|
Lähettäjä: -
Päivämäärä: 29.7.26 15:22:41
Se on ihan totta, että kisatauot on monelle vähän epävarmuutta herättävä tekijä. Toki Suomenmaalta ostaessa, luotettavalta myyjältä, asia eri. Mutta en uskaltaisi ulkomailta ostaa kisahevosta, jolta puuttuu tulokset x ajalta. Sama se toki on varsoneilla tammoilla - onko haluttu muuten vain varsottaa, vai onko varsotettu vamman/vian/sairauden takia. Hevoskauppa on vaikeaa, niin myyjälle kuin ostajalle, ja sokeasti ei kannata tietenkään kummassakaan roolissa luottaa mihinkään. Oman hevosen (ihanan fiksut!) ostajat löytyi onneksi vahingossa valmentajan kautta, tuskin muuten olisin edes myynyt.
Samahan se on kisatulosten kanssa. Joku ostaja haluaa nähdä tuloksissa vaan nollaa, mutta umpirehellinen hevonen ottaa niitä puomeja harjoittelevan ratsastajan alla väistämättä (tai sitten alkaa tulla aikanaan sitä hyl-sarjaa, jos näin ei ole).
Ehkä vähän harhailin alkuperäisestä aiheesta :D
Kivoille, terveille ja kilteille allroundereille on aina ostajia. Jos hevonen on hyvä käsitellä ja kisannut hyväksytyin tuloksin tuonne 115cm saakka, saat varmasti tuohon hintaan myytyä. Hyvä suku on myös hintaa merkittävästi nostava seikka, mutta mitä se sitten tarkoittaakaan. Ja jos on varsonut ja jättänyt suoritushevosta, kiinnostaa varmasti. Varaudu kuitenkin avaamaan kisataukoasiaa. Todellinen hyppytaso on arvoitus, jos ei ole tehty hyvää tulosta isommilta radoilta. Oma 130-hyppääjä kisasi aiemmin vain metriä, mutta rehellisyys ja rohkeus sekä valmentajan hyvä arviointikyky johti kauppoihin. Todellinen kyky oli piilossa (paitsi valmentaja tämän kyllä hevosesta osasi nähdä), ja hintakin olisi ollut aivan eri, jos olisi myyty 130-tason hevosena (mitä tietenkään ei voitu tehdä eikä varmuutta kellään ollut).
|