Lähettäjä: Rullaatirullaa 
Päivämäärä:   15.3.26 15:41:16

Miellätkö itsesi avuttomaksi osassa hevoshommia (esim.irtokenkä, haavojenhoito yms) vai toteatko että eipä auta muu kuin opetella itse?

Lähettäjä: Pikkelsi 
Päivämäärä:   15.3.26 15:53:20

No en, hevosenhoidossa olen kokenut konkari (kun on vastannut aiemmin isoistakin talleista työkseen ja kengittänyt myös sivutoimisesti niin nuo ovat tuttua kauraa).

Ratsastuksessa en ole yhtä pitkällä vaikka omia hevosia on ollut pienen ikäni. Jouduin hyväksymään sen tosiasian että ellei lapsena ole saanut mahdollisuutta opetella kunnolla ratsastamaan niin aikuisena se ei ole helppoa kun on muutenkin jäykempi.

Olen kyllä ottanut aikuisena oppia ja valmennuksia mutta olen silti surkea ratsastaja. Se vähän harmittaa vielä keski-iän ylittäneenäkin.
Ja nyt vielä työelämä sotkee kuvioita. Ei ole enää aikaa eikä silti liikaa rahaakaan. Mutta ei pitäisi ottaa asioita liian vakavastikaan vaan osata nauttia siitä mitä nyt on.
Oma hevoseni on oikea pikku herkkukurkku! <3

Lähettäjä: Lulu 
Päivämäärä:   15.3.26 16:00:23

Irtokenkää en osaa lyödä. Olisihan se hyödyllinen taito mutta en vaan ole saanut aikaiseksi opetella.
Haavanhoito ja piikittäminen onnistuu. Tietty jos jotain erikoisempaa, niin jonkun täytyy näyttää ensin. Nämä on kuitenkin helposti sellaisia jatkuvia toisin kuin irtokengän lyöminen. Sen takia en ehkä ole sitä opetellut, kun kuitenkin kohtuu harvoin kengät irtoilee pahasti ennen aikojaan.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   15.3.26 16:35:12

Välillä tulee joku sairaus juttu mistä joutuu kilauttaan kaverille(esim. Ensimmäisen ponin kanssa joutu miettimään asioita eritavalla) , mutta harvemmin menee sormi suuhun.
Omia ollu pari vuosikymmentä, työkokemusta ja muutama tutkinto alalta tuonut aika paljon varmuutta tekemiseen.

Lähettäjä: 123 
Päivämäärä:   15.3.26 16:41:40

Ei irtokenkä ole mitään avuttomuutta jos on hankkinut verkostoja mistä saa sen kengittäjän laittamaan kiinni nopeasti. Jos aloittaja on jostain missä ei kengittäjää saa (miksi?) niin sitten on avuttomuutta jos ei opettele.

Lähettäjä: Rullaatirullaa 
Päivämäärä:   15.3.26 18:01:06

123: Sepä se kun minä olen se "verkosto", jolta kysytään yleensä apua. Eikä vain yksi tai kaksi omistajaa vaan useampi. Eli olen se omistaja joka on opetellut tekemään asiat itse. Opiskellut kengitykset yms. Opettanut hevoset lastautumaan niin et saan ne kyytiin yksin ilman koko kylän apua. Minua vaan ihmetyttää nämä omistajat, jotka hyvin herkästi pyytävät apua, kun eivät itse ole viitsinyt/halunnut/kerinnyt/uskaltanut opetella asioita itse. Sit pitäs olla just tänään (mielellään jo eilen) tekemässä puolesta näitä pikkujuttuja esim kiristämässä hokkeja kun ei itse osaa. Onko muilla näistä pikkuavun pyytäjistä kokemusta? Ja tietysti ilmaiseksi kun kavereitahan tässä ollaan eikä ole kuin pikkujuttu..
Aloitus ei ehken ollu se selvin, pahoittelut siitä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   17.3.26 13:13:21

Irtokenkää en osaa lyödä takaisin, mutta osaan kyllä irrottaa kengän tarvittaessa sekä tietysti tehdä kaviohauteen yms hoitotoimenpiteet. Haavojen hoitokaan ei ole ongelma.

Mielestäni kengitys on ammattilaisten hommaa, ei siihen muuten tarvitsisi koulutusta. Eli irtokengänkin lyöminen kuuluu sellaiselle, joka oikeasti tietää mitä tekee. Kuitenkin jokaisella pitäisi olla osaaminen ja välineistö irrottaa kenkä tarvittaessa.

Haavan puhdistus ja perushoito sekä verenvuodon tyrehdyttämisen perusteet ovat tärkeitä osata. Kuitenkin isommat haavat tulee näyttää mahdollisimman pian eläinlääkärille jo tulehdusriskin vuoksi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.3.26 15:46:54

Osaan irrottaa kengän, mutta harvoin niiden kanssa on niin kiire että alkaisin itse lyömään sitä takaisin. Osaisin kyllä, jos olisi ihan pakko, mutta en äkkiseltään keksi harrastehevosen kanssa tilannetta jossa siihen ryhtyisin. Ajallaan maksetut laskut ja hyvä maine takaavat, että kengittäjän saa yleensä paikalle vuorokauden sisällä.

Haavanhoito, sairauksien hoito, erilaisten varusteiden sovitus ym. on asioita, joita en välttämättä osaa valmiiksi, mutta hyvillä tiedonhakutaidoilla ja kyvyllä kriittiseen ajatteluun pärjää jo tosi pitkälle. Jos jotain ei osaa valmiiksi, niin sen kyllä oppii nopeasti, kun osaa etsiä tietoa (muutenkin kuin googlen ai-tiivistelmästä ja wikipediasta).

Sitä minäkin olen ihmetellyt, kuinka moni omistaja on ihan oikeasti todella avuton arkipäiväisissä, tavallisissa asioissa kuten vaikka siinä hokkien kiristämisessä. Jos osaa laittaa kokispullon korkin kiinni, niin osaa myös laittaa hokin paikalleen. Toinen mitä olen ihmetellyt on sitten ne arkipäivää vaikuttavat hevosen käytösongelmat, eli esim. selkäännousussa liikkuminen, tarhasta kiinni antaminen, lastausongelmat jne - äärimmäisen helppo ja yksinkertainen korjata, mutta silti mieluummin valitaan se jatkuva taistelu ja samalla pahennetaan ongelmaa pikkuhiljaa, kuin käytetään systemaattisesti muutama minuutti päivässä sen ongelman korjaamiseen.

Kolmas suuresti ihmettelemäni asia - miten aikuiset ihmiset ei uskalla avata suutaan. Minulla on hevonen tallilla, joka on melko vilkkaalla paikalla ja siinä kulkee paljon kylän lapsia, jonkin verran myös kesällä turisteja kun lähellä on kotieläinpuisto - ja tosi monesti on käynyt niin että joku tallilainen on ollut paikalla kun joku lapsi/ohikulkija on toiminut hevosten lähellä tyhmästi/säikytellyt hevosia ajattelemattomuuttaan, niin monesti se tilanne on kuvattu videolle, mutta sille turistille tai lapselle ei ole uskallettu mennä sanomaan, että lopeta. Tai joku lumityökuski tms. ajaa liian läheltä hevosia, niin kuvataan videolle kun hevoset säikkyy ja laitetaan se tallin whatsappiryhmään mutta ei mennä sanomaan kuskille, että aja vähän hiljempaa tai kauempaa....

Lähettäjä: N51 
Päivämäärä:   17.3.26 16:37:18

Olen hankkinut ensimmäisen oman hevoseni kypsässä keski-iässä, mutta en silti miellä olevani avuton. Hoito- ja ratsastuskokemusta oli kuitenkin yli 20 vuotta. Pienet haavat osaan kyllä hoitaa, kenkää en osaa lyödä takaisin. Hevoseni arkoo aina kengän lähdettyä, joten olen hankkinut sille kesä- ja talvibootsin, joilla menee kyllä sujuvasti tarvittaessa useampi päivä, ennen kuin saa kengittäjän paikalle.

Paras vakuus avuttomuutta vastaan on tiimin muodostaminen sellaisen henkilön kanssa, joka osaa varmasti. Raha ei liiku välillämme, mutta teen vastapalveluksia: lähden kisoihin hoitamaan, klinikalle mukaan keskellä päivää yms. Olen se old school -tyyppi, jolle ei tuota vaikeuksia tulla aamuneljältä letittämään.

Lähettäjä: täti 
Päivämäärä:   17.3.26 22:08:45

En pidä avuttomana itseäni. Koulussa piti opetella laittamaan irtokengät ja muutenkin 40v hevosten kanssa lähes päivittäin touhunneena sitä on oppinut jo aika paljon. Joskus tarttee kaverin pähkäilemään jotain asiaa, mutta onneksi tallilla on ammattilaisia nivaska :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.3.26 07:59:08

"Paras vakuus avuttomuutta vastaan on tiimin muodostaminen sellaisen henkilön kanssa, joka osaa varmasti. Raha ei liiku välillämme, mutta teen vastapalveluksia: lähden kisoihin hoitamaan, klinikalle mukaan keskellä päivää yms. Olen se old school -tyyppi, jolle ei tuota vaikeuksia tulla aamuneljältä letittämään."

Eikös tämä nimenomaan ole sitä avuttomuutta, että ei itse opetella vaan oletetaan että joku kokeneempi jättää omat hommansa siihen ja säntää auttamaan, ja sinä sitten vastapalvelukseksi käyt kivana kesäpäivänä vähän fiilistelemässä kisoissa?

Lähettäjä: 1 
Päivämäärä:   18.3.26 08:48:35

Ihan kaikkea ei tarvitse osata itse, ei se ole mitään avuttomuutta. Mulla on huippu kengittäjä joka rahaa vastaan tulee lyömään sen kengän jos sattuu irtoamaan. Sitä tapahtuu niin harvoin ettei olisi edes mitään järkeä opetella. Jos oma kengittäjä ei pääsisi niin saisin kyllä jonkun toisen kengittäjän.

Älykkyyttä on tajuta, että mikä pitää osata itse ja minkä voi ulkoistaa. Kengitys on yksi ilmiselvä ulkoistus, haavojen hoito ei, koska se pitää osata tehdä heti, ensiapu ainakin.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   18.3.26 09:09:31

Olen päätynyt avuttomaksi omistajaksi, sillä hevosen päävastuu on (aikuisella) tyttärelläni, joka ei ole avuton. Osaan oikein hyvin rahoittaa harrastusta ja siivota tarhaa. Tarvittaessa kiipeän satulaan. Se päävastuullinen hoitaa vuolut ja kampaukset, madottaa ja tarvittaessa lääkitsee ja hoitaa haavat. Melko harvoin tarvitaan apua tai konsultaatiota, ellei kyseessä ole selkeästikin eläinlääkäriä vaativa asia, tuolloin otetaan yhteys ammattilaiseen, kuten myös satulan sovituksessa voidaan konsultoida osaavampia. Ylipäänsä käytämme ammattilaisia tarpeeseen ja rahaa vastaan, mutta muuten hoituu arki ilman että pitää kuormittaa muita kyselyillä.

Lähettäjä: -.- 
Päivämäärä:   18.3.26 09:24:44

Etenkin nykyään kun hevoset on kotipihassa, niin monikin asia tullut oikein tutuksi. Haavojen hoidot ja lääkitsemiset on ihan peruskauraa, ja näppärästi onnistuu myös hauteen teko. Pari lievää ähkyäkin on onnistuneesti laukaistu kotikonstein, kun taas hevosen omistamisen alkuaikoina olisin varmasti soittanut heti eläinlääkärille. Piikittänytkin olen, sitä tosin tässä lähemmäs 10 vuoden aikana on tarvinnut tehdä vain yhden penisilliinikuurin verran joten missään tapauksessa se ei ole mitään rutiinia mutta eläinlääkärin ohjeistuksella selvisin hyvin.

Irtokenkiä tulee silloin tällöin harvakseltaan, niitä en laita itse takaisin mutta välineet ja taito kengän irrottamiseen kyllä löytyy. Ja usein nuo irtokengätkin ovat löytyessään (jos ovat löytyneet) sen verran vääntyneitä, etten senkään puoleen alkaisi itse suoristelemaan ja lyömään takaisin. Oma kengittäjä ehtii usein paikalle parin päivän sisään, joskus ihan samanakin päivänä, ja kaikki hevoset ovat sellaisia että pärjäävät ilman kenkää parin vapaapäivän ajan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.3.26 09:45:41

"Ylipäänsä käytämme ammattilaisia tarpeeseen ja rahaa vastaan, mutta muuten hoituu arki ilman että pitää kuormittaa muita kyselyillä."

TÄMÄ! Tämä pitäisi ihan jokaisen hevosenomistajan ja hevosesta haaveilevan ymmärtää. Arjessa täytyy pärjätä itse, tai ostaa se palvelu ammattilaiselta rahaa vastaan. Hevosenpidon mikään osa-alue ei saa olla ilmaisen avun ja muiden avuliaisuuden varassa.

Lähettäjä: Ai 
Päivämäärä:   18.3.26 10:45:41

Irtokengän laitto on sellainen, että en itse sitä todellakaan tee. Siitä maksan (ihan rahaa) joko kengittäjälle tai jollekin muulle osaajalle. Kotkauksia olen kiristänyt ja nauloja vaihtanut (eli niihin samoihin reikiin lyönyt) sekä tietysti osaan ottaa kengän pois, mutta irtokenkää ei ole opetellut laittamaan enkä aio opetella. Oma hevonen/hevosia ollut 20 vuotta ja edellinen irtokenkä taitaa olla vuodelta 2020.

Mielestäni ei ole mikään synti pyytää apua, jos sitä tarvitsee. Mielummin niin kuin että tekisi itse väärin ja aiheuttaisi pahimmillaan vahinkoa hevoselle. Eikä kaikkea tarvitse osata itse eikä se ole mitään avuttomuutta. Mutta jos ei osaa itse, pitää olla valmis maksamaan avusta joko rahalla tai vastapalveluksilla.

Minulle on onneksi hevosenomistaja-aikanani kerääntynyt ympärille ihmisiä, joilta voin tarvittaessa pyytää apua ja joita vastaavasti autan itse.

Aloittajalle tiedoksi, että voit kieltäytyä auttamasta niitä "avuttomia", joista et tunnu pitävän. Tai sitten otat kunnon hinnan avustasi ja kerrot sen etukäteen.

Lähettäjä: Om 
Päivämäärä:   18.3.26 11:07:48

Irtokengät onnistuu ongelmitta ja kaikki lääkitys joka kotiin määrätään. Asioihin voi hankkia koulutusta, irtokenkäkursseja on esimerkiksi tarjolla.
Itsellä kengitystausta.

Lähettäjä: **TP** 
Päivämäärä:   18.3.26 11:59:45

Ei että tämä keskustelu voisi olla hauska lukea kun tp:t kommentoisi mitä heiltä löytyy.

Erilaista avuttomuutta, voi härreguud, sitä sitten muuten löytyy omistajista ja paljon. Ihan joka asiasta ei kuitenkaan tartteis laittaa sitä kysymystä viestillä tulemaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.3.26 12:26:10

Meillä on tallilla niin avuton hevosenomistaja, että jos voisin, kääntäisin kelloa taaksepäin ja tekisin kaikkeni että kyseinen tyyppi ei ostaisi hevosta. Ensimmäisen puoli vuotta sitä jaksoi vastailla kiltisti kaikkiin tyhmiinkiin kysymyksiin, mutta jossain sen puolen vuoden jälkeen tyyppi alkoi sitten tietämään kaiken, eikä enää ota mitään neuvoa vastaan. Hevosesta vaan on tullut niin kamalakäytöksinen että siihen ei haluaisi kukaan koskea pitkällä tikullakaan. Edes omistaja. Ja jos koskeekin niin otetaan selfieitä tarhassa lässynlää miten ihana heppa onkaan. Ja koska hevonen on suoraan sanottuna perseestä, niin ratkaisu siihen on tietenkin ostaa toinen hevonen ja pilata se.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.3.26 12:54:37

Se on iso työ ja hintava, jos opettelee kengittämään ja hankkii siihen sopivat välineet. Se kenkä pitää osata takoa suoraksi ja omistaa alasinkin. Sitten tulee se irtokenkä ehkä kerran vuodessa. Ei mitään järkeä. Kyllä voi hepo pari päivää odottaa ammattilaista paikalle.

Aloittaja, ota maksu niistä irtokengistä! Tai kieltäydy kokonaan laittamasta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.3.26 13:11:36

Vinkkinä noihin irtokenkiin... Pidä aina varastossa paria vanhaa kenkää, niin ei tarvi taistella vanhoja mutkalle vääntyneitä suoraksi ilman kunnollisia välineitä tai metsästää niitä jostain lumikinoksesta. Aika monesti ne irtokengät jää hukkaankin, katoavat maastoon, tarhaan tai laitumelle, niin uuden monon saa jalkaan nopeasti jos jemmassa on edellisessä kengityksessä irrotetut kengät, samaan tapaan kuin vararengas auton takapaksissa.

Lähettäjä: xx 
Päivämäärä:   18.3.26 13:16:24

Mun lapsuudessa ja nuoruudessa oli yleinen menttaliteetti, että kaikki pitää tehdä itse. Siivota, laittaa ruoka, pestä ikkunat, vaihtaa autonrenkaat. Varmaan siksi, kun useimmilla ei olisi ollut muuhun rahakaan.

Nyt on onneksi toisin. Kotityöt voi ulkoistaa ja sama k sopii hevosasioihin. Eli todellakin maksan ammattilaisille mielummin kuin teen itse huonosti tai kyselen joltain kokemusasiantuntijalta tallin käytävällä neuvoja.

Jos tarvitsee lyödä irtokenkä kiinni, mulla on kengittäjä joka tulee samana päivänä. Jos joskus ei pääse, laitan hevoselle irtobuutsin.
Ei tulisi mieleenkään missään olosuhteessa mennä itse hakkaaman nauloja olemattomilla taidoilla hevosen kavioon! Siinä ei ole mitään avutonta, se on mun mielestä vain järkevää.

Jos hevosella on terveyshuolia, laitan eläinlääkärille WA:n (vaikka videoita epäilyttävästä liikkeestä tai kuvia pahemmasta haavasta) ja sovitaan, onko tarvetta käyntiin, lääkeeseen tms. Meillä on pitkä ja hyvä suhde, en kysele turhaan ja maksan kaikesta avusta. En oleta, että saan mitään ilmaiseksi.

Maksan myös ratsuttajalle säännöllisesti, että ratsuttaa hevostani niin, ettei tulisi käytöshuolia. Jos tulisi, ostaisin ammattiapua. Ja tietenkin maksan säännöllsestä valmennuksesta.

Ei ole millään tavalla avutonta tietää omat rajansa ja käyttää rahaa oman asiantuntemuksensa puutteiden korjaamiseen. Minä olen asiantuntija sillä alalla, mistä ne rahat tulee. Hevoset on rakas harrastus ja vaikka aika paljon tiedänkin, mielelläni maksan tietotaidosta niille, joille hevoset on ammatti.

Olen juuri kuunnellut kun yksi tallin omistaja ihmettelee hevosensa käytöstä ja saa 10 eri diagnoosia viikossa kengittäjiltä, hierojilta ja kokeneilta tallikavereilta (niiltä, joilla on iso ego ja tarve päteä muttei alan koulutusta). Ihan kauheeta kuultava. Lopulta ei ole muuta tietä kuin pyytää se ELL paikalle katsomaan, onko mahahaava tai jumia lanneselässä tai pitääkö muuten vaan muuttaa ruokintaa.

Lähettäjä: uusi ruuna 
Päivämäärä:   18.3.26 17:46:59

Ruunien omistajat ovat yleensä avuttomia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.3.26 08:32:40

No en ala todellakaan mitään irtokenkiä lyömään, se on kengittäjän homma. Jos haluaisin opetella, kävisin sitten irtokenkäkurssin.

Haavat hoidan, hoidanhan niitä työssäkin joten osaan, mutta eläinlääkärin ohjeiden mukaan jos siltä yhtään näyttää.

Ei omista taidoistaan kannata liikaa luulla, jättää ne tehtävät jotka vaativat osaamista niille, joilla on osaamista. Pahimmillaan se on tätä itsevuolua sitten ja arkovia hevosia ym. kun on pakko itse kaikki tehdä ja pääasiassa rahahan siihen on syynä.

Ehkä jossain korvenperällä jossa on 1 kengittäjä 150 km säteellä, jonka kalenteri on kroonisesti tukossa, olisi opeteltava se irtokenkä lyömään ihan itse.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.3.26 08:35:33

Ja suoraan sanottuna mitä on seurannut noita haavanhoitoja mitä omistajat tekee, niin eipä sitä näytä kukaan noin vaan osaavan, ihan perushygieniasta edes ei ole tietoakaan. Onneksi 99% haavoista on sellaisia että paranisivat joka tapauksessa itselläänkin mitään tekemättä.

Lähettäjä: Qwerty 
Päivämäärä:   19.3.26 08:40:13

Jos kävisitte irtokenkäkurssin ymmärtäisitte miten helppoa sen irtokengän takaisinlaitto on. Eikä vaadi kauheasti hankintoja että siinä onnistuu. Naulaamistakaan ei tarvitse pelätä kun lyö samoihin reikiin. Ja jos ei osaa takoa niin just niitä varakenkiä pari kappaletta laatikkoon, kuten joku jo mainitsi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.3.26 08:53:33

Minun havaintojen mukaan haavoja usein ylihoidetaan sen sijaan että niitä alihoidettaisiin.
Naurettavinta oli, että 25 asteen pakkasella pienen hokinpolkeman itselleen polkaissut hevonen juoksutettiin sisälle, pestiin haava lämpimällä vedellä, käärittiin se haavakohta ties millä hauteella ja laitettiin hevonen plusan puolella olevaan karsinaan seisomaan tallin ilmankosteuden ollessa varmaan 90%.

Paljon hygieenisempänä ja puhtaampana se haava olisi pysynyt siellä kuivassa pakkasilmassa, olisi ehtinyt siellä päivän aikana kuivahtaa, niin illalla olisi riittänyt perus desinfiointi haavaspraylla.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   19.3.26 09:16:18

Ylihoidetaan tai alihoidetaan.. Saman omistajan siitostamma hoidetaan vain pakollisen verran, pienet haavat ei haittaa, kun taas käyttöhevonen kääritään pumpuliin pienestäkin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.3.26 09:20:00

Teen itse. Ehkä syynsä siinä että olen entinen alan ammattilainen.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   19.3.26 09:21:18

Ei ne vanhojen varakenkien naulan reiät välttämättä mene täysin kohdilleen uuden irtokengän reikien kanssa. Joten sitten pitäisikin osata jo katsoa kengän sopivuutta ja naulojen paikkoja. Harva tietää minkä jalan kenkä on kyseessä ja yllättävän harva tietää edes hevosensa kengän kokoa. Näin omien havaintojen pohjalta. Vaikea kuvitella että ne tädit joilla menee hokkien laittoon/poistoon 40min saisi oikeasti sitä kenkää kiinni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.3.26 12:56:31

Miksi se kenkä pitäisi edes osata laittaa takaisin? Parin päivän sisään on aina saanut kengittäjän ja sen aikaa voi tarhailla kolmella kengällä.