Lähettäjä: Leena 
Päivämäärä:   8.7.26 14:14:17

Nuori 4v hevonen, tamma. Aina ollut hidas, sellainen että pysähtelee itsekseen ja tuumailee. Juoksutuksessa kävelee ja ravaa mutta ei oikein jaksa laukata. Jos pyydän enemmän, pysähtyy. Jonkin verran nyt ratsasteltu, jumiutuu ja ei oikein ole eteenpäinpyrkimystä. Maastoon mars, mutta mitä muuta? Kokemusta tämänkaltaisista?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.7.26 14:15:22

Eläinlääkäriin mars.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   8.7.26 14:48:30

Ainoa oikea osoite on eläinlääkäri.

Lähettäjä: Leena 
Päivämäärä:   8.7.26 14:59:36

On ollut siis aina tämänlainen, varsasta asti. Sanoisin että luonteenpiirre. Emä ollut kuulemma samanmoinen

Lähettäjä: pår 
Päivämäärä:   8.7.26 15:00:58

Puoliverinen vai mikä?

Lähettäjä: Leena 
Päivämäärä:   8.7.26 15:11:15

Suokki

Lähettäjä: Ankka 
Päivämäärä:   8.7.26 15:23:26

Nuori hevonen, ei näe motivaatiota miksi liikkua. Rauhallinen eikä hermostunut. Koita löytää ratsastusta ymmärtävä fiksu positiivinen kouluttaja avuksi.

Mitä itse tehnyt näiden kanssa: kävelen maasta talutuslenkkejä, ajan (vetohevonen eteen), porukan mukana maastoon, pellolla, vain tosi lyhyitä treenejä kentällä, joku yksittäinen puomi, palkkailen kun tekee reippaasti. Laitan kyytiin mukavan, kannustavan, hevosystävällisen mutta napakan ratsuttajan. Eikä mee pilalle vaikka olisi pitkiä lomia.

Ja sit odottelen että tulee ikää, kokemusta. Kyllä ne siinä 7-8v iässä jo yleensä on kasvunsa saaneet loppuun ja elämä helpottuu ja alkavat liikkua.

Tää on ehkä vähän aihe mistä on hankala löytää tietoa ja apua kun nykyään kaikki on aina vaan kipeitä.. (no voi toki olla sitäkin, ja voi olla vaikka vaan ns kasvukipuja, joihin auttaa aika).

Lähettäjä: pår 
Päivämäärä:   8.7.26 15:27:57

Onhan tutkittu? Onko mitä terveysongelmia ollut?

Kerran tuli nuori ratsunalku, joka piti juuri noita "tuumaustaukoja", oli ollut semmoinen kuulemma varsanakin, mutta selästä löytyi vikaa. Laukkasi ja ravasi kyllä, niin jos teillä ongelma, ettei edes laukkaa, niin ehdottomasti tutkimuksiin ennen jatkamista. Maastossa lähes joka hevonen saa virtaa ja liikkuu paremmin, mutta sillä et voi sivuuttaa mahdollisia oikeita ongelmia. Ei tuo ole normaalia nuorelle jonka pitäisi olla terve (vrt. pystyynkuolleet tuntiratsut jotka pysähtelevät ja niitä potkitaan eteenpäin eikä laukka nouse silti).

Onko ollut sulla oikeasti varsasta lähtien, että tiedät että tuo on sille "normaalia"?

Lähettäjä: pår 
Päivämäärä:   8.7.26 15:32:18

Ankka, kyllä nuorella hevosella, suokillakin, pitäisi olla halua liikkua. Pahimmillaan odotat 8 vuotta ja toteat sitten, että hevosella olisi jotain selvästi hoidettavaa vaivaa? Miksi se piristyisi 7-8 vuoden jälkeen, jos ei edes nuorena "halua laukata"...

Lähettäjä: Ankka 
Päivämäärä:   8.7.26 16:36:12

Joo ihan mahdotonta yleistää ja sanoa tapausta tietämättä mistä kyse. Aina voi olla myös kipua.

Lähtisin tarkastelemaan hevosen elinolosuhteet ja käytöksen normaalissa arjessa ja laumassa, miten esim siellä liikkuu.

Mut on mulla ainakin ollut näitä jotka on ollut tosi nihkeitä nuorena laukkaamaan kentällä liinan päässä / ratsastajan kanssa, maastossa eri asia. Väitän että se kehonhallinnan ja lihaksiston kehittyminen iän ja harjoituksen myötä, ratsastajan kantamiseen ja hevosen oman kropan hallintaan, on noiden kanssa se mikä sitten helpottaa ja lisää eteenpäinpyrkimystä.

Kyllä se ihan loogista on ja maalaisjärkeenkin käy. Ihmisenkin on paljon mukavampi urheilla kun on jonkinlainen peruskunto ja lihaksisto vs että ihan sohvaperunana lähdet treeneihin.

Mut tosiaan en ole väittänyt etteikö voisi olla myös kipua, eli aina toki kehonhuollot ja eläinlääkäri mukaan tiimiin :)

Lähettäjä: Ankka 
Päivämäärä:   8.7.26 16:43:46

Ja siis hyvä (ratsastava!!) eläintenkouluttaja pystyy aika nopeasti sanomaan (..veikkailemaan..) onko kyse enemmän henkisestä (koulutuksellisesta) asiasta vai kenties jostain kehon vaivasta. Ja toki nämäkin kaksi tekijää voivat kietoutua yhteen, ettei olisi liian helppoa. Mut koulutus etenee nopsaan jos heppa on terveydentilastaan ok.

Toistan kuitenkin vielä itseäni: oikeanlaisen ratsulihaksiston kehittyminen ja kehittäminen hevoselle vie vuosia.

Fiksu perusrauhallinen (suomen)hevonen, jolla ei vielä ole tarvittavaa lihaksistoa, voi "ajatella" että sen ei ole turvallista ja järkevää lähteä liikkumaan reippaammin ettei se menettäisi tasapainoaan, ja sen takia se mieluummin hidastaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   8.7.26 16:53:49

Oma nuori on vähän saman tyyppinen. Hevoskavereiden kanssa kyllä juoksee ja resuaa kaiket päivät eli ei ole vapaa-ajallaan mikään liikkumaton möllöttäjä, mutta ihmisen kanssa työskentelemiseen ei oikein ole sellaista sisäsyntyistä motivaatiota ja yritteliäisyyttä. On just sitä tyyppiä, joka hidastaa tai jopa pysähtyy ja junttaa paikalleen ihmettelemään, jos ei ymmärrä jotain uutta asiaa tai on muuten liian vaikeaa. Sitten kun ymmärtää ja huomaa osaavansa ja pystyvänsä, tekee kyllä tosi mielellään. Oli alkuun tosi hidas ajossakin, hiipi ja pysähteli eikä halunnut ravata ollenkaan. Mutta kun ei painostettu liikaa, vaan annettiin aikaa saada juonen päästä kiinni, huomasi ennen pitkää pystyvänsä ja osaavansa ja sen myötä löysi eteenpäinpyrkimyksen ja on nykyisin oikein reipas ajettava. Ratsastusta ollaan harjoiteltu vasta tosi vähän, ja siinä on edelleen aika arka ja haluton etenemään, hidastelee ja jopa pysähtelee. Mutta edetään samalla tavalla kuin aikoinaan sen ajamisen kanssa eli ei pusketa liikaa, vaan annetaan hoksata asia itse omaa tahtia ja sitä kautta löytää motivaatio ja eteenpäinpyrkimys. Tämän tyyppisen nuoren kanssa pitää olla tosi tarkkana siitä, että mitä pyytää ja miten pyytää ja miten pitkiä aikoja ja miten palkitsee oikein tekemisestä, jotta motivaatio löytyy ja myös säilyy.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   8.7.26 17:02:41

Ja suokki siis tämä omakin, isokokoinen ja tuntuu kasvavan edelleen ja myös liikkeet on isot ja voiman puutteen takia vielä kovin tasapainottomat. Nämähän voi kasvaa vielä korkeuttakin jopa 8-vuotiaaksi asti, joten 4-vuotias on vielä tosi keskeneräinen ja voi olla aivan hukassa jalkojensa ja kroppansa kanssa. Ei tämä omakaan edelleenkään oikein laukkaa ympyrällä liinassa, vaikka vapaana kyllä laukkaa samalla kentällä eli ei ole kyse paikasta tai pohjasta, vaan tilan koosta ja siitä, että saa käyttää myös päätä ja kaulaa täysin vapaasti ilman edes juoksutusliinan painoa riimussa tai kapsonissa.

Lähettäjä: pp 
Päivämäärä:   8.7.26 17:14:20

Miten liikkuu muuten? Oletko irtojuoksuttanut, laukkaako sillon?

Onko tarhassa tarpeeksi tilaa laukata ja liikkua, sekä leikkikavereita? Liikkuuko tarpeeksi itsekseen tai edes sinun toimesta?

Tärkeintä kaiken tasapainon ja kehityksen kannalta on, että hevonen ei seiso tarhassa ja tallissa ja sitten ihmetellään kun ei kerran päivässä kentällä oikein lähde.

Tuommoinen jumittaja, mikäli ON todettu, että on terve, olisi parasta laittaa isoon tarhaan muutaman kaverin kanssa, mieluiten pihattoon, jotta löytää "itse" liikkumishalun. Jos seisoo 12h karsinassa ja toiset 12h yksin pienessä tarhassa, ei ole mikään ihme, jos ei ihan ymmärrä, miksi liikkuisi.

Lähettäjä: JEps 
Päivämäärä:   8.7.26 17:41:04

Kuinkahan paljon meillä lopetetaan vuosittain hevosia jotka olisi ihan käyttökuntoisia ja elinkelpoisia vain tämän kipukipukipu hysterian vuoksi. Ensin kauhisteltiin ettei tunnistettu kipeitä hevosia ja nyt ei enää ole kuin kipeitä hevosia. Jos ne pukittaa tai leikkii niin ne on kipeitä, jos ne ei tiedä mitä ja miksi niiltä vaaditaan, ne on kipeitä. Jos ne katsoo vasemmalle niin pakko olla hiekkaa, oikealle niin vähintään IBD. Papereissa lukee "ei kliinistä merkitystä", eikä löydökset, JOITA ON KAIKILLA, selitä käyttäytymistä niin "ei ole vain tutkittu tarpeeksi".

Jos haluatte lopettaa hevosenne ja saada hyvän mielen että päästitte kivuista niin antakaa mennä, mutta ei niitä kaikki voi pumpata täyteen lääkkeitä tai laittaa monttuun kun 90%iin vaivoista oikeanlainen liike on toimiva resepti.

Lähettäjä: Stina 
Päivämäärä:   8.7.26 18:19:01

Minulla oli aikoinaan nuori tamma, joka tutkittiin läpikotaisin. Kaiken näköistä pientä löytyi, muttei mitään selittävää, tai näin eläinlääkärit totesivat. Useampi tutki perusteellisesti.
Alkuun oli haluton liikkumaan, stoppasi täysin jossain vaiheessa. Ei irtonakaan halunnut mennä muuta kuin käyskennellä.
Tutkittiin ja yritettiin lääkitä & hoitaa pienemmätkin vaivat. Annettiin aikaa ja käytettiin vain ammattiaisia auttamaan pitkäkestoisesti ja ns koko ajan, ettei vaan itse pilattaisi mitään tai kasvatettaisi ongelmia.
Pikkuhiljaa haluttomuus paheni, alkoi tulla isompia reaktioita ja lopulta meni vaaralliseksi.
Oletettavasti jotain oli rikki sieltä mistä ei pystytty tutkimaan.
Yhden varsan teetin, oli siinä roolissa tyytyväinen, mutta sen jälkeen laitoin pois.
Varsalla, joka nyt jo 6-v, ei ole mitään ongelmia, joten yksi eläinlääkärituttu totesi, että todennäköisesti oli käynyt jotain varsana tai myöhemmin tarhassa/laitumella/karsinassa, koska ainakaan tuolle varsalleen ei periyttänyt mitään.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   8.7.26 18:44:04

Mun nuori joskus vastaavanlainen, toki saatiin laukattuakin, mutta kuten joku yllä sanoi, että kun tulee uusi asia mitä hevonen ei ymmärrä niin sen reaktio voi myös olla pysähtymiset ja sitten kun se saa jutun juonesta kiinni, niin ei mitään ongelmia ja eteenpäin pyrkimys jo niin hyvä, että saa olla jo jarruttelemassa.
Hevonen on nyt aikuinen ja edelleen kun tulee uusi asia esim taannoin laukkapiruetti, niin hevonen pysähtyi, kun ei ymmärtänyt. Siinä vaan pitää olla itse fiksumpi ja ratsastaa niin, että hevonen ymmärtää avut ja mitä siltä pyydetään.
Toki kipu pitää aina sulkea pois, meillä ei ollut löydöksiä. On vaan hämmentyvä hevonen mikä reagoi pysähtymällä.

Lähettäjä: Kkk 
Päivämäärä:   8.7.26 19:04:11

Mun nuori oli samanlainen. Lähti kyllä mielellään hommiin ja tarhassakin kaverin kanssa paini päivät pitkät, mutta liikkuminen liinassa tai satulassa oli todella tuskallista. Laukkaa sai helpommin maastossa, kentällä aivan työn ja tuskan takana. Diagnoosi oli tulehtuneet ja löysät takapolvet. Parit piikitykset, vuoden kuntoutus ja kappas nuoresta tuli iloisesti eteenpäin liikkuva hevonen jota ei paljon tarvitse houkutella laukkaamaan. Suosittelen siis tutkimaan ensin jos ei ole jo tutkittu. Sen jälkeen osaava ihminen kaveriksi miettimään mistä hevoselle liikkumisen iloa!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   10.7.26 20:24:01

Se, että emä on samanlainen, ei ole selitys. Emällä luultavasti sama vika ja periytynyt varsalle. Terve hevonen haluaa liikkua. Epäterveys voi olla fyysistä tai henkistä, mutta joku hätä on hevosella, jos se ei halua liikkua.

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   10.7.26 21:33:11

Mulla myös nuori joka hidastaa tai jopa pysähtyy kun ei ymmärrä mitä vaaditaan.
On lisäksi myös erittäin herkkä ratsastaa. Jos jään puristamaan tai muuten olen avuissa epäselvä niin stoppaa.
Runsaalla kehumisella on löytynyt se liikkumisen ilo, kun ymmärtää että yrittääkin ihan oikein ja tätä haluttiinkin. Ottaa isoja harppauksia kehityksessä kun vaan muistaa kehua riittävästi! Oikeasti paljon! Oikein näkee kun lamppu syttyy päässä, ai tätä pyydettiin, seuraavalla kerralla kysyy ai näinkö ja tarjoaa jo itse tehtävää mikä oli hankala hieman aiemmin.

Hevoset oppii hyvin eri tavoin.

Lähettäjä: Kin 
Päivämäärä:   12.7.26 06:50:46

Tämä! aina ei ole kyse kivusta vaan vaikka siitä kommunikaatio virheestä.

Lähettäjä: Snö4 
Päivämäärä:   12.7.26 10:38:01

Mulla oli joskus samanlainen haluton liikkuja. Kaiken lisäksi oli hidas oppimaan. Siitä tuli kuitenkin hyvinkin energinen liikkuja. Se vaan vaati aikaa vähän enemmän. Sen sisarukset oli samanlaisia.