tullut vastaan aika hurjiakin esimerkkejä siitä, millaista kaksinaamaisuus pahimmillaan voi olla. Jotkut haluaa olla kavereita ja yrittää vaikuttaa toisten päätöksiin ihan vaan siksi, että saisivat itse siitä jotain hyötyä.

Tallin omistajalle tai yrittäjälle tallin ilmapiiri voi näyttää ihan erilaiselta kuin mitä se asiakkaiden kesken oikeasti on. Siksi kiusaamisesta, porukan sisäisistä kuvioista ja muusta ratsastustoimintaan liittyvästä draamasta on kyllä hyvä kertoa myös tallin pitäjälle. Ei ne aina näe kaikkea, mitä asiakkaiden kesken tapahtuu.

Mutta viime kädessä omasta ja oman lapsen hyvinvoinnista vastaa kuitenkin itse. Meillä esimerkiksi nykyinen talliporukka on pääosin ihan mahtava, mutta mukaan mahtuu yksi vähän draamaileva äiti–tytär-kaksikko. Aienmin tallilla oli toinen vastaava pari.

Näissä molemmissa tapauksissa äiti ja tytär tuntui vaihtavan jatkuvasti mielipidettä siitä, mitä milloinkin halutaan. Aina pitäisi saada mahdollisimman vähällä ajalla, vaivalla ja rahalla mahdollisimman paljon enemmän ja parempaa kuin muiden. Yksittäisen kilpailun menestykselläkin tuntuu olevan ihan suhteettoman suuri merkitys, ja pahimmillaan koko harrastuksen jatko riippuu muka kokonaan siitä.

Sitten näihin hevosten ja ponien jakoihinkin yritetään vaikuttaa painostamalla ja säikäyttämällä muita sillä draamalla.

Ja mitä se draama sitten ihan käytännössä on ollut? Pahimmillaan jopa talliyrittäjää mustamaalataan, jotta muut vaihtaisivat muualle. Mukana on kaikenlaisia aika lapsellisia käytösmalleja.

Esimerkiksi kun yritetään ihan normaalisti sopia, kenen vuoro olisi päästä kisaan ponilla, vastaukseksi saattaa tulla jotain ihan käsittämättömiä syyllistämisiä ja täysin tarpeettomia hyökkäyksiä, joissa vedotaan vain "minä, ja minun tunteet", ja unohtuu täysin se toinen ja toisen tunteet ja hänen oikeudet yhtä lailla maksavana asiakkaana ja jopa valehdelleen oman edun nimissä. Siinä kohtaa on monesti vaan helpompi antaa periksi ja todeta, että olkoon.

Ja jatkossa pysyy sitten mieluummin kauempana siitä riidanhaastajasta. Ei sitä kaikkea draamaa vaan jaksa, eikä tarvitsekaan jaksaa.

Lähettäjä: göö 
Päivämäärä:   18.8.26 15:05:05

"Tämä kuulostaa "narsistinen perhe tuli tallille" -tarinoita tuottavalta kirjoittajalta, joka postaa samantyyppisiä, erittäin pitkiä kirjoituksia tänne säännöllisesti."

-> Heti jos joku mainitsee sanan narsisti, niin on muka kyseessä yksi ja sama kirjoittaja, joka muka kirjoittaa yhdestä ja samasta vaikeasti häiriintyneestä narsistiperheestä, joka kiusaa muita tallin asiakkaita?

No huh huh. Narsisteja on 0.5 %, joten kyllä Suomen mittakaavassa, ratsastustalleista heitä löytyy enemmän kuin yksi. Kaikki narsistit ei tosin kiusaa, ja kukaan narsisti ei kiusaa kaikkia. Jokainen narsisti, kuitenkin draamailee, ja niissä "käsikirjoituksissa" on kaikilla tallilaisilla rooli, vaikkei sitä itse tietäisikään. Mutta kaikki draamailijat, eivät ole narsisteja.

Ja vastaavasti täällä on useinkin kiusaamiskertomuksia, joissa ei mainita sanaa "narsisti" vaikka se on ilmiselvää, niin niihin ei kuitenkaan kukaan huutele mitään...

Lähettäjä: z 
Päivämäärä:   18.8.26 16:36:08

Tässä äskettäin kerroin tallin omistajalle (ratsastuskoulu) lasten keskinäisestä draamasta. Käytännössä yksi tyttö haluaa aina saada sen saman, mikä jollain toisella näyttää hyvälle, ja hän on välillä hyviin painostava muita kohtaan tästä syystä. Eikä hänen kanssa yleensä ole helppo sopia asioita. Keskustelun aloituksiin tulee vain "hyökkäys" ja erilaista haukkumista, mikä ei liity asiaan. Oma lapsi joustaa asioisssa hyvin paljon tämän toisen mieliksi, mutta kun tämä toinen ei sitten ole lopulta tyytyväinen mihinkään, vaan mieli muuttuu yhtenään. Syyllistää myös omaa lasta sillä, että hän ehkä lopettaa tallilla. Oman lapsen kun pitäisi olla vain hänen kaveri, eikä muiden. Ja vaatii esim. että jollekin ei saisi yhtään puhua.

Kun sanoin tallin omistajalle haasteista, totesi, että minun lapsen pitää sitten varmaan jäädä kotiin, ettei tule paha mieli.

Että, en usko siihen mitä tässäkin sanotaan, että kerro huolet tallinomistajalle vaan ihan itse olet se ongelma sitten kuitenkin.

Lähettäjä: Jonna 
Päivämäärä:   18.8.26 16:47:36

Meillä oli ratsastuskoulussa tällainen teini, muistaakseni 13v sinä kesänä. Kilpaili koulun joukkueessa tallin ponilla ja määräili muita sekä puhui laajemmalti pahaa ja kiusasi etenkin nuorempia. Sai porttikiellon tallille ja äitinsä sai myös viedä hevosensa muualle. Tuolla nollatoleranssi kiusaamiselle.

Lähettäjä: Tätsä 
Päivämäärä:   18.8.26 16:54:58

"huh huh. Narsisteja on 0.5 %, joten kyllä Suomen mittakaavassa, ratsastustalleista heitä löytyy enemmän kuin yksi. Kaikki narsistit ei tosin kiusaa, ja kukaan narsisti ei kiusaa kaikkia. Jokainen narsisti, kuitenkin draamailee, ja niissä "käsikirjoituksissa" on kaikilla tallilaisilla rooli, vaikkei sitä itse tietäisikään. Mutta kaikki draamailijat, eivät ole narsisteja"

Kyllä se vaan fakta on, että todennäköisyys siihen, että se lapsi olisi narsisti, on häviävän pieni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.8.26 18:21:46

"Heti jos joku mainitsee sanan narsisti, niin on muka kyseessä yksi ja sama kirjoittaja, joka muka kirjoittaa yhdestä ja samasta vaikeasti häiriintyneestä narsistiperheestä, joka kiusaa muita tallin asiakkaita?"

Kyse ei ole narsismin mainitsemisesta vaan varsin tunnistettavalla tyylillä lähes identtisiä tarinoita tuottavasta kirjoittajasta. Ja tämähän nykyään täyttää kaikki hankalia ihmisiä/narsismia/kiusaamista käsittelevät keskustelut tällä tarinoinnillaan, niin että oikea keskustelu aiheesta on hankalaa kun ketju on täynnä näitä kilometrin mittaisia sepustuksia. En tiedä mitä hän tällä kirjoittelulla hakee, mutta outoa se on.

Narsisteja kyllä myös talleilta löytyy, mutta se ei ole kovin todennäköistä, että palsta olisi täynnä ihmisiä, joiden jokaisen tallilla olisi samanlainen perhe samanlaisella taustatarinalla.

Lähettäjä: iknowthecase 
Päivämäärä:   18.8.26 22:04:30

Mä tunnen kaks narsistista teiniä. Molemmat käy ratsastuskoulussa, mutta ei tällä hetkellä samassa paikassa. Toisen vanhempi on kertonut, että tällä olisi diagnoosikin, epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö tai jotain sinne päin, mutta iän takia se ei välttämättä ole vielä lopullinen diagnoosi. Toisessa tapauksessa vanhempi on kertonut omasta diagnoosistaan, mutta lapsen tilanteesta ei oo sen tarkemmin ollut puhetta.

Molemmat on harvinaisen itsekkäitä ja usein myös epärehellisiä. Tykkäävät draamailla ja kaipaavat jatkuvasti päänsilitystä. Lisäksi ne aiheuttaa muille pahaa mieltä ihan perättömillä syytöksillä. Tyyliin ”hyökkäys on paras puolustus”.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.8.26 00:04:51

Toivottavasti z vie lapsensa toiselle tallille. Olipa kommentti tallinpitäjältä

Lähettäjä: Imar 
Päivämäärä:   19.8.26 08:49:49

Aloittaja kirjoittaa mielestäni jokseenkin hyvin tunnistettavasti kyseisistä ihmisistä, vai onko tällaisia paljonkin? Onkohan tarkoituksena kiinnittää tätä kautta huomio jotta käytös loppuisi?
Moni vastaus on kuitenkin vähintäänkin erikoinen, joten aivan kuten joku tuolla ehdotti; mahtaakohan hän itse kirjoitella tähän useammalla eri nimimerkillä- semminkin kun heräsi vastaamaan topikkiin aloittajan nimimerkillä ensimmäisen kerran vasta välittömästi sitten kun joku hänestä moisen väitteen esitti. Oli siis täten kyllä koko ajan topikkia seurannut muttei syystä taikka toisesta ollut omana itsenään siihen kommentoinut.

Noh, harrastukset ne on kullakin. Uskon hänen olevan sama joka kirjoittaa eriskummallisesta perheestä joka vaihtaa kokoajan tallia ja tekee sitä sun tätä. Tarina vain aina muuttaa hieman olomuotoaan.

Lähettäjä: c 
Päivämäärä:   19.8.26 10:35:13

No, mielestäni aloituksestani ei voi ketään tunnistaa. Olen vain ihminen, joka mielellään vaihtaa ajatuksia. Enhän minä voi tallilla kenenkään kanssa pohtia, mitä tehdä jonkun toisen suhteen.

Enkä minä ole tänne tai muuallekaan aiemmin kirjoittanut mistään narsisteista tai talliongelmista. Tekstini siistii tekoäly lukivaikeuteni takia, jotta sitä olisi helpompi lukea. Tuleeko siitä sitten vaikutelma, että käytän jotenkin liian täsmällistä kieltä tai että joku muu olisi kirjoittanut tekstin?

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   19.8.26 13:19:50

Mä vaihdoin hoitotyöstä pois ihan vaan siksi, etten enää jaksanut sitä työpaikan draamaa, jota yksi henkilö pyöritti. Esinainen ei vaan halunnut uskoa sitä, mitä oikeesti oli meneillään, koska kyseinen henkilö oli häntä miellyttävä. En ollut itse lainkaan pahimmin kohteena, mutta sellainen pahoinvointi leviää lopulta laajemmin koko yhteisöön. Yks kaverikin vaihtoi työpaikkaa, ja yksi sai burnoutin ja lähti sen jälkeen myös eri alalle. Itselläkin oli vapaa-ajalla jatkuvasti ihan kuvottava olo kaikesta siitä paskasta.

Esimerkiksi tuo henkilö pyrki kääntämään asioita niin, että joku toinen olis tehnyt tai olis ollu tekemässä jonkun pahan virheen ja hän itse olis sitten ollu se, joka lopulta pelasti tilanteet. Ja muut vielä olis häirinny hänen työn tekoa niin, että olis oikein liittouduttu hänen suoritustensa heikentämiseen. Oikeesti hän ei ees ajatellu niin, vaan hänellä oli paniikki ettei vaan muita ylennettäis samaan toimeen, jota hän itse halus.

Tavallaan ilkeät ihmiset on myös aika säälittäviä, koska kiusaamisen ja draaman taustalla voi olla pelkoa, kateutta tai muuta pahaa oloa. Mutta ihmisen pitäisi silti kantaa vastuuta omista tunteistaan ja toimistaan. Valitettavasti kaikki ei sitä opi koko elämänsä aikana, ja he aiheuttaa aika paljon kipua ja kärsimystä ympärilleen.

Missään tapauksessa en ota tässä aloituksen tapaukseen kantaa enkä muihinkaan. Kuitenkaan diagnoosi ei ole olennainen. (Tietysti tuossa omassa työpaikan jutussa mua auttoi esimerkiksi narsismin tuntemus.) Persoonallisuushäiriöitä on kuitenkin noin 10 %, mutta narsistinen on selvästi harvinaisempi. Se diagnoosi ei ole selitys, eikä oikeutus, vaikka se voi auttaa ymmärtämään. Mutta tärkeempää kuin pohtia jonkun diagoosia, on katsoa mitä ihminen oikeesti tekee ja millainen vaikutus sillä on toisiin.

Nykyään mulla on omat hevoset kotona, mutta edelleen yhteyksiä ratsastuskouluihin ja kavereita töissä useammalla ratsastuskoululla. Siksi tiedän, että myös ratsastuskoulussa joku voi joutua todella ahdistavaan ja uuvuttavaan tilanteeseen. Ja valitettavasti muut eivät aina osaa tulkita tällaista tilannetta oikein.

Hyvässä ratsastuskoulussa pitää pystyä ottamaan ongelmallinen toiminta puheeksi ilman, että asian esiin tuonut ihminen itse joutuu silmätikuksi tai alkaa pelätä seurauksia. Jos samanlaiset tilanteet toistuu ja joku voi jatkuvasti huonosti, niitä ei sais vaan kuitata sillä, että se on "vain draamaa" tai "ihmisten välistä kemiaa".
Jos oma olo muuttuu ahdistuneeksi tai yhteisössä oleminen kuluttaa liikaa, kannattaa ehkä pysähtyä miettimään tilannetta. Onko tilanteessa tai yhteisön toimintatavoissa jotain sellaista, mikä pitäisi ottaa vakavasti? Silloin kannattaa keskittyä konkreettisiin tapahtumiin ja vaikka kirjata niitä ylös sen sijaan, että yrittää todistaa jonkun olevan häiriintynyt.

Konkreettisista tapahtumista on myös paljon helpompi muodostaa ulkopuolisen näkökulmasta käsitys siitä, mitä oikeasti tapahtuu. Ja se on myös paljon uskottavampaa kuin pelkkä diagnoosin esittäminen.

Joillain työpaikoilla ja joissain ratsastuskouluissa ei valitettavasti vaan ole riittävästi kykyä tai halua käsitellä tällaisia tilanteita. Silloin paras vaihtoehto voi olla vaihtaa työ- tai harrastuspaikkaa. On hyvä muistaa, että myös omasta lähipiiristä jokainen päättää itse.

Lähettäjä: u 
Päivämäärä:   19.8.26 13:58:27

Ei tänne palstalle kannata kirjoittaa mitään näitä "jouduinko narsistin uhriksi" juttuja. Koska kuten näkee ei sitä asiaa ymmärrä sellaiset jotka ei ole itse sitä kokenut. 

Narsisteja tosiaan on aika vähän ja hehän valikoi uhrinsa. Ei he kiusaa koko tallia tai koko työpaikkaa vaikka jokaista käyttääkin hyödyksi jossain roolissa. Ei kaikkia vaan saa uskomaan, kun sama ihminen on toisaalta äärimmäisen miellyttävä ja samalla luo vaikutelmaa turvallisuuden tunteesta lähellään niin miten sitä voi kukaan täällä netissäkään tajuta. 

Kaikki normaalisti kasvatetut ihmiset kärsii narsisteista töissä, koulussa, ja harrastuksissa. Empaattiset, tunnolliset, konflikteja välttävät, ja joiden on vaikea kestää toisten tyytymättömyyttä ja siksi helposti luopuvat omista tarpeista, ovat ennen kaikkea vaaravyöhykkeessä. Usein narsisti alun perin ihailee jonkun pärjäävyyttä, ja iskee voidakseen myöhemmin kontrolloida tämän henkilön vahvuutta.

Narsisti tavallaan siirtää itsestään sen huonon muihin ja toisista sen hyvän itseensä (vaikea selittää mutta tän kokeneet tietää). Kuvio menee: 
„Minussa ei voi olla tuota huonoa -> sen täytyy olla sinussa.”
„Sinussa on hyvää -> sen täytyy kuulua minulle.”
Esimerkiksi: Jos toinen on lahjakas, empaattinen, kiinnostava tai muuten sellainen kuin narsistinen ihminen haluaisi itse olla, hän voi omaksua toisen hyvän itselleen tai esiintyä kuin se ominaisuus kuuluisi hänelle.

Juuri siksi se voi tuntua täysin järjettömältä: sinua saatetaan syyttää asioista, joita toinen itse tekee, samalla kun sinun tekemäsi hyvät asiat käännetään hänen ansiokseen. Narsistin syytösten kanssa on raskasta elää.
Esimerkiksi: Tunne omasta kontrollin puutteesta -> syytös: "Sinä kontrolloit minua".

Kuitenkin jos narsistin vaikutuksen alle joutuu niin toipuminenhan kestää keskimäärin kolme vuotta. Jopa pidempään, koska usein ongelma on se, että uhria ei uskota ja häneltä tuhotaan myös ihmissuhteet ja uskottavuus (kuten leimataan hulluksi) sen lisäksi että sotketaan työ- tai harrastuskuvio. Ymmärrystä ja tukea on todella vaikea saada. Kuten tämäkin keskustelu sen minusta todistaa.