|
Lähettäjä: Teddy
Päivämäärä: 20.6.26 18:20:38
Täällä yksi. Olen vieläpä tyytyväinen sellainen, jota nyt ei yleensä saa täällä palstalla edes ääneen sanoa :D Olen opiskellut hevosalan ammattitutkinnon lisäksi AMK ja YAMK tutkinnot aivan muulta alalta, mutta veri vaan vetää aina takaisin hevoshommiin. Olen ollut pätkän myös ulkomailla hevosenhoitajana, mutta kotimaa on minulle paras paikka olla, joten se jäi sellaiseksi nuoruuden seikkailuksi.
Minulla on kiva työpaikka ja reilu työnantaja, olen töissä kuukausipalkalla (+ yli työajan menevistä reissuista yms tietenkin korvaus päälle) ja ihan hyvin tällä palkalla mukavaa peruselämää elää ja laskut saa maksettua ilman että tarvitsee kituuttaa. Toki elämäntapani on aika vaatimaton, halvat harrastukset eikä runsas matkustelu kiinnosta jne. Toki parempaa palkkaa saa monesta paljon kevyemmästä hommasta helpommin, mutta minulle hevoset on intohimo ja niiden kanssa työskentely on ehdottomasti miellyttävin tapa tienata elanto minkä minä tiedän.
Plussana siis se, että töihin lähtö ei ketuta. Työkaverit on myös työn iso plussa, nelijalkaisten lisäksi myös kivat ihmiset. Yhteisöllisyys alalla on asia mistä tykkään (ankeuttajista pysyn lähtökohtaisesti jo kaukana). Koen myös, että tämä työ on todella palkitsevaa, tyytyväiset hevoset ja tyytyväiset hevosten omistajat tekee hyvän mielen.
Miinuksena on fyysisyys ja rasittavuus, kehosta on pidettävä hyvää huolta että kestää. Minulle se tarkoittaa 5x viikossa tavoitteellista salitreenausta sekä joka päivä omaa kehonhuoltoa ja säännöllistä hieronnassa käymistä sekä levon tärkeyden muistamista sekä riittävästä hyvästä ravinnosta huomehtimista.
Myöskin sää tekee oman miinuksena työhön, koska hommat on tehtävä vaikka olisi -30. Minulla itselläni on huono kylmänsietokyky (erityisesti sormissa) ja siksi talvisin työskentely on monesti oikeasti kivuliasta.
Ja tokikaan työt ei ole aina mitään ruusuilla tanssimista, hevosten kanssa kaikkea sattuu ja yhtään pidempään niiden kanssa kun tekee hommia joutuu kohtaamaan myös paljon stressaavia ja surullisiakin tilanteita. Ei me hyviä työpäiviä ole, kun esim yrität parhaasi pitää hengissä ähkyyn kuolemaa tekevää hevosta, laitumella vastassa on jalkansa katkaissut hevonen, tamman varsominen menee pieleen tai kun työkoneet hajoaa. Hyvältä hevosenhoitajalta vaaditaan hyvää paineensietokykyä ja ongelmanratkaisun taitoja. Tilanteet voi muuttua nopeasti. Ja joskus päivät on pitkiä ja raskaita, mutta onneksi meillä esim reissut on aina tiedossa etukäteen ja omalla kohdalla niitä on harvoin ja työpäivät säännöllisesti sen 8h ja aamuvuoroa. Joillekin aamuherätykset on huono puoli, mutta itse aamuvirkkuna rakastan sitä, että saan aloittaa päivän ennen kukonlaulua ja siten myös pääsen kotiin aiemmin.
|