|
Lähettäjä: Paula
Päivämäärä: 13.8.26 11:48:24
Pyörittelen ajatuksia, että onko hevonen kipeä vai onko motivaatio tekemiseen huono, sekä minun ratsatustaidot heikot.
Eli meillä on haasteena, että hevonen on kentällä usein haluton nostamaan ravia ensimmäisen kerran. Saattaa olla alkuverkoissa kentällä käynnissäkin aika tahmea, varsinkin näin kesällä, eli ei mikään energisyyden huippu. Pohdin, että enkö herättele hevosta tarpeeksi kuulolle jo käynnissä, koska raviin siirtyessä ensimmäisen kerran, niin hevonen alkaa tahmeaksi, vastustelee apuja ja ei normaalisti ei todellakaan ole nostamassa ravia heti, vaan joudun menemään uudelleen samaan kohtaan ja pyytää ravin, jotta se nousee. Silloin hevonen tietää, mitä käytännössä haluan ja nostan sen. Mutta ensi yrittämältä ei juuri koskaan nouse vaan alkaa heti hidastamaan käyntiä, kun annan raviavut (pohje + ääni). Hevonen ei ole herkkänä avuille, tiedän, että minunkin ratsastuksessa saattaa olla vikaa, ja pelkäänkin, että olen jotenkin turruttanut hevosen pohkeelle ja ääniavuille pyytäen ravia aina samalla tapaa, eli meidän ravinosto menee aina ns "saman kaavan" mukaan, ja lopputulos on usein myös sama. En käytä raippaa, jos se olisi mukana, niin ravi nousisi.
Sen jälkeen, kun ravi on kerran noussut, hevonen tarjoaisi koko ajan ravia ja nostaa sen mielellään. Hevonen on melko kuuma ja virittäytyvä, vaikka alkuverkassa varsinkin näin kesällä tuntuu, että onpa rauhallinen ja laiska. Mutta loppuaika ratsastaessa ongelmana on ennemmin liika energisyys, kuin liikalaiskuus.
Eli, kun raviin on kerran saanut, niin hevonen ravaa ja laukkaa mielellään eikä se nosto ole enää ongelma. Minun alkaa itse menemään hermot tuohon, että se ravi ei koskaan nouse ensiyrittämältä, mutta samalla pallottelen mielessäni, että varmasti myös peiliin katsomisen paikka, sekä samalla pelkään, että onko hevonen sittenkin kipeä, eli ei sen takia nosta.
Meillä on sairastaustaa, hevosella ollut 3v sitten mahahaava kierre, että se aina uusi ja uusi. Se on saatu nyt pysymään poissa hoitamalla muita syitä taustalla. Hevosella on lieviä muutoksia kaularangassa ja meillä on jatkuva eläinlääkärikontakti 10kk välein tämän tiimoilta. Eläinlääkäri on sanonut, että liike on puhdas ja hevonen vaikuttaa hyvinvoivalta, että mitä ikinä oletkaan tehnyt, niin jatka samaan malliin. Hevonen 95 % ajasta liikkuu mielellään ja on todella erilainen, verrattuna 3v takaiseen mahahaavakierreaikoihin.
Hevosella on melko paljon menty kentällä lähiaikoina, joten ei ole poissuljettua, että kentällä kiertäminen on alkanut kyllästyttämään. Juoksuttaessa en huomaa itse mitään epäpuhtautta tai ongelmia liikkua. Tuo ensimmäisen noston ravivastustus alkoi jo aikanaan mahahaavakierteen jälkeen, eli uusi asia ei ole. Satula on tsekattu ja on kunnossa.
Eläinlääkäri on taas kuukauden päästä tulossa, joten jutellaan tästä tietenkin, katsotaan liike + taivutuskokeet, mutta mistä voin oikeasti tietää, että vaivaako esimerkiksi kaularangan muutokset siellä taustalla oikeasti, eli onko tämä kipuperäistä vai hevosen muuta haluttomuutta, varsinkin jos eläinlääkäri on tähän asti sanonut, ettei näe mitään ongelmaa ja liikettä vain.
Tottakai voisin nyt pitää jonkun pidemmän maastoilukauden, keskittyä vain käyntityöskentelyyn, valmentajaa itselle yritän etsiä, mutta samaan aikaan tuntuu pahalta pakottaa toista ja pohdin, pitäisikö vain antaa periksi. Ensimmäisen ravinoston jälkeen hevonen tosiaan tarjoaa ravia, eli ei muuta tekisikään kun haluaisi mennä käynnin sijaan ravissa tai laukassa. Ei kompuroi, kaula on taivutettu ja tunnusteltu säännöllisesti eläinlääkärin toimesta, aikanaan myös kuvattu, mutta eläinlääkäri sanoi, että ei välttämättä vaikuta käyttöön mitenkään. Lääkitään myös tildrenillä.
Olen pohtinut, voisinko yrittää antaa hevoselle kipulääkkeen ja mennä sen jälkeen ratsatsamaan. Katsoa, nouseeko ravi silloin ja jos nousee, voisi ajatella, että haluttomuus johtuu kivusta? Saako näin tehdä?
Raipan voisin ottaa ratsatukseen (kannuksia en käytä), jolloin hevonen nostaisi ravin. Mutta koen, että tämä ei poista juurisyytä.
Lisäksi voisin enemmän vaikka mennä alkukäynnit maastossa, jolloin hevonen on virittäytyneempi ja saattaisi nostaa ravin kentällä helpommin.
Lisäksi huomaan, että olen itse vaipunut kentällä tiettyihin toimintamalleihin ja ajatuksiin, että kun pyydän sen ravin, niin olen jo itse vähän kuin valmistautunut siihen, että no ei se taaskaan nosta. Pelkään, että se nosto menee aina samalla kaavalla myös minun itseni osalta, jolloin lopputulos on myös sama.
Mitä voisin siis vielä kokeilla?
Ja miten voisin olla varmempi johtuuko tämä jostain kivusta vai muusta?
|