|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 26.2.26 09:56:42
"Oikean kokoinen ratsu pitäisi olla ensisijainen asia. Nykyään todella pienillekin ratsastajille ostetaan väkisin iso hevonen, koska "poneilla ei opi mitään". Tai sitten yli 170cm pitkät ratsastavat väkisin poneilla."
Tämä.
Monet ostavat hevosen, koska metrin luokat ei ole hevosille mitään, mutta poneilla niihin ei välttämättä pääse tai niissä menesty. Ja kun poneille ei sopivia ratsastajia löydy, laitetaan parhaimmillaan 175-senttinen ratsastaja selkään, kun "hän on laiha ja osaava". Muttei mahdu satulaan, polvituet on jossain reisillä ja jalat roikkuu pohkeen puolivälistä lähtien mahan alla.... 115 cm pikkuponinkin selässä voi kisaradalla olla 162-senttinen ratsastaja ja poni vain koittaa kipittää radan läpi, vaikka ratsukko on epäsopusuhtainen. Ja kun ponilla tulee mitta täyteen ja se koettaa karata tilanteesta kaahaamalla radalta ulos, kommentoi tuomari papereihin vain "poni voisi olla vähän kiltimpi", muttei sano, että "ratsastaja saisi olla paljon lyhyempi".
Moni ajattelee, että parempi ostaa useaksi vuodeksi ratsu, niin ei tarvitse parin vuoden päästä vaihtaa, ja ajattelee myös, että "onpahan kasvuvaraa". Mutta kaikki eivät kasva 170+ -senttisiksi tai liho satakiloisiksi yläasteikäisenä. (Vai onko se yläkoulu nykyään...) Minä jäin 162-senttiseksi enkä ole ikinä ollut edes 60-kiloinen, joten jos minulle olisi hankittu 170-senttinen hevonen, että "on kasvuvaraa", niin en olisi sillä tehnyt mitään vielä peruskouluikäisenä...
Sen sijaan eräs kaverini venähti 183-senttiseksi eikä ole koskaan ollut ruumiinrakenteeltaan mikään hammastikku, joten häntä oli aika turha laittaa edes lähes 150-senttisen poni-hevos -sekoituksen selkään ala-asteen loputtua, koska jalat roikkui mahan alla.
|