|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 16.3.26 11:27:14
Kyselytutkimus: Hevosasetukset osuvat kasvatukseen ja ratsastuskouluihin
Miisa Wikmanin tekemän tuoreen kyselyn ja analyysin mukaan suomalaisia hevosia hoidetaan erittäin hyvin, mutta korjauskierroksella olevan eläinten hyvinvointilain hevosia koskevat asetukset osuvat huolestuttavan kovaa tiettyihin toimijoihin.
Eläinten hyvinvointilain hevosasetukset uhkaavat vähentää suomalaista hevoskasvatusta.
Eläinten hyvinvointilain hevosasetukset uhkaavat vähentää suomalaista hevoskasvatusta.
MT Hevoset|Hevoset
15.3.2026
13:00
Miia Lahtinen
Miisa Wikmanin mukaan nämä toimijat ovat hevoskasvattajat ja ratsastuskoulun pitäjät, ja hän huomauttaa, että alan tulevaisuuden kannalta juuri nämä ovat elintärkeitä.
”Ilman niitä ei saada uusia ihmisiä eikä uusia hevosia alalle. Metatasolla tämä tulee vaikuttamaan alaan eniten”, hän sanoo.
Hevoshierojana toimiva ja oikeustradenomiksi opiskeleva Wikman teki helmikuussa kyselytutkimuksen suomalaisesta hevosenpitämisestä ja hevosasetuksen vaikutuksista. Sen tilasi Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto. Kyselyn ideana oli saada faktaa siihen keskusteluun, mitä käydään hevosten pitämisestä Suomessa.
Kysely tehtiin netissä, ja se oli auki vain viikon. Kokonaisia vastauksia saatiin 906 ihmiseltä, joiden hoidossa on 6 781 hevosta, eli melkein 10 prosenttia Suomen hevoskannasta. Ravitalleja oli suhteessa vähänlaisesti, mutta alueellisesti kysely oli kattava.
Kyselyyn vastasi 268 hevosyrittäjää ja 638 kotitallin pitäjää.
Wikman muistuttaa, että nettikyselyyn toki vastaavat korostetusti ne, jotka kokevat asian itselleen tärkeäksi.
Ykkösasiana Wikman nostaa esiin sen, että hevosia pidetään Suomessa hyvin.
”Suomi on Euroopassa Top-1 maa, jos mietitään hevosen lajityypillistä pitoa ulkoilun, ruokinnan ja vesihuollon kannalta”, hän tiivistää.
Muualla Euroopassa on paljon helpommat olosuhteet hevosten pitämiseen, mutta juuri Suomessa hevoset laitetaan ulos myös räntäsateessa.
”Suomessa on tehty paljon muutoksia hevosten hyvinvoinnin parantamiseksi meidän hevosihmisten vapaasta tahdosta. Miksei tästä olla ylpeitä? Viral Vegansin (vegaanijärjestö) väitteet, että Suomessa alle 30 prosenttia hevosista saa olla jatkuvasti osana laumaa ja 60 prosenttia kilpahevosista eläisi eristettyinä, eivät todellakaan pidä paikkaansa”, Wikman painottaa.
Kyselyssä kartoitettiin ihmisten tapaa pitää hevosia ennen uusia asetuksia. Wikmanin mukaan 98 prosentilla mahdollistui päivittäinen turpakosketus toiseen hevoseen.
92 prosentilla tarhausaika oli yli 8 tuntia, ja 58 prosentilla yli 12 tuntia. Pihattojen määrä vaikuttaa lisääntyneen selvästi.
63 prosentilla suomalaishevosista on yli 350 neliön tarha, ja 67 prosenttia saa korsirehua useammin kuin neljästi päivässä.
Lämmitetty tai eristetty juoma-astia tarhassa tai pihatossa on jo 68 prosentilla hevosista. Tästä Wikman on myös huolestunut, koska yrittäjien tai asiakkaiden itse tekemät sähkötoimiset laitteet saattavat aiheuttaa turvallisuusriskin.
Kokonaan ilman lajikumppanin seuraa pidettäviä hevosia oli kyselyyn vastanneilla yhteensä 13 kappaletta. Ne olivat lähinnä vanhoja hevosia, joiden elämän muuttamisen ei koettu palvelevan yksilöä.
Wikman kertoo, että kyselyssä oli paljon avoimia kysymyksiä, joiden vastaukset valottivat vastaajien ajatusmaailmaa. Moni koki pahaksi sen, että hevosten pitäjien ammattitaitoon ei luoteta, jolloin hevoskohtaisia poikkeuksia hevosten pitämisessä on vaikea tehdä.
Myös valvonnan tulkinnat huolestuttivat.
”Kyselyyn vastanneet eivät kyseenalaistaneet hevosen hyvinvoinnin tärkeyttä, mutta he kyseenalaistavat sen, miten asetukset parantavat hyvinvointia”, Wikman tiivistää.
Esimerkiksi yli 170-senttisten hevosten karsinakoon muutos tarkoittaa sitä, että seinää tulee siirtää 33 senttiä. Vastaajat ihmettelivät, parantaako tämä iso investointi oleellisesti hevosen hyvinvointia, jos hevonen kuitenkin on 12 tuntia vuorokaudessa kavereiden kanssa tarhassa.
Wikman muistuttaa, että monet muutokset saavat aikaan sen, että ihmisten pitää vähentää hevosiaan. Kaikista vastaajista 166 ilmoitti hevosten määrän vähentämisestä ja 36 aikoi lopettaa kasvattamisen tai jättää tammat astuttamatta.
Hän laskee, että pelkästään vastanneiden ilmoittama varsamäärän vähenemä on noin 80 varsaa vuodessa. Hevosmäärän väheneminen painottuu isoimpiin yrityksiin.
”Tilanne pakottaa heitä valitsemaan, että pidänkö tämän vai tämän. Moni kertoi laittaneensa jo siitostammoja pois. Tuli monia surullisen kuuloisia vastauksia, kun ihmiset ajetaan nurkkaan miettimään, mitä he tekevät heille tärkeille hevosilleen”, hän kertoo.
”Pelkät pidemmät siirtymäajat eivät tule riittämään. Jos varsomiskarsinoiden kokoa muutetaan oleellisesti, kasvatus lopetetaan. Se on jo nyt kannattamatonta, joten isoja investointeja ei haluta tehdä”, Wikman sanoo.
”Kukaan ei ole tekemässä näitä vaadittuja investointeja. He eivät investoi, koska rahaa siihen ei ole olemassa.”
Esimerkiksi vieroitusiän kirjaaminen lakiin taas ei paljoa vaikuta, sillä 93,31 prosenttia vastaajista tekee jo nyt vieroituksen aina yli puolivuotiaalle varsalle.
Se mistä Wikman hämmästyi ja huolestui, oli niiden vastaajien määrä, jotka kertoivat toimivansa hevostensa suhteen yksin.
65–70 prosentilla kooltaan 5–10 hevosen talleista oli vain yksi toimija. 40 prosentilla yli 21–29 hevosen tallesta oli yksi toimija ja jopa yli 30 hevosen talleista 30 prosenttia oli vain yhden toimijan varassa.
Tämän myötä kaikki asetusten tuoma uusi työ, kuten heinäautomaattien täyttäminen tai tarhojen päivittäinen siivoaminen, jää yhden ihmisen lisätyöksi. Tämä korostui ratsastuskoulujen pitäjillä.
”Kaikista vastaajista 11 ilmoitti, että lopettaa tai on jo lopettanut hevosten pitämisen”, Wikman kertoo.
Avoimissa vastauksissa tuli ilmi, että laidunpaikkojen tarjoaminen saattaa loppua kokonaan, koska hevosilla tulee olla katollisen sääsuojan lisäksi aina myös pitopaikka pihatossa tai tallissa. Sen myötä ihminen, jolla on vaikka viiden hevosen talli, ei voi ottaa kesäksi vieraita laidunhevosia.
Säänsuojatkin aiheuttavat vaivaa, sillä niitä ei saa rakentaa perinnebiotoopeille tai museoviraston suojelemiin kohteisiin.
Wikman huomauttaa, että myös laitumia koskevat uudet määräykset osuvat nimenomaan kasvattajiin.
|