Lähettäjä: Mitäs nyt 
Päivämäärä:   27.2.26 07:12:27

Hevonen pelästyi toisen ratsastajan toimien vuoksi erittäin pahasti. Mun hevonen yritti paeta paikalta mutta sain ohjattua ympyrälle ja pidettyä vastaan. Hevoseni lähti kovaan laukkaan ja kun ei sitä saanut toteutettua niin pukitteli, peruuttelu yms. Tilanne meni nopeasti ohi ja tulin alas. Kun talutin hevosen kotiin se oli selvästi säikky. Kaikki tämä oli hevoselleni täysin epätyypillistä käytöstä.
Jos menen ryhmässä maastoon homma on suht ok mutta hevoseni on säikympi mitä ennen on ollut. Mutta - jos yritän mennä yksin niin todella voimakkaasti jumittaa ja kertakaikkiaan kieltäytyy lähtemästä. Jotenkin tuntuu että hevonen on saanut huonon kokemuksen, pelästynyt kunnolla, ja tämä muisto on ikäänkuin jäänyt elämään sen hermostoihin/avoihin ja nyt metsästä on tullut mörkö sille.
Voiko näin käydä? Että kerrasta hevonen saa "ikuisen" tai ellei ikuista niin pitkäkestoisen trauman? Ja jos näin niin miten parhaiten autan hevostani yli tästä?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   27.2.26 07:17:34

Voi käydä. Paljon luotettavien kavereiden kanssa maastoilua ja aloittaisin yksin maastoilun maasta käsin.

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   27.2.26 07:39:36

Taisit itse sen aiheuttaa säikähtämällä ja tulemalla hevosen selästä alas ja taluttamalla kotiin. Mikset jatkanut normaalisti ratsastusta tilanteen mentyä ohi?

Taidat itse jännittää jo valmiiksi maastoon lähtöä ja hevosesi aistii sen. Nyt joku normaalisti käyttäytyvä ja reipas ratsastaja maastoilemaan hevosesi kanssa, niin eiköhän tilanne normalisoidu, siis kunnes itse uskallat taas luottaa siihen, että hevosesi maastoilee normaalisti. Hevoset eivät osaa muistella, että "olipas huono homma silloin maastossa viime kerralla ja nyt en halua lähteä", vaan ne aistivat ratsastajan tunnetilaa ja epävarmuutta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.2.26 07:48:07

No ensinnäkin hevonen kuuntelee sua. Voi myös yhdistää sut ikävään tapahtumaan. Aloita sillä että käytte kaverin kanssa ja kun sujuu hyvin, sitten vasta yksin pienelle lenkille. Maasta tai selästä, kumpi helpompaa. Pelkääkö oikeasti kuollakseen vai onko vaan vahvaluontoinen? Tarvittaessa kaveri raipan kanssa taakse antamaan painetta, jos ei seuraa sua ja heittäytyy ihan vallattomaksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.2.26 09:12:40

"Tarvittaessa kaveri raipan kanssa taakse antamaan painetta, jos ei seuraa sua ja heittäytyy ihan vallattomaksi."

Joo, koska paineellahan saadaan hevoselta ajettua epämiellyttävän kokemuksen aiheuttama jännitys pois, ja se rentoutuu ja ongelma on ratkaistu.

Vai miten se nyt oli...

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   27.2.26 09:23:29

” Taidat itse jännittää jo valmiiksi maastoon lähtöä ja hevosesi aistii sen. Nyt joku normaalisti käyttäytyvä ja reipas ratsastaja maastoilemaan hevosesi kanssa, niin eiköhän tilanne normalisoidu, siis kunnes itse uskallat taas luottaa siihen, että hevosesi maastoilee normaalisti. Hevoset eivät osaa muistella, että "olipas huono homma silloin maastossa viime kerralla ja nyt en halua lähteä", vaan ne aistivat ratsastajan tunnetilaa ja epävarmuutta.”

Juuri näin! :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.2.26 09:24:15

Kyllä se vika tässä on satulan päällä. Hyviä kokemuksia kaverin kanssa niin homma korjaantuu.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   27.2.26 09:35:29

"Hevoset eivät osaa muistella, että olipas huono homma silloin maastossa viime kerralla ja nyt en halua lähteä", vaan ne aistivat ratsastajan tunnetilaa ja epävarmuutta."

Tottakai osaavat yhdistää huonot kokemukset. Siksi tässä maailmassa on lastausongelmaisia, neulakammoisia you name it. Ei hevoset mitään kultakaloja ole. Mutta tietenkin peilaavat myös ratsastajan tunnetiloja, joten reipas rohkea ratsastaja kyytiin ja menoksi.

Lähettäjä: oop 
Päivämäärä:   27.2.26 10:13:01

Miksi ihmeessä talutit sen kotiin? Miksi et jatkanut lenkkiä normaaliin tapaan? Itse aiheutit tuon. Mitä syytä oli tulla alas ja taluttaa hevonen kotiin? Olet itse jännittäjä ja pelkuri ja aiheutat hevosellesi stressiä. Tyypillinen arka ratsastaja, joka siirtää omaa tunnetilaa hevoseen. Hevonen on ratsastajansa peili.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   27.2.26 10:23:02

"Taisit itse sen aiheuttaa säikähtämällä ja tulemalla hevosen selästä alas ja taluttamalla kotiin. Mikset jatkanut normaalisti ratsastusta tilanteen mentyä ohi?"

Ei hevoselle ole mitään merkitystä sillä, tuleeko ihminen alas vai jääkö selkään. Ihmisen pelon se toki aistii, mutta sen näkökulmasta alas tuleminen tuskin on mikään erityinen merkki mistään. Osaa hevosista voi jopa helpottaa, että ihminen on sen vierellä ja samalla tasolla kuin siellä selässä. Riippuu hevosesta, kummasta se triggeröityy tai vastaavasti saa turvaa enemmän.

Mutta hevoselle ratsastajan alas tuleminen pitäisi olla normaali neutraali asia, ei merkki mistään ihmeellisestä. Monelle hevoselle se on varmaan ihan helpottavakin asia.

Osa hevosista on helpommin käsiteltävissä ja rauhoiteltavissa maasta käsin.

"Hevoset eivät osaa muistella, että "olipas huono homma silloin maastossa viime kerralla ja nyt en halua lähteä", vaan ne aistivat ratsastajan tunnetilaa ja epävarmuutta."

Hevonen ei saaliseläimenä olisi selviytynyt koskaan lajina hengissä, ellei se kykenisi oppimaan varomaan asioita jo yhden kokemuksen perusteella. Ja oikeastaan petoeläimetkin oppivat kyllä, se pitää lajit hengissä.

Aina tilanteesta riippuu, mitkä kaikki asiat eläimen mielessä sitten yhdistyvät koettuun uhkaan.

Toki on myös mahdollista, että hevonen peilaa ihmisen pelkoa maastoon lähdössä.

Lähettäjä: helinä 
Päivämäärä:   27.2.26 10:31:59

Kylläpä luulen, että suurin syy on tässä satulan päällä. Pelokas ja hätäilevä täti, joka analysoi nyt liikaa. Joku pieni hässäkkä maastossa ja täti säikähti kun meinahti keikahtaa kyydistä ja varuiksi jalkautui. Nyt pelottaa lähteä maastoon ja hevonen aistii sen. Joku muu maastoilemaan jatkossa. Aloittajalle keppari alle.

Lähettäjä: äm 
Päivämäärä:   27.2.26 10:44:39

Onpa täällä typeriä kommentteja. Ihan satavarmasti on jokainen huippuratsastajakin joskus ollut hevosen kanssa tilanteessa, jossa on säikähtänyt tai tuntenut pelkoa. Se on inhimillinen tunne, joka ei mene sillä ohi, että joku ilkkuu ja syyllistää. Aloittaja toimi mielestäni ihan järkevästi, ainakin minun hevonen rauhoittuu nopeammin, jos ihminen on maassa, eikä selässä.

Aloittaja, käy nyt alkuun vain kavereiden kanssa maastossa, ja sitten kun tuntuu, että hevonen taas rentoutuu, niin kokeile yksin maastoilua pieniä pätkiä kerrallaan. Tai jos hevonen on taluttaen rennompi, niin sitten aloita taluttaen.

Lähettäjä: Moikka 
Päivämäärä:   27.2.26 10:47:18

Parempi tulla alas selästä jos hevonen pelkää. Näin ratsastaja näyttää hevoselle että on hevosen turvana. Hevonen saa enemmän turvaa ihmisestä kun ihminen on maassa eikä selässä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.2.26 10:49:05

No ihan asiallisiakin vastauksia, ongelma ei taida olla hevosessa vaan ratsastajassa. Eikä siinä ole mitään hävettävää, että voi jännittää tai pelottaa, sitten pitää ottaa vaan joku rohkeampi avuksi. Hevoset kyllä vaistoavat hyvinkin herkästi ratsastajan tunnetiloja.

Lähettäjä: Öö 
Päivämäärä:   27.2.26 10:50:18

Lähes aina täällä mollataan aloittajat, olen niin kyllästynyt. Kunnioittakaa ihmistä ja hänen kokemusta tilanteesta, koska omanne on vaan arvailua. Silti voi antaa ehdototuksen että entäpä jos joku toinen kokeilee hevosesi kanssa maastoilua.

Lähettäjä: p 
Päivämäärä:   27.2.26 10:57:17

No ehkä ei kannata tänne kirjoittaa, jos ei kestä muita kuin itselleen mieluisia vastauksia. Minustakin tuo vaikuttaa enemmän ratsastajan ongelmalta kuin hevosen ongelmalta, mutta ehkä sitä ei halutakaan nyt kuulla? Itse en ole arka enkä osaa pelätä, joten kai tämä on sitten väärä vastaus ja lähestymistapa?

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   27.2.26 11:06:03

Olen samoilla linjoilla kuin äm ja Öö.

Ja moni näyttää projisoivan omia tuntemuksiaan hevoseen. Kuvitellaan, että jos itselle satulasta laskeutuminen jonkun tilanteen takia on vaikea paikka, "luovuttamista", "osoitus heikkoudesta tai epävarmuudesta" tai jotain muuta, niin hevonen kokisi samoin. Mutta hevoselle siihen ei takuulla liity tällaisia tunteita ja ihmettelen, jos joku on opettanut selästä alas tulemisen hevoselle näin merkitykselliseksi asiaksi.

Itse olen tullut kesken maastolenkin alas satulasta milloin mistäkin syystä; joskus irrottamaan tilsoja tai kiveä kengästä, joskus nostamaan pudonneen suojan, joskus säästääkseni hevosta hankalassa maastossa, joskus tukeakseni hevosta pelottavan asian ohi, joskus verrytelläkseni omia puutuneita pakaroitani tai vaikka avatakseni hankalan portin. Ja miten hevoset ovat näihin yleensä reagoineet? No eivät mitenkään. Useimmille hevosille on normaali ja neutraali asia, että ratsastaja tulee alas. Osalle toki myös helpotus, saavatpahan itsekin hetken lepuuttaa selkäänsä. Yksikään ei ole tästä oppinut mitään ei-toivottua ja olenkin sitä mieltä, että tämäkin asia olisi hyvä jokaiselle hevoselle opettaa.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   27.2.26 11:22:41

"Minustakin tuo vaikuttaa enemmän ratsastajan ongelmalta kuin hevosen ongelmalta, mutta ehkä sitä ei halutakaan nyt kuulla?"

Vaikka olisikin, niin aloittajan haukkuminen ja kehoitus "siirtyä keppareihin" ei ole mikään ratkaisu. Omaa jännitystä voi ja kannattaa työstää, jotta siitä pääsee yli. Siihen on jo tullutkin vinkkejä, eli ensin maastoilua kaverin kanssa ja siitä sitten hiljalleen yksin lyhyistä lenkeistä aloittaen.

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   27.2.26 11:38:54

Lähinnä tarkoitin, että miksi se hevonen piti taluttaa kotiin, eikä jatkaa lenkkiä normaalisti. Rennot ravihölkät päälle ja pitkät käynnit, eikä oikopolkua kiireesti kotiin, niin olisi kaikille jäänyt hyvä mieli koko hommasta. Kyllähän maastoillessa joskus näitä sätkyilyjä sattuu ja sitten jatketaan matkaa, ei niitä kannata jäädä isommin märehtimään.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   27.2.26 12:15:37

"Lähinnä tarkoitin, että miksi se hevonen piti taluttaa kotiin, eikä jatkaa lenkkiä normaalisti. Rennot ravihölkät päälle ja pitkät käynnit, eikä oikopolkua kiireesti kotiin, niin olisi kaikille jäänyt hyvä mieli koko hommasta."

Riippuu hevosesta, olisiko jäänyt parempi mieli. Osalla jää kierrokset päälle ja jos hevonen on vielä sorttia, joka rauhoittuu helpommin maasta käsin, on paljon järkevämpää taluttaa kuin "taistella" loppumatka selästä.

Itse olen joskus loppukäynnit ihan huvikseen talutellut maastossakin. Lämmittää ja vetreyttää omia lihaksia ja raajoja ja hevosen selkä saa myös lepuutusta etenkin jos takana pitkä maastoreissu.

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   27.2.26 12:19:55

^Aloittaja tuolla kirjoitti aloituksessaan, että tilanne oli nopeasti ohi.. Eli ilmeisesti rauhoittui eikä jäänyt tilanne "päälle".

Lähettäjä: Hoi 
Päivämäärä:   7.3.26 19:48:10

Tästä ketjusta kyllä huomaa kuinka ylimielisiä armottomia mulkkuja hevosihmisistä löytyy. Ihan kuin hevosia voisi ainoastaa harrastaa ihmiset ketkä ei ikinä jännitä tai pelkää yhtään mitään. Kyllä ihan ammattilaistenkin on kokenut jännittäviä tilanteita hevosten kanssa. Antakaa hyvät ihmiset aloittajalle rakentavaa palautetta/ neuvoja. Keppihevosten suosittelut silkkaa v*ttuilua.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   7.3.26 20:01:24

Eihän kyse ole siitä etteikö niitä vaikeita paikkoja ole vaan miten niihin reagoidaan. Hevonen nyt säikkyy ja sinkoilee mutta homman pitää jatkua eikä sieltä hypätä alas ja luikita oikotietä kotiin. Aloittajan tilanteessa oikea tapa toimia olisi ollut jatkaa maastolenkki normaalisti ja unohtaa koko homma. Nyt siellä tehtiin turha numero ja ratsastaja jätti leikin kesken ja opetti hevoselle että säikkymällä pääsee helpommalla. Ja ilmeisesti pääsee jos nyt ei enää tarvitse maastoilla kun lyö jarrut pohjaan. Ei se johdu mistään "traumasta" vaan siitä että hevonen vie nyt säikkyä tätiä. Näinkö perseellään on hevosmiestaitojen taso nykyään että tämäkin asia pitää koittaa yliselittää ja inhimillistää eläimen käytöstä? Ja kun typerää toimintaa ei kiitetä niin suututaan koska nykyään pitää vain kehua ja lässyttää.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   7.3.26 20:57:35

Ratsastajahan siinä trauman on saanut. Miksi tulit alas ja talutit kotiin? Siinä olis pitänyt jatkaa lenkkiä ihan normaalisti. Siinä olis sekä ratsastaja että hevonen saaneet rauhoittua ja todeta, että selvittiin. Nyt tosiaan kuulostaa siltä, että sieltä kipitettiin suoraan kotiin ja kumpikin kiihtyneessä tilasss niin ei ihme jos nyt jännittää lähteä. Molempia.

Jos ei kahdestaan onnistu, niin sitten kaverin kanssa on kerättävä rohkeutta. Eikä haittaa hevoselle laittaa joku toinen selkään alkuun.

Lähettäjä: Vexi 
Päivämäärä:   8.3.26 10:19:26

Tee suunnitelma jonka pystyt toteuttamaan. Vaikka lyhyt lenkki ja sitten kentällä kentällä sitä vaikeaa tekemistä. Mene vaikka 300 metriä peruuttamalla jos ei eteenpäin suostu menemään. Ja hevosta pitäisi ratsastaa, taivutella ja tehdä väistöjä tms. että keskittyy eikä ehdi koko ajan kyttäillä.