Lähettäjä: Tipu 
Päivämäärä:   8.5.26 15:59:57

Mistä sen tietää, milloin luopua hevosesta? Jos olet myynyt hevosen, kuinka pitkään pohdit sitä tai kuulostelit epävarmaa oloa? Hyvin yllättäen itselläni alkoi n. kuukausi sitten toistua ajatus, pitäisikö myydä hevonen pois. Jostain iski vahva epäilys, haluanko tätä tallielämää enää eikä hevostouhut tunnu oikein antavan mitään, kuten vaikka viime syksynä olin vielä joka päivä aivan innoissani menossa hevosen luo säässä kuin säässä. (Nyt ei voi edes sään syyksi laittaa.)

Olen harrastanut hevosia ihan pikkutytöstä asti ja nyt mietin koko homman lopettamista. Tykkään hevosestani paljon ja olen tosi pettynyt itseeni, kun yhtäkkiä pohdin tästä kultakimpaleesta luopumista. Omat ajatukset ei ole vielä ollenkaan selkeät, joten pakko purkaa tätä jonnekin missä joku muukin on ehkä saattanut pohtia samanlaisia. Ja ei, en oleta kenenkään osaavan kertoa minulle mitä pitäisi tehdä vaan se on se kuuluisa vertaistuki mitä kaipailen. Ehkä teen kärpäsestä härkäsen. Ehkä kaikki hevosenomistajat käyvät läpi samanlaisia kausia joskus, että pohtii koko homman mielekkyyttä ja pitäisikö vain lopettaa tämä touhu, mutta se on vain se huonompi kausi. Miten tai missä vaiheessa sitä sitten tietää, että kyllä, on tullut aika luopua tästä?

Lähettäjä: Ööö 
Päivämäärä:   8.5.26 16:04:59

Samat fiilikset. Miettinyt enemmän ja vähemmän jo pidemmän aikaa mutten saa tehtyä lopullista päätöstä. Elämä helpottuisi paljon monilta osin jos hevosesta luopuisi…

Lähettäjä: Hep 
Päivämäärä:   8.5.26 16:10:41

Millainen hevonen Tipulla on?

Lähettäjä: ) ( 
Päivämäärä:   8.5.26 17:10:56

Miten pidät hevostasi? Siis kotona, puolihoidossa, täysihoidossa? Pystyisitkö helpottamaan arkeasi jotenkin? Onko hevosellasi vuokraajaa tai vaikka puoliylläpitäjää? Olisiko sellainen mahdollinen? Ehkä kaipaat vain helpotusta, etkä niinkään kokonaan luopumista? Ei se kokonaan luopuminenkaan missään tapauksessa väärin ole, kunhan heittelen ajatuksia ilmoille. On ihan okei olla välillä väsynyt ja kyllästynyt, mutta on myös okei jos mielenkiinnon kohteet muuttuvat pois hevosista. Kannattaa ehkä myös miettiä onko elämä hevosen ulkopuolella muuttunut jotenkin, eli tuleeko sieltä stressiä ja väsymystä enemmän joka tietysti vaikuttaa sitten mielialan ja energiatasojen kokonaisuuteen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.5.26 17:20:05

Yhtään en ole vielä onnistunut myymään. Mutta joo, hevoset on harrastus. Ei kenenkään kannata harrastaa näin kallista ja aikaavievää jos se ei ole kivaa. Jotain täytyy muuttaa. Olennaista lienee analyysi missä mättää. Onko hevonen väärä, onko käyttö/treeni sellainen jota muuttamalla mielekkääksi saisi positiivisen muutoksen, onko elämäntilanne hankala, kuinka pitkään se tulee olemaan nykyisenlainen jne. Hevosenpidossa tulee väkisin niitä hankalia kausia. Jos kaikki on hyvin ja silti tökkii niin varmasti kannattaa luopua nyt kun hevosesta saa rahat pois. Voihan sitä sitten käyttää ne uuteen jos alkaa kaduttaa tai tilanteet muuten muuttuu.

Vaikka se yksilö olisi hyvä ja rakas niin kyllä niitä hevosia tähän maailmaan mahtuu. Hyvin voi löytyä uusi parempikin jos joskus tulevaisuudessa alkaa taas kiinnostaa.

Lähettäjä: Tipu 
Päivämäärä:   8.5.26 21:21:51

Kiitos kaikille kommenteista, herättää kyllä ajattelemaan mistä tämä johtuu.

Hevonen on täysihoitotallilla ja hoito siellä on hyvää. Minun ei varmasti tarvitsisi käydä joka päivä tallilla, mutta jostain tottumuksesta menen. Ainoastaan koronaa sairastaessa ja yhden työmatkan aikana olen ollut poissa tallilta, muuten joka käyn päivä. Tuossa voisi ehkä olla yksi pieni muutoksen paikka ja sallia itselleni vaikka yksi vapaapäivä viikossa, jos siltä tuntuu. Tässä miettiessäni mieleen muistuu useampi kerta tästä keväältä, kun olen töistä tullessa halunnut vain jäädä kotiin. Työmatkoineen päivä on klo 6.30-17 eli ei mikään mahdoton, mutta jotkut työpäivät vaan on henkisesti raskaita.

Hevosessa itsessään ei ole mitään vikaa, se on juuri mitä haluan hevosen olevankin. Siksi tämä on varmasti niin kamalalta tuntunutkin edes miettiä tällaista, sillä tuo on minulle niin sopiva yksilö. Entinen estetykki, joka edelleen tarvittaessa syttyy, mutta on minulle mitä tasaisin opetusmestari. Tosin olen varma, että kelpaisi se jollekin muullekin jos päädyn sen joskus myymään.

Aloin miettiä näitä olosuhteita enemmänkin niin jonkin verran mieltä hiertää sellainen (itse itselle asetettu) mielikuva, kuinka kesä on hevosihmiselle parasta ja aivan kamalan kylmän ja ainakin meilläpäin myrskyisän talven jälkeen siitä "pitäisi" ottaa kaikki irti. Että talvella oltiin pahimmillaan viikkoja ratsastamatta niin nyt tästä pitää nauttia!! Mutta kun mietin, mitä haluan kesälomalla tehdä, näen itseni vain metsäkävelyillä tai jossain pellon laidassa vähän keventelmässä, ei voisi yhtään kiinnostaa mikään valmentautuminen tai kisat kesäkuumalla. Ja tästä johdettuna tulee heti mieleen toinen ja kolmaskin juttu, jotka on viime aikoina tallilla joko ärsyttäneet tai huolestuttaneet.

En tiedä, taidan olla vähän väsähtänyt tähän touhuun ja tarvitsen jonkun selvästi kevyemmän pätkän tähän väliin. Hieman aloin pohtia myös tallipaikan vaihdon mahdollisuutta. Olen monivuotinen asiakas nykyisellä tallilla ja ollut tyytyväinen niin vaihtaminen ei ole tullut edes mieleen, mutta nyt tämän ajatuspolun myötä täytyy oikeasti tutkia tätäkin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.26 21:40:03

Kuulostaa, että kaipaat vaihtelua joko työhön tai hevosesi kanssa tekemiseen. Tee työstäsi lista plussat ja miinukset, samoin hevosestasi ja vielä erikseen treenistä/tallikäynnistä. Ilman järkeilyä, täysin fiilistäsi kuunnellen. Katso sit listojasi parin päivän päästä, niin saatat löytää punaisen langan, mikä on pielessä ja mitä kaipaat.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.5.26 21:48:57

Kesästähän voi nauttia nimenomaan pellonreunassa keventelemällä, ei aina tarvitse miettiä vain treenaamita ja edistymsitä, joskus voi ottaa kevyemmin ja vain nauttia hevosesta. Opetusmestari ei mene siitä pilalle eikä hukkaan. Hyvä hevonenhan se on jos sen kanssa voi aidosti tehdä kaikkea eikä vain orjallisesti aina samalla kaavalla. Nauti siitä!

Minullakin on hevosharrastus muuttanut muotoaan pari kertaa. Välissä en ratsastanut juuri ollenkaan mutta pari varsaa syntyi, sitten innostuin taas ja palattelin toisen tamman töihin ja nyt ollaan vähän kisattu taas. Ja voi hyvin olla että joskus hevostelu loppuu kokonaankin, enkä siitä aio itseäni soimata jos niin käy. Se on silloin oikea valinta jos siltä tuntuu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.26 21:51:39

En ole miettinyt hetkeäkään. Olen omistanut vaan kivoja hevosia joille löytyy kyllä kivat kodit ja hyvät omistajat muualtakin. Jos alkaa maistua puulta niin myyn. Jos joskus tulevaisuudessa olen eri mieltä niin hevosiakin tulee aina uusia kivoja.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.5.26 22:11:21

Tallipaikkaa ei muuten kannata ehdoin tahdoin vaihtaa koska siitä tulee lisävaivaa ja stressiä joka syö motivaatiota. Joka paikassa on ne pienet ärsytykset ja täydellistä ei ole. Jos päälinjat on kohdallaan ja hevonen viihtyy niin ihmisen kannattaa silloin kestää pientä kitkaakin. Uudessa paikassa menee aina aikaa ja vaivaa ennen kuin systeemit alkaa rullata omalla painollaan.

Joka ikinen päivä tallilla on tosi paljon. Aloita nyt ainakin siitä että on yksi ihan kokonaan tallivapaa. Se tekee jo ihmeitä. Jos saat järkevän vuokraajan niin sillä saa kivasti ne pari päivää vapaaksi. Toki siinä on vaiva ja vähän huolikin, mutta järkevän vuokraajan kohdalla ihan etu että voi välillä tehdä muutakin tai ihan vaan levätä.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   8.5.26 22:30:10

Kuulostaa siltä että voisit varmasti hyvinkin pitää jopa kaksi tallivapaata viikossa. Jos haluat että joku käy tallilla joka päivä niin vuokraaja/hoitaja voisi olla vaihtoehto niille päiville kun itse et mene, mutta jos hevonen pärjää itsekseen älä ota, siitäkin saattaa syntyä lisästressiä.
Ota kesä rennosti, ei mitään tiukkaa treeniaikataulua tai kilpailuja, nautit vaan rennosti hevosen seurasta ilman vaatimuksia ja tavoitteita. Jos hevoset laiduntavat kesällä niin pärjää varmasti vaikka jonain viikkona olisit useammankin päivän poissa. Kokeile eri vaihtoehtoja, olen varma että hyvä ratkaisu löytyy :)

Lähettäjä: Jepu 
Päivämäärä:   9.5.26 09:53:31

Jos työpäivään menee 6.30-17.00, niin sinulla taitaa olla ainakin ajallisesti pitkä työmatka? Minäkin väsyisin.

Minulla on aina ollut vuokraaja, sillä liika on liikaa kivaa harrastustakin, ja joka päivä tallilla käyminen olisi ihan liian raskasta, kun perheellisellä on paljon muutakin.

Lähettäjä: Senni 
Päivämäärä:   9.5.26 11:13:11

Minullekin kuulostaa että olisiko tässä taustalla sun väsyminen. Kokeilisin vähentää tallipäiviä (vapaille joku muu avuksi jos ei pärjää täysin vapailla). Tai miksei koittaa järjestää esim viikon loma. Samalla saisit huomattua millaista elämä olisi ilman. Jos nyt käyt joka päivä ja myyt, mitä sitten meinaisit tehdä? Luovutko kokonaan hevosista vai siirtyisitkö vuokraajaksi? Tässäkin on omat murheensa ja haasteensa löytää kiva heppa ja missä omistajan kanssa natsaa.

Komppaan kanssa että jos pellolla keventely tuntuu hyvältä niin sitten tee sitä.

Tsemppiä. Ajatuksia on hyvä tuulettaa. Olen itse käynyt läpi oman kanssa sairastelukierteen ja sitä kautta uuvuin (toki oli töissäkin rankkaa). Olin aika yksin hevosen kanssa ja uskottelin että ei enää ikinä. Nyt kun hevosetonta elämää on jo pari vuotta takana ja kun kipuilee vuokradiilien vaikeuksien kanssa niin kyllä sitä on taas oma ruvennut houkuttelemaan. Paljon mietityttää miten sitä jaksaa.

Lähettäjä: Tipu 
Päivämäärä:   9.5.26 13:13:38

Voi kunpa täällä olisi Tykkää-painike! Tykkäisin jokaisen kommentista, kiitos paljon kun olette vastanneet niin kannustavassa hengessä ja tuoneet uusia näkökulmia. Vähän olin nolona, että olin yksin murehtiessani kehittänyt tästä päähäni oikein mörön ja sitten vielä tulin tänne sen kirjoittamaan julki. Mutta ei, oli todellakin hyvä kirjoittaa ja tuulettaa ajatuksia, kuten ylläoleva sanoi.

Ne ajatukset, jotka alkoivat kertyä jonnekin takaraivoon huhtikuun alusta lähtien olivat sellaisia, että saatoin olla harjaamassa hevosta ja sitten vaan tuntui, ettei tästä tule mitään. Ei tää tästä puhtaammaksi tule kuitenkaan, lähden kotiin. Tai olin alkukäyntien jälkeen ravannut alle 10 minuuttia ja taas aloin synkistellä, ettei tästä tule mitään, parempi luovuttaa. Samoin aloin toivoa jotain tekosyytä, kaatosadetta tjsp, jolla perustella itselleni, ettei tarvitse ratsastaa. Sitten soimasin itseäni siitä, kuinka pilaan hevosen, siitä tulee vain surkea puskaratsu enää, jos olen itse näin surkimus jne. Useiden tällaisten asioiden yhdistelmä muodostui lopulta tuohon, että aloin epäillä koko hevosharrastukseni mielekkyyttä, koska normaalisti olen täysi vastakohta noista ajatuksista, tykkään aivan kaikesta puuhasta hevoseni kanssa. Olen harjaillut ja rapsutellut sitä ties kuinka pitkiä iltoja, huonompikaan ratsastuskerta ei ole masentanut mieltä kun olenhan saanut ratsastaa!

Työmatkat vie tosiaan yli 2 tuntia päivästä ja vaikka esim. lapsia tai kotieläimiä ei ole huollettavana, ei iltoihin jää ylimääräistä aikaa, kun kotityötkin yrittää johonkin väliin laittaa. En ole aiemmin kokenut tätä mitenkään raskaana aikatauluna. Töissä on kuitenkin ollut melko intensiivistä jostain maaliskuun puolivälistä lähtien niin se ehkä alkoi aiheuttaa tuota, että haluaisi vain jäädä kotiin lepäämään. Tallille meno ja oma hevonen on olleet minulle niin henkireikä, sellainen hyvinvointiteko itselle, että siellä fiilis aina paranee. Nyt kun näin ei ole käynyt hetkeen vaan se on tuntunut vain lisärasitteelta niin ei varmaan ihmekään, että mieli alkoi kehitellä jotain tällaista. Huh, ei ole ihmismieli ihan looginen aina.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   9.5.26 13:34:37

"Huh, ei ole ihmismieli ihan looginen aina."

Tämähän se on :D kun kuormitusta on paljon, mieli ilmaisee sen nimenomaan noin, että kumpa sataisi tai kumpa joutuisin sairaalaan niin ei tarvitsisi tehdä tätäkään. Sen sijaan että tulisi ajatus että jäänpä lepäämään :D uskomatonta kiemurtelua oman pään sisällä.

Hevonen ei mene pilalle siitä, että aina ei tehdä korkeimmalla tasolla. Sinne pääsee kyllä takaisin jos haluaa, vaikka vähän hölläisikin välillä. Ja tallikin kuulostaa oikeasti sellaiselta, että voit ihan hyvin olla joskus käymättä pelkän harjaamisen takia.

Rankat kaudet töissä tai muussa elämässä välillä vaativat sen, että hellittää hetkeksi harrastuksesta fyysisesti tai henkisesti vaativan osan ja keskittyy palauttavaan ja rentouttavaan tekemiseen. Aina ei tarvitse jaksaa keskittyä täysillä.

Lähettäjä: Tipu 
Päivämäärä:   9.5.26 13:35:32

"Lähettäjä: Senni
Päivämäärä: 9.5.26 11:13:11

Minullekin kuulostaa että olisiko tässä taustalla sun väsyminen. Kokeilisin vähentää tallipäiviä (vapaille joku muu avuksi jos ei pärjää täysin vapailla). Tai miksei koittaa järjestää esim viikon loma. Samalla saisit huomattua millaista elämä olisi ilman. Jos nyt käyt joka päivä ja myyt, mitä sitten meinaisit tehdä? Luovutko kokonaan hevosista vai siirtyisitkö vuokraajaksi? Tässäkin on omat murheensa ja haasteensa löytää kiva heppa ja missä omistajan kanssa natsaa."

Tässä oli hyviä kysymyksiä. Olen ollut melkein alusta asti sitä mieltä, etten tämän sopivampaa hevosta tule löytämään ja että harrastus loppuu, jos tämän myyn tai kun pitää päästää ikivihreille laukkaamaan. Mutta kuten tästäkin ketjusta on saanut lukea, mistä sitä sitten tietää :D ! Voihan se olla, että parin vuoden muuta elämää katsoneena veri vetäisi takaisin hevosenomistajaksi.

Luulen kyllä, että ei minulla aika kävisi pitkäksi ilman hevostakaan. Olen aina harrastanut liikuntaa jossain muodossa ja välillä mieltä kutkuttelee ajatus palaamisesta esim. yleisurheiluun, kun veteraanikisojakin pidetään nykyään paljon, tai alkaa treenata puoli- tai kokomaratoneille, joita on muutamia juostuna jostain reilun vuosikymmenen takaa. Yksi ihan kamala hetki tuossa pari viikkoa sitten olikin, kun eräs sunnuntai oikein harmitti aurinkoisella kelillä mennä tallille enkä voinut lähteä pitkälle juoksulenkille. Siis mitä ihmettä?! Eihän hevosihminen näin ajattele!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   9.5.26 13:42:32

"Eihän hevosihminen näin ajattele!"

Identiteettikriisiä pukkaa siis.

On mahdollista olla hevosihminen ja silti kiinnostunut myös muista asioista ja jopa harrastaa muutakin!

Lähettäjä: Tipu 
Päivämäärä:   9.5.26 15:36:15

^ Joo tietysti on, ja on minulla muitakin kiinnostuksen kohteita. Tuo oli just sellainen kieli poskessa -heitto oikein korostamaan tilanteen hölmöyttä :D .

Lähettäjä: Hopoti 
Päivämäärä:   9.5.26 19:16:27

Kesä on juuri parasta aikaa pitää tauko! Voit hyvillä mielin "hukata" hevosen vaikka koko kesäksi laitumelle ja katsoa alkaako laidun kauden jälkeen taas kiinnostaa hevostelu. :)

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   9.5.26 19:47:52

Möin siinä vaiheessa, kun hevonen oli jo siirretty itsehoidosta täysihoitoon, oli ollut siellä melkein vuoden eikä homma maistunut vieläkään. Lisäksi tuli ajatuksia että harmittaa kun ei pääse hiihtämään/juoksemaan/reissuun you name it sen takia että pitää mennä tallille. Rakastin hevostani, mutta senkin takia sen piti lähteä. Minulla ei ollut sille enää oikein annettavaa. Toki se eli pihatossa laumassa hyvää elämää sinänsä, eikä muuta varmasti osannut kaivatakaan. Mutta lähemmäs 1000 e per kuu siitä että käyt vähän katselemassa omaa hevosta tallilla tai ratsastat pskan maku suussa ei oikeen ole sen arvoista.