Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Puuh 
Päivämäärä:   8.4.26 19:05:21

Hiukan provosoiva otsikko. En tiedä mitä tällä julkaisulla haen. Ehkä vain sitä että saan purkaa johonkin.

Ponillani on taustaa puremisesta ja sikailevasta käytöksestä. On myöhään (8v.) ruunattu. Alkuun purrut minua muutaman kerran aika pahasti. Sittemmin lopettanut mutta taluttaessa saattaa näykkiä tai purkittaa kohti jos päästä rinnalle reippaammassa vauhdissa. Ollut minulla nyt useamman vuoden ja käytös tosiaan mennyt parempaan suuntaan.

Lähdin talutuslenkille ja heti alkuun poni alkoi näykkimään. Käännyin ja läimäisin narulla turvalle. Olen todennut tämän olevan paras tapa lopettaa sikailu. Kerran tai kaksi lenkin alussa kunnolla komentaminen ja loppu lenkki mennään nätisti. Olen yrittänyt myös olla reagoimatta josta seurauksena sikailu pahenee. Ja olen kokeillut rangaistukseksi laittaa ponin peruuttamaan mutta tällä ei suurempaa vaikutusta ehkä jopa saanut molemmat vain ärtyneiksi ja tavallaan pahentanut tilannetta. Siispä olen valinnut pienemmän pahan eli kerran kunnolla komentamisen.

Joku ohiavava autoilija päätti läimäisyn nähdessään alkaa tööttäämään, ilmeisesti jotta en pahoinpitelisi ponia? Jatkoi matkaa pysähtymättä.

Rupesi todella paljon ärsyttämään. Hän ei tiedä minun tai ponin taustaa. Hän ei nähnyt välttämättä tilannetta kunnolla, syytä sille miksi tein mitä tein. Nyt olen vain joku ponin pahoinpitelijä hänen mielestään. Ja hän hyvä ihminen kun puuttui moiseen väkivaltaan. Vaikka todellisuudessa hän olisi toiminnallaan saattanut aiheuttaa oikean vaaratilanteen tööttäämällä. Poni ei ole onneksi liikenteestä moksiskaan.

Ei poni onneksi aina sikaile. On sillä hyviäkin päiviä. Kun virtaa kertyy vapaista niin käytös huononee. Useimmiten on nykyään kiltti poni ja harrastetaan hyvällä mielellä. Siksi tämän päivän tapahtuma jäi jotenkin erityisesti mieltä vaivaamaan.

Ärsyttää. Tämä ohiajaja. Sikaileva poni. Minä joka en osaa kitkeä huonoa käytöstä ponilta. Oma osaamattomuus. Kaikki. Saa haukkua minut, autoilijan tai antaa vertaistukea tai neuvoja

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Ano 
Päivämäärä:   8.4.26 19:13:54

Minulle joku täti karjui autosta "voi hevosparka!! Onko muka tarpeellista!!", kun estin vähän kovemmalla pidätteellä hevosen rynnistämisen mm. tädin auton alle.
Hevonen siis säikähti jotain vihreää pikku-ukkoa, kääntyi ympäri ja yritti ottaa ritolat.
En ehtinyt tädille vastaamaan, kun jatkoi matkaansa. Kohautin olkiani ja jatkoin matkaani minäkin. Luulkoon mitä luulee, ventovieras törppö.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   8.4.26 19:23:55

Parempi kerralla muistuttaa käytöstavoista. Jos hevoset keskenään laitumella selvittää välejä niin siinä käytetään hampaita. Ei se poni rikki mene siitä riimunnarusta kun sitä kerran tai kaks käyttää. Sitten jos läimiminen on joka päivästä niin jossain on isompi vika esim.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: (: 
Päivämäärä:   8.4.26 19:36:33

Mitä voikaan tapahtua, jos otat tämän merkkinä hakea teille sopiva valmentaja/kouluttaja, joka antaa sinulle tulevaisuuteen keinot, ettei poni näyki enää lainkaan? Suomi ja some on pullollaan verkkokursseja ja myös paikan päälle tulevia ammattilaisia. Etsi heistä se kenen tyyli puhuttelee sinua eniten, ota opit vastaan ja nauti stressittömämmästä tulevaisuudesta. <3 Tsemppiä

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 19:43:04

Heppakoulun reksi kauhistui kun auton edessä tättäröivää ravuria käskettiin piiskalla eteenpäin jotta se ei jää siihen pomppimaan ja särje mahdollisesti itseään ja autoja...

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   8.4.26 19:56:36

Jos "sikailevaa" hevosta joutuu joka kerta muutamaan otteeseen kunnolla pieksemään, ehkä on aika havahtua omaan toimintaan ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin.

Nämä "meinasi aiheuttaa suuronnettomuuden juoksemalla moottoritielle ja jouduin ottamaan vähän kovempaa kiinni" on sitten ihan eri asioita.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: dmke 
Päivämäärä:   8.4.26 19:57:32

Täällä eräs henkilö laittoi puskaradioon julkaisun, että oli saanut palautetta sitä, kun komentaa sakemanniaan. Nuori leikkaamaton uros oli perseillyt jotain, ja tämä oli laittanut sen ruotuun ns. painimalla sen kanssa, eli lopettamalla perseilyn siihen. Ei kuitenkaan hakannut tai potkinut, ainoastaan komentanut ja laittanut koiran maahan. Koira käyttäytyi sen jälkeen hyvin, mutta joku ohikulkija oli alkanut valistaa, uhkaillut poliiseilla ja ties millä.

Tämä mies halusi valistaa kaikkia, että parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä, ja jos koiralle ei opeta tapoja, niin silloin sen kanssa on hyvin nopeasti ongelmissa. Moni oli hänen kanssaan samaa mieltä, mutta joukossa on aina niitä kukkiksia, jotka ovat eri mieltä, eivätkä pärjäisi tuollaisen koiran kanssa päivääkään.

Parhaita neuvojia ovat aina ne, jotka eivät tiedä taustoja. Sinunkin ponillasi on paha tapa näykkiä ja tulla iholle luvatta. Hevosethan haastavat toisiaan painimaan puremalla ja härkkimällä hampailla, ja pahinta mitä siinä voi tehdä on väistää, antaa härkkiä ja silittää ja rapsuttaa turpaa ja pussailla hevosta turvalle ja hokea "Ei noin saa tehdä. Ei saa".

Kun hevoset alkavat keskenään härvätä ja painia, niitä ei kiinnosta, kuinka pahasti tulee turpaan. Teit siis ihan oikein, kun laitoit ponin ruotuun. Olisi ollut huomattavasti pahempi, jos et olisi puuttunut tilanteeseen ja olisit antanut sen jatkaa härkkimistä ja kohta se olisi jo hyökännyt niskaan.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Millä 
Päivämäärä:   8.4.26 20:00:02

Ihan oikea tapa komentaa on se narunperä. Hevoset komentavat toisiaan samankaltaisesti.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Puuh 
Päivämäärä:   8.4.26 20:01:26

**missä mainitsin että joka kerran pieksen? Mielestäni läimäisyllä ja pieksemisellä on melkoinen ero. Ja taisin myös kirjoittaa että tätä sikailua on vapaiden jälkeen. Eli sellaista pöllövirtaa. Ei siis joka kerta kun ponia käsittelee.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 20:03:32

Jos "sikailevaa" hevosta joutuu joka kerta muutamaan otteeseen kunnolla pieksemään, ehkä on aika havahtua omaan toimintaan ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin.

Entä jos tällainen sikaileva hevonen toimii jonkin aikaa ja tottelee ihmistä kun sitä komentaa kunnolla mutta sen komentamisen saa tehdä kuitenkin säännöllisesti.
Hevonen on esim. todella voimakasluonteinen eikä se pelkää ihmistä.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Väsynyt 
Päivämäärä:   8.4.26 20:14:56

.
Eli ainoastaan ihmistä pelkäävät hevoset osaavat käyttäytyä?

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 20:26:31

^^ En ole niin kirjoittanut ja todennäköisesti haluat tahallaan ymmärtää väärin.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 20:31:13

Paikkansa laumassa tietävät ja sitten olonsa turvalliseksi tuntevat hevoset osaavat käyttäytyä ja osaa se voimakastahtoinen hevonenkin käyttäytyä mutta jos se haluaa välillä kokeilla vieläkö ne säännöt on voimassa joita on opetettu ja silloin on osattava komentaa kunnolla ja oikeaan aikaan.
Epämääräinen ja - johdonmukainen räpsiminen ei ole sitä eikä myöskään tapa jossa hevosta hakataan vähän väliä ilman syytä.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Ok 
Päivämäärä:   8.4.26 20:36:28

"Paikkansa laumassa tietävät ja sitten olonsa turvalliseksi tuntevat hevoset osaavat käyttäytyä ja osaa se voimakastahtoinen hevonenkin käyttäytyä mutta jos se haluaa välillä kokeilla vieläkö ne säännöt on voimassa joita on opetettu ja silloin on osattava komentaa kunnolla ja oikeaan aikaan.
Epämääräinen ja - johdonmukainen räpsiminen ei ole sitä eikä myöskään tapa jossa hevosta hakataan vähän väliä ilman syytä."

Voisitko avata mitä se kunnolla komentaminen tässä tapauksessa on? Kerroit mitä se ei ole mutta puuttumaan jäi oikea tapa toimia. Tämä kommentti ei ole siis mitään kettuilua vaan ihan vilpittömästi kysyn

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   8.4.26 21:34:38

Jokainen, joka on sitä mieltä ettei hevosta saa komentaa, saa ihan koska tahansa tulla tänne kokeilemaan ton 3v orin taluttamista. Ainoa sääntö on, että irti ei saa päästää. Onnea matkaan.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   8.4.26 22:47:57

En ihan ymmärrä miksi aloittaja on tästä niin pöyristynyt. Jos kohdistat hevoseesi väkivaltaa, niin mitä muuta joku tuntematon voisi ajatella kuin että olet hakkaaja? Lyöminen ei myöskään ollut yksittäinen tapaus, joka tarkoittaa tilanteen oleva toistuva, joten hakkaaja on silloin käytännössä ihan oikea kuvaus. Tunnistat tässä nyt itsekin, että käytöksesi näyttää ulkopuolisen silmissä julmalta, mutta jotenkin omasta mielestäsi se ei sitä kuitenkaan ole. Onhan sinulla jopa syy hevosesi lyömiseen.

Ymmärrän, että jos kovat menetelmät ovat ainoita jota kouluttajan työkalupakissa on, voi olla tosi vaikeaa ymmärtää sellaisen näkökulmaa jonka mielestä sellainen on väärin. Onhan se oma menetelmä ennenkin toiminut, joten muidenkin kannattaisi sitä käyttää. Tämä kuitenkin on vain todiste kapeakatseisuudesta ja mielikuvituksen puutteesta. Se, että jotain tapaa on ennenkin käytetty ja se on tuottanut lopulta edes osittain haluttuja tuloksia, ei tee siitä tavasta hyvää, eikä varsinkaan eläinystävällistä. Voitte itsellenne perustella lyömistä ihan miten haluatte tai kutsua sitä miksi haluatte, mutta lyöminen on aina väkivaltaa. Joskus on tilanteita, joissa oman turvallisuuden vuoksi väkivaltaa on pakko käyttää, mutta näykkivän ponin talutus ei ole sellainen. Toki se on ikävää ja ärsyttävää, mutta ei siinä kukaan hengenvaarassa ole. Lisäksi lyöminen ei selvästikään ole poistanut sitä epähaluttua käytöstä, sillä se palaa aina uudelleen lyömisestä huolimatta.

Ja nyt tietenkin tässä pitäisi tarjota se valmis yhden kohdan ratkaisu sille, miten tuo epätoivottu käytös saadaan kitkettyä heti taikasauvan heilauksella tai muuten on ihan höpöhöpö kukkahattu, joka ei tajua että hevosia pitää aina vähän kurmuuttaa ja niin se vaan on (tässä tapauksessa lue uudelleen mitä kirjoitun edellisiin kappaleisiin). Valitettavasti jos käytös on päässyt jo eskaloitumaan, täytyy koulutusprosessi aloittaa jo aika pitkälti uudelleen. Ensimmäinen askel on se, että ennakoidaan ja vältetään niitä tilanteita, joissa hevonen saattaa alkaa näykkimään ja riekkumaan. Hyvällä ennakoinnilla valtaosa tilateista on vältettävissä. Tämän lisäksi aloitetaan niin pienin askelin talutuskäytöksen opettaminen, kuin tarve vaatii ilman, että käytös ehtii koulutuksen aikana eskaloitumaan negatiiviseksi. Jos näin pääsee käymään, on vaadittu liikaa ja liian nopeasti. Jos negatiivisen puolelle mennään, rauhoitetaan tilanne, hevonen seis, ja palataan muutama askel takaisinpäin siihen tilanteeseen, jossa hevonen vielä kykeni toimimaan ja ymmärsi pyydetyn tehtävän. Hevoselle opetetaan ihmisen oma tila, paineesta väistäminen, peruutus, narun heilutuksella (tai muulla itse valitulla menetelmällä) etu- ja takaosien väistättäminen ja rauhoittuminen eli nätisti paikallaan seisominen. Saa käyttää nameja tai olla käyttämättä, mutta koulutuksen on oltava selkeää, systemaattista ja sellaista, että epäonnistumisia tulee mahdollisimman vähän. Jos et itse tiedä miten näitä kannattaa lähteä kehittämään, ota yhteyttä kokeneempaan hevosenkouluttajaan. Vaikeustasoa nostetaan juuri niin hitaasti kuin on tarve. Kuulostaa hitaalta ja työläältä, mutta yleensä hevoset oppii nämä aika nopeasti. En tosin oikeastaan edes tiedä miksi vaivauduin kaiken tämän kirjoittamaan, koska lätkijät harvoin suostuvat omaa käytöstään kriittisesti tarkastelemaan, koska muut ovat yksinkertaisesti heidän mielestään tyhmiä ja nössöjä, koska eivät halua eläimiään lyödä :)

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.4.26 22:50:43

Dmke, eli ei ollut osannut kouluttaa koiraansa ja turvautui väkivaltaan. Ookoo.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.4.26 23:44:47

Veikkaan, että perseilit sen ponisi kanssa muutakin siinä tiellä (poni poikittain tmv.) ja sen takia autoilija tööttäsi.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 23:46:07

^ Ei näykkivää tai purevaa namiteta, koskaan.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   9.4.26 00:20:26

Näykkivälle tai purevalle saa kyllä asiallisen ruokapalkan opetettua. Se vaan vaatii vähän enemmän osaamista ja tarkkuutta.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Unelmasäleikkö 
Päivämäärä:   9.4.26 00:26:42

Namittajat voi työntää ne namit sinne mihin selkä loppuu ja nimitys muuttuu toiseksi.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Puuh 
Päivämäärä:   9.4.26 00:29:23

Myönsin jo aloituksessa oman osaamattomuuteni ja haluni ottaa neuvoja vastaan. Tuplapiste en ymmärrä miksi kirjoitat tuohon sävyyn.

Poni on purrut minua poskesta en aio antaa sen edes vähän näykkäistä. Näykkäisy itsessään ei ole vaarallista mutta tämän kanssa on vaarana että käytös pahenee ja eskaloituu vaaralliseksi. Ehkä sitten olen hakkaaja. En usko että väkivalta on hyvä ratkaisu useimmissa tilanteissa. Olen sitä mieltä että sitä tulisi käyttää vain jos hevonen on vaaraksi itselleen, käsittelijälle tai sivullisille. En ole kehottanut käyttämään väkivaltaa vaikka niin viestissäsi vihjaatkin.

Yritin tämän ponin kanssa myös pehmeämpiä keinoja. Peruuttamalla saatiin vain ponille tatti otsaan. Tunnin lenkillä reilu parikymmentä peruutusta ja hapan poni. Tänään kolmen tunnin lenkillä yksi läpsäisy heti alkuun ja loppu lenkki nätisti. Kyllä epätoivottu käytös myös palaa mutta ei saman tien, siihen voi mennä päiviä.

Kohti pukittelusta on päästy eroon peruutuksilla rankaisemalla. Poni saa riekkua ja pukittaa mielensä mukaan narun päässä jos virtaa on, kunhan käytös ei kohdistu ihmiseen.

Puremistilanteen välttäminen on melko mahdotonta. Vapaita tulee pakosti. Ja puremistilanteet sattuvat heti lenkin alkuun. Tulee aika lyhyitä lenkkejä jos parin kymmenen metrin päästä pitää kääntyä takaisin että ei jouduta siihen tilanteeseen. Olen avoin ehdotuksille.

Mielestäni on suuri ero sillä että pieksemällä pieksee syyttä kuin läpsäisee narun päällä syystä. En nyt välinettä puolusta, saa sillä narullakin hakattua.. mutta jotenkin osasta viesteistä on jäänyt sellainen kuva kuin olisin verille piessyt poni raukan.

En ole pöyristynyt siitä mitä joku ajattelee, ennemmin hänen tavataan toimia. Olisi edes pysähtynyt keskustelemaan, olen valmis perustelemaan tekemiseni ja ottamaan vastaan neuvoja. Varmasti tilanne on näyttänyt ulkopuolisen silmin julmalta, iso ihminen lyö narulla pikkuponia. Ja julmalta se myös kuulostaa. Minulla oli/on siihen syyni.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: Puuh 
Päivämäärä:   9.4.26 00:31:35

Emme olleet tiellä poikittain/perseilleet, emme itseasiassa olleet edes samalla tiellä. Olimme tien alussa joka risteää tiestä jolla auto kulki.

  Re: Paljastuin hakkaajaksi?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   9.4.26 02:08:39

Tarjosin sinulle myös vastauksen kuinka ongelmaa pitäisi lähteä työstämään. Hienoa, että tunnistat oman osaamattomuutesi ja olet valmis kehittämään itseäsi. Väkivalta ei kuitenkaan ole hyväksyttävä ratkaisu tässä tilanteessa (hyvin harvoin missään muussakaan), joten keskittäisin energiani tuntemattomien reaktioiden ihmettelyn sijaan parempien toimintatapojen opetteluun. Ymmärrän kyllä, ettet ilkeyttäsi ponia hakkaa, mutta sanonta "väkivalta alkaa, kun taidot loppuu" pitää lähes aina paikkansa. Tietenkin tuntuu pahalta jos joku leimaa hakkaajaksi, koska ainoastaan sinä tiedät, että oman toimintasi takana on perimmiltään hyvä aikomus. Voit itse miettiä, että jos näet vieraan ihmisen läväyttävän lemmikkiään, niin tuskin sinunkaan ensimmäinen ajatuksesi on, että tuolla on varmaan vaan vaikeaa, joten lyöminen on perusteltua.

Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että opettelet ottamaan vähän erilaisen lähestymistavan ponisi käsittelyyn. Nuo ongelmat ei poistu päivässä eikä edes kahdessa ja jotta saat ne hoidettua, joudut ehkä muuttamaan totuttuja tapojasi. Ihan ensimmäisenä aloitat kouluttamaan käytöstapoja kotitallilla ja pidemmät lenkit saavat hetkellisesti odottaa. Kun perusasiat on kunnossa, saat tilanteen rauhoitettua ennen kuin poni alkaa riehumaan. Peruutus rangaistuksena ei ole kovin hyvä vaihtoehto, koska sillä saat luotua peruutukseen negatiivisen mielleyhtymän ja se kuitenkin on toiminto, jota tarvitaan ihan perus arkiaskareissakin. Lisäksi ei ole toivottavaa lisätä itsesi tai ponin turhautumista jo valmiiksi vaikeissa tilanteissa. Kun perus maastakäsin tehtävät ovat hallussa ja ne ovat ponille tuttuja, aloitat lenkkeilyn erilaisella asenteella. Lenkille ei mennä siksi, että on kuljettava paikasta a paikkaan b tai tietty kilometri/tuntimäärä tms. Lähdette lenkille tekemään niitä samoja harjoituksia, mitä olet ensin saanut kotona koulutettua tutuiksi ja toimiviksi. Alkuun voitte käydä vaikka pihatiellä tekemässä väistöjä, ympyröitä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Sillä ei ole niin väliä mitä ne valitsemasi tehtävä juuri tarkalleen ottaen ovat, kunhan itse tiedät mitä haluat ponilta pyytää ja onnistut sen sille opettamaan. Netistä tehtäviä löytyy joka lähtöön. Kun ne toimii, palaatte takaisin kotiin. Miksi sillä olisi jotain väliä, että lenkit ovat sillon lyhyitä? On myös täysin mahdollista, että ponin käytös johtuu osittain siitä, että se jännittää kotoa poislähtöä tai pitkät lenkit ovat olleet sille liian rankkoja. Kun poni joutuu keskittymään erilaisiin tehtäviin, se saa kyllä tehokasta jumppaa ja aivotyöskentelyä, vaikka ette olisi maantieteellisesti ajateltuna montaa kilometriä edenneetkään. Kyllähän kouluratsujakin liikutetaan ihan omalla tontilla ja oikeastaan juuri näitä samoja tehtäviä tehden.

Kun huomaat, että lähellä kotia tehtävät onnistuvat hyvin, voi matkoja pidentää. Silloinkin aina välillä pyydät muutamia helppoja tehtäviä ja palaatte kotiin riittävän ajoissa kun kaikki vielä sujuu, eikä kukaan ole ehtinyt väsähtää tai hermostua. Tärkeää kuitenkin olisi, että saat aina tilanteen (ja erityisesti itsesi) rauhoitettua ja ponin keskittymisen suunnattua johonkin asiaan, jota olet siltä itse pyytänyt ennen kuin se alkaa sekoilla. Tämä vaatii sitä kuuluisaa ennakointia. Kun tunnistat tilanteet riittävän ajoissa, ei poni pääse kiihtymään siihen mielentilaan, jossa epätoivottu käytös alkaa. Tässä on siis täysin sama idea, kun mitä kyttäilevän hevosen kanssa käytetään. Suuntaa sen ajatukset muualle ennen kuin se ehtii tehdä tyhmiä päätöksiä. Ja vielä kun tämä harhautus, jota ponilta pyydät on sille tuttu tehtävä, jonka se osaa vaikka unissaan, keskittyminen helpottuu ennestään eikä kierrokset nouse. Tällöin et joudu myöskään ponia rankaisemaan, vaan pääset kehumaan sit onnistumisista. Haluat varmasti, että poni luottaa sinuun ja tekee kanssasi asioita mielellään. Jatkuvat rangaistukset tilanteista, joita poni ei täysin ymmärrä eivät oikein lisää luottamusta, joten pyri aina kääntämään tilanne siihen, että voit rankaisun sijaan kehua sitä edes jostain pienestä. Tärkeää on pysyä myös itse rauhallisena. Kaikki ei aina suju täydellisesti, mutta kiukustuminen ja turhautuminen ei auta yhtään ketään. Tunnista omatkin tunnetilasi, vedä syvään henkeä ja yritä uudelleen.

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.