Lähettäjä: ärsyyntynyt 
Päivämäärä:   22.6.26 09:58:36

Liittyy tuoreeseen tapaukseen, mutta yritetään pitää keskustelu asiallisena.

Jos nuori ori tulee päälle, se ei ole luonnevika tai kamala kipu. Se on nuorelle oriille normaalia käytöstä. Silloin hevonen ruunataan, ja se koulutetaan uudelleen.

Onko hevonen tullut teidän päälle?

Lähettäjä: Ll 
Päivämäärä:   22.6.26 10:01:50

Millä tavala päälle? Ryntää vai vihaisena tarkoitulsena satuttaa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.6.26 10:09:48

Kun hevonen oikeasti puree, niin ihmisestä lähtee pala pois.

Kukaan hevosenkouluttaja ei halua itsestään työkyvytöntä.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   22.6.26 10:14:20

Kyllä se voi olla kumpaakin ja ihmisen päälle hyökkääminen ei todellakaan ole normaalia käytöstä. Vihaisuus ei katso haarovälin sisältöä. Kukaan omaa henkeään arvostava ei myöskään ota ihmisen päälle hyökännyttä uudelleen koulutettavaksi.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   22.6.26 10:21:10

"Se on nuorelle oriille normaalia käytöstä"

Ei ole. Minkään sukupuolisen hevosen käytökseen ei edes pahimmissa kivuissa kuulu ihmisen päälle hyökkääminen. Mulla on ollut oreja yli 30v, muutama sen verran vaikea, että pallit lähti, mutta yksikään ei ole ikinä tullut ihmisen päälle tappoaikeissa kuten tämä mainittu tapaus. Ei kannattaisi huudella jos kokemukset rajoittuu keppareihin.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   22.6.26 10:25:54

Tappo aikeissa jos tulee, pallit pois. Nuori ori saattaa koittaa rajojaan mutta kunnollisesti ojentamalla loppuu. Ei väkivaltaisesti

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.6.26 10:29:30

Minusta tämä on kyllä kaikkinensa aika surullinen tapaus.
Omistaja selvästi haaveili jostain "spirit villi ja vapaa"-tyyppisestä villivarsan sivuilta tutusta tarinasta, jossa heiveröinen nainen lempeydellään, rakkaudellaan ja loputtomalla ymmärtämisellään tekee orista sen sarjakuvista tutun halinallen, naruriimu löysänä tuulessa lepattaen.

Harmillisesti todellisuus on kaukana pixarin elokuvista ja villivarsan sarjiksista. Jos orilla ei ole oikein koskaan ollut rajoja, sillä ei 3-vuotiskesään ole tehty muuta kuin jotain namitusta ja narunpyörittelyä, sillä ei ole ollut laumaa opettamassa ja se on jo 2-vuotiaana päässyt "kukoksi tunkiolle" ja saanut astua luomuna... Niin yllätys yllätys, murkkuiän iskiessä 3-vuotiskesänä se voikin olla vaikea.

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   22.6.26 10:45:52

^ tämä.

Lähettäjä: Xxxxx 
Päivämäärä:   22.6.26 10:48:41

Tämä on surullinen tapaus tämän päivän vallitsevasta kulttuurista. Tämä on näkynyt jo pitkään.
Hevosia koulutetaan pelkällä positiivisella vahvisteella ja jos tulee ongelmia hevonen on kipeä. Osa onneksi hoidetaan.
Ei hevoslaumakaan ole pelkkää positiivista vahvistusta. Siellä on tarkka kuri ja järjestys josta harmonia syntyy. Lauman alimmat saa köniä, jos käytös on huonoa. Myös jos yksilö on liian alistuva.
Hevonen tarvitsee rajat ja rutiinit. Tämä ei tarkoita hakkaamista tms. Sen lisäksi käsittelijät tarvivat taitoa. Sen jälkeen jos vielä kipuoireita niin eläinlääkärin tutkimuksia ja hoitoa.
Kun koulutus on kunnossa ja ihminen myös kouluttautuu/valmentautuu niin usein kipukin poistuu.
Nykyään ostetaan kotitalleihin hevosia aivan liian kokemattomille ja usein vielä niin, että hevoset on kokemattomia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.6.26 10:54:57

Onko tästä jossain ollut enemmänkin tekstiä, vai mistä tieto että pelkkää positiivista vahvistusta ja hevosella ei rajoja? Facen suokkiryhmästä en löytänyt kuin muutamia kuvapostauksia, joista en löytänyt sen enempää kommentteja koulutusmetodeista.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   22.6.26 10:56:28

Rajat on rakkautta, pätee myös lapsissa, teineissä ja eläimissä. Huomaa kilometrin päähän ihmisissä ja hevosissa kenellä on ollut rajat ja kenellä ei. Vaikka ei saisi verrata, niin vertasinpa kuitenkin.

Lähettäjä: Nipsu 
Päivämäärä:   22.6.26 11:00:32

Meinasin just kirjoittaa samaa kuin ylläoleva. Rajat ja rakkus,kulkee käsikädessä. Jos ei ole rajoja tuntee hevonen/lapsi turvattomuuta ja kun on turvaton olo on ns:pakko olla kovis. Eli oikeassa suhteessa molempia niin hyvä tulee.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.6.26 11:05:37

Mulla on astunut 7v ori, joka on ollut aika vähällä käytöllä. Ratsasteltu joskus ja jouluna. Vähän ujo uusissa tilanteissa. Ei koskaan ole yrittänyt tulla päälle, ei todellakaan ole normaalia käytöstä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.6.26 11:11:09

Meillä oli erittäin fiksu poniori, joka kerran kokeili rajojaan tulemalla ihmisen päälle. Ei pelännyt ketään tai mitään eikä huudellut kenenkään perään tai ollut muutenkaan orimainen. Vähän kovapäinen äijä kyllä. Juoksutin sitä 4v kesänä ja olin vaihtamassa suuntaa, kun päätti kokeilla kuka oikeasti määrää. Hyökkäsi kahdella jalalla seisten hampaat edellä päin. Kädessä olevalla juoksutusliinalla huidoin oria päin kädet ylhäällä minkä ehdin. En tainnut edes osua koko poniin, kun heti keskeytti päälle tulon ja lähti peruuttamaan. Muutaman askeleen sitten peruututin ja sitten seis. Poni katseli mua korvat höröllä, vähän mutusti suulla ja ihan kuin olisi kohauttanut olkia ja sanonut, että asia selvä. Se oli se yksi ja ainoa kerta, kun ihmisen kanssa kokeili, että tarvitseeko tehdä niinkuin sanotaan ja mikä on oma paikka ihmiseen nähden. Napakka, oikein ajoitettu korjaus, eikä kenellekkään käynyt siinä eikä myöhemmin mitään. Tätä käytöstä jos olisi nameilla yrittänyt korjata, niin ihmiseltä olisi ollut henki pois. Ei orit luonnossakaan kovin kauniisti selvitä arvojärjestystä. Aina oli kuitenkin silmät selässä tämän kanssa, jos vaikka kokeilee uudestaa. Sitä ei koskaan kuitenkaan tullut.

Ruunattiin sitten myöhemmin, kun siirtyi lapselle. Jos olisi itselle jäänyt, niin olisin hyvin voinut pitää orina.