|
Lähettäjä: A
Päivämäärä: 23.4.26 23:30:25
On tehtävä päätös… ei mikään arkinen valinta, vaan tarkkaan harkittu strateginen siirto. Tämä ei ole pelkkä tallikysymys, vaan lähes kohtalon mittaluokan ratkaisu. Meillä on kilparatsastajatyttö, joka on selvästi matkalla kohti jotain suurempaa, ja minä olen se, joka näkee kokonaisuuden kirkkaammin kuin muut.
Nykyinen paikka, 75 km päässä oleva ratsastuskoulu, on kiistatta tasokkain. Siellä ollaan esillä, siellä tullaan nähdyksi, ja sieltä saadaan ne kuvat ja tulokset, jotka viestivät kehityksestä ulospäin. Yhden kauden jälkeen se on jo nähty, näkyvyys ja onnistumiset eivät tule sattumalta. Ei sinne kuka tahansa päädy. Mutta 75 km… kaksi kautta? Tässä kohtaa minun on arvioitava, kuinka pitkälle olen valmis venymään, koska rehellisesti sanottuna tämä kokonaisuus toimii vain niin hyvin kuin minä sen mahdollistan.
Sitten on edellinen talli, 40 km päässä. Järkevä vaihtoehto… matka lyhyempi, kisatiimi kunnossa, näkyvyyttä löytyy. Omistajasta voisi sanoa paljonkin, mutta jätetään se nyt. Ei varsinaisesti vakuuta minun mittapuullani. Silti, jos kokonaisuus palvelee meidän tavoitteita, pystyn katsomaan sen ohi. Minä osaan katsoa tätä peliä isommassa mittakaavassa.
Ja kolmas vaihtoehto, 15 km päässä. Lähin, tytön oma toive ja lopullinen suunta. Kolme kautta on oltu poissa, joten ehkä siellä on opittu jotain, ehkä tietyt virheet on ymmärretty ja nyt pystyttäisiin toimimaan meidän ehdoilla. Toisaalta taas se 40 km päässä oleva talli… siellä tiedetään arvo, siellä on nyt omistajan hevoset tarjolla. Asetelma ei ole aivan yksinkertainen.
Kysymys kuuluu: annanko nykyisen paikan vielä rakentaa asemaa kunnolla, vai siirrynkö hallitusti takaisin 40 km päähän, missä verkostot ja rakenteet ovat valmiiksi tukena? Koska loppujen lopuksi minä teen nämä päätökset sen perusteella, mikä vie meitä eteenpäin. Ei sen perusteella, mikä on helpointa tai mukavinta.
|