Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.4.26 10:57:19

Avataanpas uusi ketju, kun aiemmissa näyttää olevan paljon virheellistä tietoa irish cobien "ylijalostamisesta ulkonäkö edellä", jossa ei juuri perää ole.

Kyseessä on rotu, joka varsinaisesti rotuna varsin uusi, ja sitä rekisteröidään vain muutamissa maissa. Taustaltaan irish cob on varsinainen risteytysten risteytys, sisältäen raskaita työhevosia kuten clydesdalenhevonen, shirenhevonen ja erilaiset ja erikokoiset Brittein saarten ponit. Niinpä on aika sattumanvaraista, minkälaista ns. tinkerikannassa on. Mikä hyvänsä tupsujalkainen, yleiskäyttöön sopiva, usein kirjava hevonen on "tinker", taustasta riippumatta. Irish cobia on pyritty rotuna luomaan raskaammasta tinker-kannasta nimeltään gypsy vanner, jota on käytetty irlannin kiertävien romaaneiden vankkurinvetohevosena. Sukutausta on varsin kirjava, eikä jalostus ole missään vaiheessa ole ollut yleisesti järjestelmällistä, kenties viime vuosia lukuunottamatta.

Edelleen alkuperämaissaan tinkereitä liikuskelee puolivilleinäkin lisääntyen milloin mitenkin. Suomalaisista rotuun hyväksytyistä hevosista isolla osalla ei käytännössä ole sukupuuta, rotuun hyväksyminen tapahtuu ulkoisten merkkien perusteella joissa niissäkin vähän joustonvaraa löytyy, niin koon, värin kuin vähän tyypinkin osalta.

Näimpä ei kannata kovin paljon puhella ylijalostuksesta, kun tosiasia on, ettei tätä rotua vähemmän jalostettua hevosta juuri löydä.
Toivottavasti tilanne jatkuu pitkään samankaltaisena jolloin geenipooli pysyy mahdollisimman laajana, kun rotuun hyväksytään uusia jalostushevosia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.4.26 11:00:24

Kiertävät romaanit, kirjastoksikin kutsutaan :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.4.26 11:02:39

"Vapaa lisääntyminen puolivillinä" = samanlaista sisäsiittoista sukurutsaa kuin esim. populaatiokissoilla.

Lähettäjä: _-_ 
Päivämäärä:   28.4.26 11:05:52

Niin siis miksi avasit uuden ketjun? Ihan vaan koska ajattelit olevasi enemmän oikeassa kuin muut...?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.4.26 11:06:19

Sillä tavalla tuolla seudulla on poneja ja hevosia pidetty vuosisadat. Toki voi leimata Britannian alueen joka ikisen kehittyneen rodun, samoin esimerkiksi islannin- tai vaikkapa camarquenhevoset sukurutsaisiksi. Tätä sanotaan useimmiten "alkuperäisrotuisuudeksi", toisinsanoen mahdollisimman vähäksi jalostukseksi.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   28.4.26 11:09:35

Voiko tuota edes roduksi kutsua. Sekarotuinen sekasotku.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.4.26 11:11:08

_-_ ihan vaan siksi, että väärän tiedon jauhaminen loppuu. Ymmärrän, että sinulla voi olla joku henkilökohtainen ongelma sen suhteen, pidätkö vaikkapa jostain rodusta tai et. Mutta jonkin verran pohjaa pitäisi jutuissa olla. Irlannincob-yhdistys on siinä mielessä asiallisella linjalla, että myös roduissa yleisistä sairauksista on tiedotettu enempiä salailematta, joka ei olekaan ollenkaan itsestään selvää. Sukurutsaisuudesta tai "ylijalostuksesta" nämä eivät johdu, ja joka rodun terveydentilasta tulisikin olla paljon tietoa saatavilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.4.26 11:14:10

"Voiko tuota edes roduksi kutsua. Sekarotuinen sekasotku."

Ennemmin juurikin näin päin, kuin "ulkonäkö edellä ylijalostettu sukurutsainen mopsi". Uusi ja
melko vakiintumaton rotu, jota ei vielä hyväksytä useimmissa maissa, vaikka tämänkaltaisia hevosia on tunnettu pidempään.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.4.26 11:46:32

Aloittaja voisi käyttää lähteenä muutakin kuin wikipediaa, niin olisi uskottavampi.
Irlannincob on mustalaisten sukurutsaama, nimenomaan ulkonäkö edellä jalostettu kärryponi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.4.26 11:49:11

vaikka termi irlannincob otettiin käyttöön vasta ysärillä, niin rotua on ollut olemassa jo kymmeniä vuosia ja se on jalostettu nimenomaan tupsujalkaiseksi liehuletiksi astuttelemalla ristiin isiä ja tyttäriä. Arkkitehtinä ne "romaanit", jotka on ihan tunnettuja hyvästä maustaan ja harkintakyvystään.

Lähettäjä: RR 
Päivämäärä:   28.4.26 11:52:43

Mä en nyt ihan ymmärrä, kuinka vaikeaa on olla ottamatta jotain rotua, jos se ei miellytä. Ei ole pakko ottaa tinkeriä, suomenhevosta, lämppäriä tai issikkaa, jos siihen omaan käyttötarkoitukseen sopii vain puoliverinen. Ongelma ratkaistu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.4.26 11:59:40

No eipä pidä paikkaansa tuokaan. Vanhan mallisesta gypsy vanner-hevosesta on tosi myös sellaista tarinaa liikkeellä, että sitä on saattanut joku harva valikoiden pitää ja astuttaa. Toiset tarinat taas kertovat siitä, että on salaa astutettu toisten omistamilla, sopivan oloisilla oreilla. Nykyinen "tinker", josta irish cobeja haetaan, on taustaltaan varsin kirjava, ja sisältää todennäköisesti kaikkia Brittein saarten työhevosia ja poneja. Kannan kirjavuudesta kertoo myös varsin laaja koko-, väri-, ja rakennekirjo. Osalla on todella paljon harjaa ja karvaa, osalla vähemmän, sitä pitää kuitenkin olla enemmän kuin hevosella keskimäärin. Vahvat jalkakarvat tulevat työhevosilta, niillä sitä yleensä riittää rodusta riippumatta. Täällä ei näe jenkkimallin metritukkaa oikein kenelläkään.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   28.4.26 12:06:53

Tämä on muuten kiinnostava konsepti sinänsä, että rotuhan on tunnettu terveysongelmistaan, näin nopeasti mainittuna esimerkiksi PSSM- ja CPL-ongelmista ja muista perinnöllisistä lihassairauksista. Jätetään nyt pois vuohispunkit jotka ovat seurausta tupsujalkaulkonäön suosimisesta ja ne terveysongelmat jotka seuraavat ylipainosta. Miten moni perinnöllinen sairaus on saatu yleistymään niin vahvasti rodussa, jossa on olevinaan poikkeuksellisen laaja geenipooli? Ennemminhän ajattelisi, että terveystilanne on seurausta juurikin kapeista linjoista ja siitä, että terveimpien yksilöiden sijaan jalostukseen on valittu karvaisimmat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.4.26 12:12:43

Nuo tietyt sairaudet tulevat suoraan raskailta työhevosilta, esimerkiksi joissain työhevosroduissa cpl-esiintyvyys on jopa 80-90% luokkaa. Irlannincobeissa ei niin kovin suuri, mutta selvästi sitä esiintyy enemmän, kuin ratsuroduissa. Mikä raskaampi tyyppi, sen todennäköisemmin. Periytyy vahvasti. Pssm-geenin kitkeminen aloitettiin heti, mutta mielestäni olisi saanut aloittaa napakamminkin kieltämällä heti joka ikinen geenin kantaja, koska potentiaalista jalostuspohjaa kyllä riittää.

Myös esimerkiksi hyvä rehunkäyttökyky ja taipumus lihoa koskee käytännössä kaikkia alueen rotuja. Sellaisiksihan ne ovat kehittyneet hyvästä syystä. Taloudellinen työhevonen ei syö paljon, ja ponit ovat paljolti ruokkineet itse itsensä.

Lähettäjä: pyh 
Päivämäärä:   28.4.26 12:19:38

Tinkerit eli travellerit ei ole mustalaisia, eikä romaneja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.4.26 12:28:29

Ja miksi ihmeessä cpl-taipumus on työhevosissa niin vahva, onkin hyvä kysymys! Ihan varmasti sitä ei ole maatilojen vetohevosiin ympäri Eurooppaa tarkoituksellisesti jalostettu. Kenties geeni/t kulkevat käsi kädessä vaikkapa voimantuoton kanssa. Ongelmaa tietysti lisää se, ettei sairaus välttämättä aktivoidu ihan nuorella ikää, eikä hevosten elinikä ole ollut niin pitkä kuin nykyisin. Turvottelusta kärsivä hevonen hyötyy liikunnasta, ja kenties sairaus ei ole edes tullut ennen juurikaan esiin, kun työhevoset ovat olleet liikkeellä jatkuvasti, eivätkä seisseet lähinnä tarhassa. Sama koskee lannehalvaushevosia. Oireilu vaikeutuu aina kun lepopäiviä aletaan pitämään. Vaikea krooninen lannehalvaus varmasti on myös sellainen, että olisi nopeasti karsiutunut pois, jos siitä sen hetkisessä käytössä olisi ollut mainittava haitta. Vastaavia esiintyy myös quartereilla, jotka myös ovat työhevosia, sekä lämminverisillä ravureilla, ja mielenkiintoista kyllä lihassairaudesta kärsivä hevonen saattaa olla varsin menestyksekäs.

Nykyelämään nämä sairaudet sopivat todella huonosti. Liian vahva sokeripitoinen viljelty heinä ja vähäinen epäsäännöllinen liikutus on pssm-hevosille varsinainen pommi, ja johtaa usein lopetukseen.

Lähettäjä: _-_ 
Päivämäärä:   28.4.26 12:34:32

Voi sinua rassua pistettä. Mulla ei ole mitään antipatioita rotuja kohtaan, ainoastaan tyhmiä ihmisiä kohtaan :)