Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 06:31:17

Pitkästä aikaa olen sellaisessa tilanteessa, että valmennettavani käy kahdella valmentajalla.

Hevonen on nuorehko pv ruuna ja olen työstänyt ratsastajan kanssa, että se liikkuisi rehellisesti pohkeesta eteen ja veisi ratsastajaa rehellisellä eteenpäinpyrkimyksellä. Olemme tehneet hyvin vähän ”temppuja”, koska hevosen eteenpäinpyrkimys ei ole riittävä ja tavoite tälle kaudelle on mennä alkupään helppo a:n ohjelmia. Pohkeenväistöt sujuu hyvin, mutta sulut/avot ollaan työstetty lähinnä taipumisen ja notkeuden kehittämiseksi, ei niinkään liikesarjoissa teknisinä tehtävinä. Myös ratsastajan kanssa ollaan keskusteltu, että niin kauan kun hevonen ei liiku rehellisesti eteen on kokoavien liikkeiden ratsastaminen huono ajatus, sillä sinulla ei ole energiaa mitä käyttää kokoamiseen. Ollaan siis keskusteltu, mikä on se kehityskohde nro 1 ennen kuin kokoavaa työskentelyä lisätään.

Talvella huomasin että ratsastajan kanssa on aloittanut uusi valkku. Tämä valkku teettää paljon kokoavia liikesarjoja, ovat harjoitelleet jo puoliaskelia ”koottua ravia” ja paljon avoja/sulkuja erilaisilla linjoilla tehtävinä. Sinänsä hevonen suorittaa kyllä linjat, mutta liikkeen laatu on heikko ja se ei kokoa rehellisesti, vaan hidastaa takajalkoja ja ne jäävät laahaaman taakse. Ratsastaja on kuitenkin todella tyytyväinen, kun hevosen kanssa pääsee tekemään enemmän ja hän saa kuulemma hyviä fiiliksiä.

Itse olen pattitilanteessa, sillä koen turhautumista siitä että hevosen liike jota ollaan talvi rakennettu, menee taaksepäin. Olen todella tarkka perusratsastuksesta ja mielestäni perusasioiden pitää toimia ennen kokoamista, kokoaminen ei saa heikentää liikkeen laatua. Toinen valkku on suositellut myös kankia, joita en ole itse vielä nähnyt tarpeelliseksi.

Olen nyt tilanteessa, jossa joko luovutan itse ratsastajan valmentamisen, sillä myös hän turhautuu kun palaa kanssani perusasioihin, eikä koko tunti rakennu teknisistä tehtävistä. Tilanne on varmasti molemminpuolinen. Tässä kohtaa valmennustavat ovat niin erilaiset, että ne eivät tue toinen toisiaan vaan hevonen hämmentyy, kun ensin hiippaillaan takajalat tallissa ja sitten pitääkin vastata pohkeeseen reippaasti ja edetä.

Onko teillä ollut samantyylisiä oppilaita, mihin ratkaisuun olette päätyneet?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 06:33:12

Oma näkemykseni hevosen koulutuksesta on sellainen, että tämä hiippailu ei siihen sovi, koen että kohta ollaan haasteissa kun vaatimustaso nousee ja hevonen on oppinut ”kokoamaan” pohkeen takana ilman että ratsastaja pystyy vaikuttamaan siihen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.4.26 06:41:54

Tasapaino ja eteenpäinpyrkimys kulkevat käsi kädessä. Monelle hevoselle käy nimenomaan niin, että kun sitä aletaan ratsastaa paremmin tasapainoon, esimerkiksi sivuttaisliikkeiden, avojen/sulkujen tai kokoavien tehtävien kautta, sen on itse asiassa helpompi liikkua rehellisesti eteenpäin. Ilman tasapainoa hevonen helposti kyllä liikkuu “eteen”, mutta jää etupainoiseksi eikä oikeasti kanna.

Ratsastajan näkökulma on myös olennainen. Jos hän kokee saavansa toisessa valmennuksessa onnistumisia ja mielekkyyttä tekemiseen, sillä on iso merkitys kehitykselle. Pelkkä perusasioihin palaaminen voi helposti tuntua junnaamiselta, vaikka taustalla olisi hyvä ajatus.

Tuo kokemus, että hevonen “menee taaksepäin”, voi myös liittyä siihen, että sitä ratsastetaan nyt eri tavalla ja eri vaatimustasolla. Se ei automaattisesti tarkoita, että perusta olisi hajonnut, vaan että kokonaisuutta rakennetaan eri suunnasta.

Lähettäjä: Miu 
Päivämäärä:   1.4.26 06:43:32

Voithan kertoa saman hänelle ja perustella että näin eriävien näkemysten mukaan valmentaminen ei oikein onnistu, pitää varmaan valita jompi kumpi.

Samaa mieltä olen kanssasi noista ratsastuksellisista asioista, se on harmi kun ihmisillä on kiire noihin ns hienoihin juttuihin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.4.26 06:44:18

Oletko siis ollut seuraamassa toista valmennusta, vai mistä tiedät ettei avossa harjoitella sisätakajalan alle ottamista? Kun sanot sitä hiippailuksi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.4.26 06:47:14

Tiedän yhdenkin valkun joka opettaa jokasen hevosen vain pomppimaan passagen tyylisesti, viis hevosen rentoudesta, oikeinpäin menemisestä tai ratsastajan tasapainosta.

Peruskuntoa tehdään pitkään, eikä ne temput sitä paranna. Jos hevonen menee taaksepäin sano seis touhulle.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   1.4.26 06:48:22

Selkeästi asiakkaan toiveet ja sinun tarjoama palvelu ei kohtaa. Joko sinun täytyy muuttaa palvelun sisältöä, tai irtisanoa palvelu, jos et voi tuottaa sellaista valmennusta jota asiakas haluaa ostaa. En itsekään jaksaisi ratsastella loputtomasti mitään pääty-ympyröitä ja pohkeenväistöjä, jos valmenhtajan ainoa input on huutaa ympyrän keskellä "eteen, eteen".

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 06:50:17

"hevonen hämmentyy, kun ensin hiippaillaan takajalat tallissa ja sitten pitääkin vastata pohkeeseen reippaasti ja edetä."

Miksi hevonen hämmentyisi siitä, että siltä pyydetään erilaisia asioita?

Muuten kyllä olen samaa mieltä siitä, että eteenpäinpyrkimys on tärkeä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 06:54:44

Koska aloittaja on nähnyt työssään kymmeniä suomalaisia hevosia, jotka on opetettu ”kokoamaan” kädellä ja hitaaksi, jolloin vielä selvitään siellä he a-alkupäässä mutta kehitys loppuu siihen ja hevoselle tulee helposti henkinen stoppi kun oppivat ennakoimaan väärin koottuja askellajeja eikä niihin pysty vaikuttamaan askellsjin sisällä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.4.26 07:05:49

Niin, mistä tiedät että toisen valmentajan tunneilla oikeasti vain “hiippaillaan”, eikä tavoitteena ole nimenomaan parantaa hevosen tasapainoa sitä kautta?

Jos eteenpäinpyrkimyksen kanssa on ollut pidempään haasteita, voi myös ihan rehellisesti kysyä, onko nykyinen lähestymistapa yksinään vienyt asiaa eteenpäin riittävästi. Kaikki hevoset eivät lähde liikkumaan paremmin eteen pelkästään lisäämällä eteenpäinratsastusta, joillekin se vaatii nimenomaan tasapainon ja kantokyvyn kehittämistä rinnalle.

Jos hevonen ei ole tasapainossa, sen on tosi vaikea liikkua aidosti eteenpäin. Se voi kyllä lisätä tempoa, mutta helposti kaatuu etupainoiseksi tai alkaa kiirehtiä, eikä takajalka oikeasti tule mukaan. Silloin “enemmän eteen” ei välttämättä ratkaise ongelmaa, vaan voi jopa korostaa sitä.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   1.4.26 07:21:30

Kuulostaa siltä, että aloittajalla on nyt mennyt tunteisiin se, että asiakas ei ole tyytyväinen hänen menetelmiin.
Ja miksi olisikana, selvästikään ne ei toimi, jos hevosen kanssa on tehty jo kuukausia töitä ja edelleen on ongelmia niinkin perustavanlaatuisen asian kuin eteenpäinpyrkimyksen kanssa.

Ainoastaan ravihevoset löytää eteenpäinpyrkimyksen sillä, että niitä jatkuvasti ajetaan eteen. Ratsuhevonen tarvii siihen sitä tasapainoa, kantokykyä ja kehonhallintaa.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   1.4.26 07:36:22

Olen harrastelijaratsastaja ja oma tuntemukseni on että avoilla ja suluilla saa hevosen jumpattua pehmeäksi ja suoraksi, jolloin liikkuminen eteenpäin on sille helppoa. Näin ainakin omalla joka on vino. Jos ratsastaisin sitä heti pohkeesta eteenpäin, niin se menisi, mutta ei niin pehmeänä ja kulkisi vähän vinossa jolloin joudun vähän väliä huomauttamaan sille aktiibisuudesta, koska liike ei solju niin hyvin.

Toki riippui ratsastajasta kuinka hyvin ja tuntee hevosen. Itse luotan hevosesta saatavaan fiilikseen. Ehkä se heppa motivoituu eri tehtävistä eri lailla?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 07:46:34

Kyse ei ole siitä että hevosta ajetaan eteen, vaan hevosen tulee reagoida pohjeapuihin. Jos ratsastetaan ”kokoamista” niin, että tästä ei pysty ratsastamaan ulos, kiivetään takaperin puuhun. Ymmärrän kyllä liikkeiden käytön työvälineenä ja näin on käytettykin, mutta jos teetetään pitkiä linjoja joita hevonen ei jaksa kantaa.

Ymmärrän että asiasta on useampaa koulukuntaa, mutta itse olen kokenut että paras tulos tulee omalla systeemilläni ja tästä on myös näyttöjä. Kuten sanoin, tässä voi olla tilanne että näkemysero on niin suuri että minun ei kannata jatkaa valmentamista.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   1.4.26 07:54:53

Mistä vetoa, että se toinen valkku pystyisi kirjoittamaan samasta aiheesta uskottavan avauksen, jossa kuvaisi tilanteen juuri päinvastaisena? En tiedä, kumpi teistä on oikeassa vai oletteko molemmat tavallanne, mutta ihan vain ajatuksena. Selvästi ratsastaja kokee tarvitsevansa erilaisia näkökulmia, kun on kahdella valkulla käynyt.

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   1.4.26 08:12:59

Tämä keskustelu tuo esiin suomalaisen perusratsastuksen tason.

Pohkeeseen reagoiminen on ykkösasia. Jos aikoo kilparadoille pärjäämään, mikään ei tule sitä ennen.

Jatka taloudellisen tilanteesi mukaan. Jos tarvitset tämän valmennettavan, pidä se. Jos et, jätä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 08:15:46

Itse käyn kahdella valmentajalla säännöllisesti kerran pari viikossa, aikatauluista ja välimatkoista johtuen. Työkalut ovat erit mutta tavoite sama. Minusta tukevat toisiaan ja avoimesti olemme kimpassa asiasta keskustelleet. Hyvä kombo!!

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   1.4.26 08:23:52

Hevonen ei saisi liikkua missään valmennusmetodissa pohkeen takana. Mutta valitettavan usein näkee kuitenkin eteenratsastuksen sellaisena, jossa hevonen paahtaa pitkänä, kykenemättä ottamaan takajalkoja kunnolla alle työntämään liikettä myös ylöspäin.
Vastaavasti näkee myös aikaisin aloitettua kokoamista ilman riittäviä temponmuutoksia myös eteenpäin, jolloin hevosen eteenpäinpyrkimys sammuu.

Hevosen rakenteesta, liikkeen laadusta ja luonteesta vähän riippuu, miten valmennan hevosta. Olen saanut laiskanpulskean pitkärunkoisen hevosen uskomattoman aktiiviseksi nimenomaan kokoamisen kautta, kun lyhyempänä liikkuminen oli helpompaa ja mieleisempää, lisäksi kehitti ihan erilaista voimaa takaosaan. Myös monella vähän vaatimattomammin liikkuvalla nuorella eteenpäin ratsastus on ollut kiireistä tikutusta, liike on kehitetty kokoamisen kautta.

Mutta, aina pitää ajatella aktiivisesti eteenpäin, myös kokoamisessa. Eikä nuorella saa unohtaa maastoilua, puomi- ja estetyöskentelyä jne. Monipuolisuus kunniaan!

Lähettäjä: Juupajuu 
Päivämäärä:   1.4.26 08:45:46

Sitten vaan seuraavaksi valmennat ratsukkoa niin, että eteenpäipyrkimys säilyy tehtävissä ja taivutusväistöissä. Puolikkaat askeleet oikein tehtynä voi opastaa hevoselle paremman lantion asennon mikä voi auttaa sitä säilyttämään energian. Eli älä heti tuomitse kaikkea toisen valmentajan tekemisiä vääräksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 09:19:10

No keskustelet sen ratsastajan kanssa. Esitä kysymyksiä jotka haluat tietää ja sitten kerrot oman kantasi ja mikäli tilanne ei itseäsi tai ratsastajaa miellytä niin sitten lähdette eri suuntiin. Itselläni on parhaimmillaan 3 eri valmentajaa ja kaikilla oli eri tyyli. 2 valmensi koulua ja yksi esteitä. Otin jokaiselta ne asiat jotka auttoivat minua ja hevosta etenemään ja ne asiat tai tavat joista en hyötynyt toteutin tunneilla mutta en itsenäisessä ratsastuksessa.

Jos sinun täytyy saada valmentajana ns valta asema ja sanoa mitä tehdään ja miten tehdään ja kaikki muu turhauttaa niin sitten sinulle ei varmaan jää montaa valmennettavaa ellet ole joku Ville, joka voi valita valmennettavat tarjottimelta.

Uskon itse myös perusratsastukseen mutta jos näitä asioita on koko talvi jo jankattu ja nyt on huhtikuu niin jotain uusia juttuja olisi hyvä tuoda myös niin että homma pysyy kaikille mielenkiintoisena.

Minua kiinnostaa myös miten aloittaja tietää nämä asiat niin tarkasti mitä toisessa valkussa tehdään? Oletko itse nähnyt livenä/sosiaalisesta mediasta vai kuulopuheena?

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   1.4.26 09:19:50

Oon samoilla linjoilla aloittajan kanssa metodeista ja kommentointi kertoo minusta ymmärryksen puutteesta. On niin nähty tuo kädellä kokoaminen, hiippailu ja takajalat tallissa leijuttaminen.. mitään hyvää siitä ei ole koskaan seurannut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 09:29:31

Olisin totta kai ratsastajan puolesta iloinen jos tämä näkyisi hevosen ja ratsukon kehityksenä, mutta nyt kisakauden korvalla päinvastoin perusasiat ovat palanneet haastavaksi, hevonen ei meinaa päästä kulmasta keskiraviin kun jää odottamaan liikaa ja helposti tulkitsee puolipidätteen liian hidastavaksi ja ratsastaja ei pääse pois. Eli ollaan back to basics ihan todellakin omasta näkökulmastani. Syksyllä ja alkutalvella liikkui tosi hyvin kun oli selkeää tekemistä.

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   1.4.26 09:52:30

Siis miten on edes mahdollista ratsastaa avoa tai sulkua ilman pohkeen edessä olevaa hevosta.. liike voi näyttää samalta, mutta viimeistään kisoissa tuomari kyllä huomaa väärän kokoamisen ja numero on korkeintaan 6.

Mulla on samoja kokemuksia, että kaksi täysin erilsista tyyliä hämmentävät sekä ratsastajan että hevosen- ei synny johdonmukaisuutta. Kertoisin ratsastajalle, että luulen, että hänen on parempi jatkaa toisen valmentajan opissa, jos tuntuu, että emme ole samalla sivulla.
Itse olen muutaman oppilaan jättänyt samasta syystä. On turhauttavaa kuunnella selityksiä vaihdoista ja erinäisistä ongelmista, joita edes minun systeemilläni ei synny. Korjaaminen jäi aina minulle (=ratsastaja kävi sössimässä toisessa valkussa ja sitten oli pulassa ja minä korjailin jälkiä), turhauduin siihen ja lopetin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 11:28:04

No mitä se sun valmennettava sanoo kun juttelet hänen kanssaan?

Mä itse harrastelijana ajattelen, että valmennuksen täytyy olla mukavaa. Ratsastamisen täytyy olla mukavaa. Minusta on mukavaa tehdä perustyötä kotivalkun kanssa, mutta on myös mukavaa käydä välillä toisen valmentajan tunneilla kokeilemassa muuta. Oma valmentajani hinkkaisi kanssani nurkkia ja perusasioita maailman tappiin asti, ja hevonen kyllästyi siihen. Nyt on saatu uutta iloa tekemiseen molemmille kun välillä tehdään muutakin. Minua ei haittaa jos hevonen ottaa sen takia takapakkia jonkun mielestä jos meillä molemmilla on kivaa.

Lähettäjä: pilkunviilaaja 
Päivämäärä:   1.4.26 11:49:31

En ole valmentaja, ennemmin valmennettava, ja olen ollut tämän tyylisessä tilanteessa.

Itse valitsin vajaa vuoden päällekäisen treenin jälkeen toisen opettajista/valmentajistani. Valinta tapahtui siinä kohtaa kun tajusin, että toisen opeilla olin n. 1v junnannut paikallani eikä hevonen tai minä ollut edistynyt. Toinen valmentaja pystyi korjaamaan minua ratsastajana (psyykkisiä esteitä selätettiin, jolloin oma fyysinen puoli eteni). Tyylillisesti kumpikin valkku tavoitteli samaa lopputulosta, mutta toinen löysi hevoselle ja minulle sopivamman reitin edetä kohti lopputulosta. Sekä hevonen että minä edistyimme juuri niissä perusasioissa tosi nopeasti uuden valkun kanssa, eroa näkyi jo 2kk kohdalla eikä se pysähtynyt siihen.

Urheiluvalmennuksessa on ymmärtääkseni tavallista, että jotkut valkut on erityisen hyviä opettamaan tietyt asiat, ja toisten kanssa harjoitellaan jotain ihan muuta. Treenissä saatetaan käydä jaksoittain jonkun toisen silmän alla, eikä sitä tarvitse ottaa henkilökohtaisesti.

Eiköhän aloittajankin keississä asiaan löydy luonnollinen ratkaisu.
Osan ihmisistä on vaikea kieltäytyä jos tarjoudut paikalle pitämään tuntia, mitä jos odotat onko ratsastaja sinuun itse yhteydessä tuntien sopimiseksi. :)
Joskus käy myös niin, että vähän ajan jälkeen vanhat asiakkaat palaa, jos olet tehnyt hyvää työtä aiemmin.

Lähettäjä: piste 
Päivämäärä:   1.4.26 11:56:23

Kokoavat tehtävät voivat toisilla hevosilla lisätä eteenpäinpyrkimystä, oletuksena että hevonen on jo hyvässä tasapainossa jotta siihen voi sitä lisätä. Esimerkiksi pysähdys on jo kokoava liike.

Kuitenkin se, onko ne teetetyt kokoavat harjoitukset juuri oikeita siihen hetkeen, voi olla montaa mieltä. Jos ravilla on jo lähdetty leikkimään ja takajalat hidastuu, se ei kovin hyvältä kuulosta.

Avoja voi teettää monella tapaa. Se kun on irroittava liike, joka auttaa siirtämään painoa takaosalle, ja sitä voi tehdä hyvin loivanakin.

Aloittaja, käy keskustelu valmennettavan kanssa jossa tuot ilmi ajatuksesi rakentavasti. Jos voit luopua valmennettavasta niin luovu, mutta erotkaa sovussa, hän voi myöhemmin palata valmennukseesi jos toisen valkun kanssa ei sujukaan.

Lähettäjä: yrittäjä 
Päivämäärä:   1.4.26 12:06:11

Minusta kuulostaa lähinnä, että aloittaja on vain katkera ja mustasukkainen valmennettavastaan

Lähettäjä: muh 
Päivämäärä:   1.4.26 12:11:26

Miksi muualla maailmassa ihmiset oppii ratsastamaan? Koska alusta asti SITOUDUTAAN yhteen valmentajaan ja hänen metodiinsa. Ei valkkushoppailla siellä täällä.
Koska uskotaan ja totellaan valmentajaa. Erityisesti junnut. Valkku, siis oikea valkku, on noin sata kertaa kokeneempi kuin ratsastaja, ja nähnyt satoja, jopa tuhansia ratsukoita. On itsestään selvää että hänen osaamiseensa luotetaan ja häntä kunnioitetaan.
Hevosen eteenpäinpyrkimys on kaiken perusta, koska ilman sitä "ei ole mitään", kun kuuluisa kv-valkku sanoi. Hevosen on liikuttava pohkeesta eteen ennenkuin tehdään yhtään mitään muuta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.4.26 12:12:55

Ja nyt aloittaja kommentoi monella nimimerkillä ja komppaa itseään :D

Lähettäjä: täti 
Päivämäärä:   1.4.26 12:18:37

jenkeissä valkku myös valitsee junnun ja nuoren hevosen, ilman että junnulla tai perheellä on siihen sanomista. Koska tiedetään, että kokenut valkku tietää paljon paremmin millaisen hevosen junnu tarvitsee juuri siinä kehitysvaiheessaan.

Toki täytyy tunnustaa että Suomessa on paljon tosi huonoja "valkkuja" joihin minäkään en luottaisi.

Lähettäjä: Ridaus 
Päivämäärä:   1.4.26 14:52:41

Komppaan kyllä aloittajaa ja tämä ”-” käyttäjä niin ihmiset voi olla samaa mieltä aloittajan kanssa ilman että aloittaja täällä itse komppailee itseäänsä :D itseäni ainakin kiinnostaa kukahan tämä aloittaja on koska hänellä todella samanlainen valmennus tyyli kuin mun valmentajalla ja oman valmentajan tyylistäni olen todella kiitollinen . Olin pitkään sellaisen valmentajan opeissa jossa just harjoiteltiin kaiken näköisiä ”temppuja” ym ja oikeasti se ite perusratsastaminenkaa ei ollut kunnossa MILLÄÄN tasolla. Itse luulin että on kunnes löysin nykyisen valmentajan..

Suurimmalla osalla ratsastajista ei riitä mielenkiinto valitettavasti hinkata perusasioita vaikka siihenhän koko kouluratsastus sekä esteratsastuksen opit sijoittuu. Kun ne on halussa , sujuu avot sulut väistöt laukanvaihdot ym kuin vettä vaan.

Suosittelen aloittaja miettimään että jatkatko kyseisen ratsastajan kanssa koska luultavasti sua tulee vain ketuttamaan kun asiat tulee jatkossakin menemään päin mäntyä jos hän ei herää. Harmi että tämä ratsastaja ei tajua että yrität saada pohjatyön tehtyä hyvin hänen kanssaansa jonka jälkeen pääsisitte varmasti siirtymään asioissa vaativampiin juttuihin.

Harmikun täällä hötönetissä ei viiti kysellä sun yhteystietoja kun saa sitten samantien kurat niskaa henkilökohtasesti jos lähtee paljastamaan asioita koska ite rakastan perusratsastuksen hinkkaamista niin olisi ilo ja kunnia päästä sun oppeihin. Jos uskallat kertoa missä päin valmennat, ehkä löydän sun valmennukseen jotain kiertotietä pitkin jos ollaan samalla alueella.:)

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   1.4.26 15:09:19

Kyllähän hyvän valmennuksen täytyy sisältää sopivasti temppujakin, koska ne kuuluvat myös perusratsastukseen ja parhaimmillaan kehittävät ratsukkoa ja mittaavat kehitystä.
Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa siirtyminen laukasta käyntiin, joka löytyy monesta HeA -ohjelmasta. Aluksi, jos laukka on etupainoista, eikä sitä pystytä lyhentämään/kokoamaan, tehdään siirtyminen usein kädellä, jopa ravin kautta, eikä hevonen ole käynnissä niin tasapainossa, että uuden laukan nostaminen sujuisi helposti. (Näitä muuten näkee erittäin usein HeA:2 -ohjelmissa...siv.huom.) Mutta kun kokoamista harjoitellaan, takaosan aktiivisuutta unohtamatta, alkaa siirtymiset sujua paremmin tasapainossa, kevyemmällä kädellä, hyvään käyntiin. Ratsastaja saa myös palautetta kehittymisestään ja uutta intoa harjoitteluun.
Tämä on nyt vaan yksi esimerkki.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.4.26 15:43:50

En ole aloittaja vaikka aloittajan kanssa samaa mieltä olen. Miksei ihmiset voi olla samaa mieltä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.4.26 15:54:11

Miten on mahdollista muka treenata kunnolla heA asioita ilman että avot ja sulut on jo ihan arkisia työkaluja? Nuo on niin perustaitoja, että pitäisi olla päivittäin mukana jo ihan tasapainon ja liikkeen laadun vuoksi. Ymmärrän hyvin, että on haluttu laajentaa näkökulmaa jos on yritetty treenata vain eteen eteen ja väistöjä, siinä taatusti etupainoisen ja muka näyttävästi liikkuvan hevosen.

Lähettäjä: // 
Päivämäärä:   1.4.26 16:09:26

Mun mielestä on ihan ymmärrettävää, että asiakas hakee erilaisia näkökulmia. Kovin hitaassa etenemisessä motivaatio helposti lopahtaa, ja sitten on sekin haaste, että pysyykö hevonen terveenä. Kun on niitä tarhahaavereita, mahahaavaa, you name it. Eli on sangen inhimillistä, että halutaan niitä ”temppujakin”, kun hevonen on treenikunnossa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   1.4.26 22:07:11

Joskus törmännyt siihen, että jäädään hinkkaamaan asiaa ns.liian täydelliseksi. Eli ennen kuin joku ei onnistu täydellisesti niin ei voi tehdä mitään muuta. Jopa ei voi tyyliin ravata ennenkuin käynti on "täydellistä" ja laukata vasta, kun ravi saavuttaa tietyn tason. Se on totta, että ihmisten kärsivällisyys on heikentynyt, mutta se toinen ääripääkään ei ole hyvä.

Silloin kuin itse valmentauduin säännöllisesti niin homma meinasi mennä liialliseen täydellisyyden tavoitteluun. Silloin kasvoi oma paine ja samalla ilo alkoi häviämään. Toki se alkoi näkymään hevosessakin. Molempien motivaatio heikkeni. Sitten totesin, että ja paskat, tämän kuuluu olla mukavaa eikä kuoleman vakavaa niin ilo palasi molempiin. Välillä hassuteltiin "temppuja" vaikkei ne läheskään täydellisesti menneet, mutta minulla sekä hevosella oli mukavaa. Ja alkoi tulemaan sitä kehitystä.

Se, että meneekö hevonen sekaisin eri tyyleistä niin väitän, että ei hevonen, mutta ihminen helpommin. Ja se näkyy epäjohdonmukaisena hevoselle. Jos ihminen osaa olla johdonmukainen niln se hevonen kestää hyvin erilaisia tyylejä.

Lähettäjä: älkan 
Päivämäärä:   2.4.26 00:10:52

Tästä keskustelusta näkee selvästi, miksi suomalaisen ratsastuksen taso on niin huono, miksi kv-tuomari Holler viime vuonna oli niin kauhistunut näkemästään.
Suurin osa ei halua/jaksa/viitsi treenata perusratsastusta, koska se on "tylsää". Mieluummin yritetään oikaista ja tehdä asioita vaikka perustuksia ei ole tehty. Kouluratsastus vaatii todella pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Hyvä valkku tietää, että "temppujen" tekeminen huonosti tai väärin ei auta yhtään ketään, vaan vie ratsukkoa taaksepäin.
Kyllä muakin joskus harmitti kun kysyin valkulta voinko tulla tästä pohkeenväistöä uralle, niin "No et todellakaan voi tosta ravista! Ennenkuin ravi on tasapainossa, etenee ja hevonen on pohkeen edessä oikeasti et voi tulla!"
Ja sitten ratsastettiin kulmia ja etsittiin sitä oikeaa tasapainoa.
Laukanvaihtoja ei tehty ennekuin laukka oli tasapainoista, pyöri, hevosella selkä ylhäällä ratsastaja istui hyvin.
Ei ikinä suvaittu mitään hutiloimista tai roiskimista, vaan se tehtiin mihin taidot riitti ja vasta kun perusta alkoi olla kunnossa niin tuli uusia tehtäviä.

Olen niin kiitollinen.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   2.4.26 06:35:01

Minä en aikaani turhaan kuluta niihin ratsastajien jotka valkkushoppailee päästäkseen tekemään temppuja väärällä biomekaniikalla, tai kirjoittelee somessa postauksia mm. onnistuneista kokoamisista kun hevosta on vain hidastettu jalan taakse. GL vaan heille ja heidän "paremmille" valmentajilleen. Enkä takas ota ihan helpolla kun tuntuu että metsään menikin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.26 06:44:33

Mutta on se kyllä ihmeellistä että kuukausitolkulla harjoitellaan eteenpäin ratsastamista? Jos hevonen ei mene eteenpäin pohkeesta tuon treenimäärän jälkeen, niin vika on mitä luultavemmin tasapainossa ja metodissa. Tasapainoa korjataan kokoamalla, jotta hevoselle olisi mieluisampaa mennä eteenpäin pohkeesta. Etenkin etupainoiset hyötyvät tästä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.26 06:48:03

Ei ne mene Kyran klinikallakaan pohkeesta eteenpäin niin miksi harrastajilla menisi ;)

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   2.4.26 07:56:18

Mm.nimimerkille älkan. Meillä on opetettu alustavat laukanvaihdot jo nelivuotiaille kouluhevosille, paljon ennen vastalaukkaharjoituksia. Niillä toki myös hypätään säännöllisesti, jolloin vaihdoista on suurta hyötyä.
Yhdelläkään ei ole ollut ongelmia vaativissa luokissa, ei myöskään vaihtosarjoissa.
Sen sijaan olen nähnyt todella paljon hevosia, joilla on aloitettu vaihtoharjoittelu vasta siirryttäessä vaativiin luokkiin, eikä vaihdot ikinä suju kisoissa varmasti ja puhtaasti. Niistä tulee monelle ihan kynnyskysymys ja hevonen jää HeA-suorittajaksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.26 08:08:17

Vaikka "kokoaminen" ei olisi täydellistä, ei siitä lyhyinä pätkinä haittaakaan ole vaan se on hevoselle tärkeä taito.