Lähettäjä: Tuge 
Päivämäärä:   28.3.26 21:50:08

Ottaisitteko mielummin vaativan ja tiukan vai rennomman ratsastuksen open/valmentajan ja miksi?

Ite kokeillut molempia ja tullut siihen tulokseen, että tiukka ja vaativa on vienyt enemmän eteenpäin. Rento opettaja päästi minut aina liian helpolla ja minusta tuntuu, että hän ei yhtä paljon välittänyt oppimisestani.

Lähettäjä: Pinky 
Päivämäärä:   28.3.26 22:08:04

Tiukka, jos on myös asiallinen ja osaava. Rento siinä tapauksessa, että on osaava ja teettää hyviä tehtäviä, ja saan rakentavaa palautetta, joka vie eteenpäin. Molempia on ollut, joten ihan noin mustavalkoinen tämä aihe ei ole. Tärkeintä on se, viekö valmentaja eteenpäin vai ei.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.26 22:29:02

Tiukka ja vaativa, koska haluan rahalle ja käytetylle ajalle vastinetta, ja kehittyä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.3.26 22:41:25

Tää on varmasti persoonakohtaista mikä tyyli kenellekin sopii. Ite haluan että valmentaja on vaativa ja laittaa mut kunnolla töihin, mutta kuitenkin asiallisesti ja ystävällisesti, ja pitää antaa positiivista palautetta onnistumisista. Ite tarviin sitä positiivista palautetta kun teen jonkun asian hyvin, niin tiedän mitä tavoitella, mutta en ole oikein tykännyt sellaisesta hyvähyvä-meiningistäkään. Ennemmin että sit kun aihetta on niin selkeästi positiivinen palaute, niin minäkin ymmärrän sen eron huonompaan suoritukseen :D
Liian tiukkojen valmentajien kanssa en itse osaa toimia, menen jotenkin lukkoon ja ratsastan huonosti. Mutta oon muutenkin sellainen rauhallinen ja kiltti persoona. Myöskään mitään epäasiallisuuksia tai tiuskimista en ala maksavana asiakkaana kuuntelemaan, harvemmin kuitenkaan tällaiseen törmää.

Lähettäjä: muu 
Päivämäärä:   28.3.26 22:45:23

Ilman muuta tiukka ja vaativa. Mutta asiallinen, ei ilkeä.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   28.3.26 22:45:47

Valmentaja jonka kanssa voi molemminpuolin kommunikoida ja keskustella fiiliksistä ja ratkaisuista. Kommunikaatio on siis minulle tärkein juttu.

Lähettäjä: Täh 
Päivämäärä:   28.3.26 23:38:38

Valmentajan tulisi olla mun mielestä aika rento. Sellainen jolla on sitä auktoriteettia ilman arvovallan korostamista. Valmentajan asenne muokkaa sitä treeniä tosi paljon. Vaan mun mielipide.

Lähettäjä: Helmikorvis 
Päivämäärä:   29.3.26 06:10:26

Minusta paras valmentaja on tarkka ja vaativa, mutta ei missään nimessä ilkeä, mollaava tai sellainen jonka opissa tarvitsisi pelätä tai tule pelkoa virheiden tekemistä kohtaan. Sellainen jonka treeneissä tehdään asiat ja korjaukset tarkasti, mutta muistetaan myös huomioida onnistumiset pelkkien virheiden sijaan. Ainakin itse kun luonnostaan muistan aina mokani liiankin hyvin mutta onnistumiset herkästi unohtuu, siksi valkku muistuttaa aina treenissä myös onnistumisista (ja meillä on kotiläksynä aina kirjata valmennuksen jälkeen ylös 3 onnistunutta asiaa). Valmentajani aina sanoo, että treeneissä pitää yrittää & erehtyä, jos ei tee virheitä ei opi uutta. Ja usein häneltä kuulee myös sen, että voittajat keskittyy onnistumisiin ja keskittyy hakemaan niitä hetkiä lisää, häviäjät keskittyy virheiden tekemiseen ja keskittyy välttelemään välttelemään virheitä eikä siksi anna itselleen mahdollisuutta tehdä uusia onnistumisia. Ja rento siinä mielessä, että valmennuksessa aivot pysty avoinna oppimiselle eikä homma mene ylisuorittamiseksi (olen itse aika perfektionisti, joten herkästi yliyritän) tai lukkoon. Sellainen jonka opissa ilmapiiri on positiivinen, vaikka tehdään tiukan tavoitteellisesta treeniä. Hevoset kun ansaitsee selkäänsä iloisen ratsastajan, vaikka treenataan tavoitteellisesti ja nousujohteisesti, homman pitää pysyy hevoselle kivana ja tarjota hevosellekin onnistumisia. Mutta tämä ei tosiaan tarkoita mitään ”hyvä-hyvä” tyyliä. Ja ylipäätään kemioiden on vaan kohdattava, kun valmentajan kanssa kuitenkin tehdään hyvin tiivistä yhteistyötä (esim minulla 3-4 treeniä joka viikko + muu apu, suunnittelupalsut, joillain kisareissuilla mukana olo jne jne)

Mutta kaikki ihmiset on erilaisia, kaverini taas on perusluonteeltaan aivan päinvastainen mitä itse olen, hänen omien sanojensa mukaan ”peruslaiska”. Ilman todella tiukkaa kuria hän menee myös ratsastaessa just sieltä mistä aita on matalin ja on tyytyväinen jos homma menee vain edes vähän sinne päin tai luovuttaa jos ei tunnu helpolta. Hän on halunnut itselleen valmentajan, joka on todella tiukka ja kirjaimellisesti karjuu hänelle korvaan koko ajan (ja jopa haukkmasanoilla), se on ainoa tapa millä hän saa itsensä yrittämään kunnolla edes sen tunnin ajan. Itselleni taas sellainen valmennustyyli ei sopisi alkuunkaan!

Eli on tunnistettava millainen oppija itse on ja valittava valmentaja sen mukaan :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.26 07:24:10

Tykkään valmentajasta, joka luo rennon tunnelman mutta on silti tarkka.

Silloin pystyy keskittymään ja oppimaan ilman turhaa jännitystä, mutta samalla tulee koko ajan korjauksia eikä asiat jää “sinne päin”. Mun mielestä paras yhdistelmä on just se, että ilmapiiri on rento, mutta tekeminen silti tavoitteellista.

Lähettäjä: Minä 
Päivämäärä:   29.3.26 08:56:02

Rento jotta ei tarvitse jännittää koska jännittävä ratsastaja ei esitä parastaan ei pysty oppimaan ja ratsastajan jännitys kostautuu hevoselle. Että ilmapiiri on rento ja iloinen ja että hevonenkin on rento ja suorittaa mielellään. Tavoitteellista silti mutta virheistä ei suututa. Kannustus ei karjuminen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.26 09:17:01

Tykkään tiukasta, mutta nalkuttaa ei saa. En opi mitään siitä, että mulle kerrotaan 10minuutin ajan siitä, mitä ei pidä tehdä ja miten ”aina kaikki tekee väärin ja menee sieltä missä aita on matalin”. Sellaisesta jännityn niin, etten uskalla enää oikeasti yrittää, koska alan pelätä virheitä. Ja sitten alkaa nalkutus siitä, että nostan huomaamattani hartiat korviin joka kerta, kun aletaan treenata. Ja sitten: ”et tietenkään voi parantaa, koska…!”

Mulle saa kyllä sanoa tosi tiukasti, että hei sun täytyy korjata x koska muuten. Mut sitten mielellään huomio siihen, missä ei niin paljon korjattavaa. Ja jotain virheitä pitää hyväksyä matkan varrella, koska kun kokeilee jotain ekoja kertoja, menee aina väärin. Tai ensin voi tehdä jopa oikein, sitten tulee virheitä, sitten niitä korjataan. Mut pahinta on nalkutus, koska vaikka ns kestän sen, huomaan, että mun koko vartalo menee kramppiin siitä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   29.3.26 12:18:09

En tykkää pingottavasta opetustyylistä. Minä ja hevonen kaipaamme molemmat paineen poistamista välillä :D tietysti lepsuilulla ja hyvähyvä-höpinällä ei etene, mutta en tarvitse myöskään jatkuvaa hiillostusta ja painostamista. Oikea-aikainen palaute toimii eläinlajiin katsomatta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.3.26 12:48:40

Toi oikea-aikaisuus on tärkeää.

Lähettäjä: Sopiva 
Päivämäärä:   29.3.26 19:29:21

Positiivinen ja rakentava palaute vie aina paremmin eteenpäin, mutta kehittyäkseen pitää myös vähän vaatia

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   29.3.26 20:02:16

Rento joka on myös samalla tarkka.

En tykkää valmentajista jotka nalkuttaa ja tiuskii.
Tiukka toki saa olla mutta sitä rentoutta myös on oltava

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.3.26 17:35:12

*** ei selkeästi halua oppia. Puskaratsastajaksi vain!

Lähettäjä: Wi 
Päivämäärä:   30.3.26 18:22:17

Riippuu myös tasosta mihin tähtää. Voi valmentautua vähän rennomminkin.