Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.26 09:09:58

Ratsastus on kallis laji. Miten selitätte sisaruksille että yhteen lapseen palaa paljon rahaa. Toiset lapsethan kärsivät tästä tilanteesta vaikka lapsi on lojaali aina vanhemmalle eikä ehkä kerro tunteitaan.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   21.2.26 09:17:22

Eikös se nyt ole ihan itsestään selvää, että jokainen lapsista saa harrastaa mitä haluaa? Eihän se voi mennä niin, että yhdelle kustannetaan huippukallis harrastus ja lopuille myydään ei-oota, vaikka haluaisivat myös harrastaa jotain.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.26 09:17:56

Jotenkin epäilen että pienet lapset edes miettivät tuollaista, tietävät hintoja ja ajattelevat noin.

Lähettäjä: riisikakku 
Päivämäärä:   21.2.26 09:30:14

Siis miksi ja miten toiset lapsesi kärsivät tilanteesta?

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   21.2.26 09:36:19

Ei kai välttämättä pienet ymmärrä, mutta kun ovat esiteinejä ja teinejä niin ymmärtävät kyllä. Mahdollisesti myös yhden kuskaus harrastukseen aiheuttaa sen, että muille on vähemmän aikaa. Ja mahdollisesti kesälomareissut jäävät rahapulan tai ajanpuutteen vuoksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.26 09:37:03

Elämä on täynnä valintoja.

Lähettäjä: Kvg 
Päivämäärä:   21.2.26 09:37:22

Kyllä meillä ainakin mahdollistetaan myös muille lapsille harrastukset, yksi ratsastaa ja kaksi pelaa jääkiekkoa. Itsekin ehdin ratsastelemaan, vaan en tavoitteellisesti kun on talli hoidettavana. Muuten ei sitten ole vapaa-ajan ongelmia....

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   21.2.26 10:07:26

Meillä oli lapsena niin, että veli pelasi jääkiekkoa ja minä tein sitä mikä ei maksanut mitään eikä tarvinnut kuskata. Kaikki aika ja raha meni veljeen. Alkoi tuntua epäreilulta kun osallistuin ekoihin kisoihin 9v, omalla työllä olin päässyt osallistumaan. Kukaan ei tullut katsomaan kun veljellä oli treenit samaan aikaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.26 11:03:39

Toisen tyttären kanssa harrastamme hevosia ja siihen menee paljon aikaa ja rahaa. Toinen tytär harrastaa lajia, joka maksaa murto-osan ratsastuksesta, isänsä on onneksi erittäin kiinnostunut tästä lajista ja viettävät siten keskenään paljon aikaa yhdessä. Budjetoin molempiin lapsii, jos toinen ei-ratsastusta harrastava keksii jotain haluta, niin tämä yritetään järjestää. Ratsastusta harrastava tytär ymmärtää lajin kalliuden, joten sitten ei rahaa tule hetken mielijohteesta haluttuihin vaatteisiin ym. Kesälomareissuihin ulkomailla ei ole rahaa joka vuosi, edes joka toinen. Tyttärille on kerrottu, että matkat maksaa erittäin paljon, ja ne ovat sellaista ylimääräistä luksusta, johon aina ei ole rahaa.

Keskustelu avainasemassa. Tytöt 12 ja 14. Harvoin on tullut rharrastuksiin liittyviä tilanteita, jossa on "miks toi saa mut mä en saa"-asenne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.26 11:11:38

Millaisen viestin se antaa toiselle tai muille lapsille eriarvoisuudesta kun toiseen panostetaan paljon enemmän. Iso merkitys. Se rikkoo sielun.
Olen ollut se toinen huono lapsi ratsastavan sisaruksen rinnalla kun äiti toteutti omaa unelmaansa.

Lähettäjä: åoih 
Päivämäärä:   21.2.26 11:18:55

En usko että raha niinkään, mutta aika. Meillä on tallilla äiti ja tytär, tytär kisaa kahdella hevosella. He ovat AINA tallilla ja vkonloput menee kisoissa ja valkuissa. Ja tiedän että äidillä on toinenkin lapsi. En tiedä milloin hän näkee tätä toista lasta, ei edes puhu tästä koskaan, kaikki on vaan "meidän purjopetterin kisaura ja tulevaisuus ja kilpailut!"
Voisi kuvitella että tämä toinen lapsi olisi katkera, vaikka hänellä toki on isäkin.
En tajua miten äidit selittää itselleen sen että yksi lapsista on koko ajan keskipisteessä ja muita tuskin huomataan. Monen huippu-urheilijan sisko/veli onkin kärsinyt ja joillain on mennyt elämä ihan pieleen.

Rahan suhteen meillä on sovittu niin, - tytär siis sai hevosen yms 15-vuotiaana - että mä olen laskenut suunnilleen mitä siihen on mennyt ja tämä on huomioitu testamentissa. Poika saa silloin ko summan enemmän kuin tytär. Molempien lasten mielestä tämä on ok.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.26 11:27:53

Kehut tässä kohti omille vanhemmille, jotka ovat aina vaalineet tasapuolisuutta. Toivon että elämä kantaa toisella tapaa heitä, jotka ovat jääneet vähemmälle vanhempien tuessa.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   21.2.26 11:47:20

Meidän tallilla on perhe, missä on kaksi hevosista innostunutta lasta, mutta vain toisella on oma hevonen. Tuntuu aika epäreilulta sekin, kun nuorempi tyttö ei saa edes ratsastaa siskon ”kisahevosella”. Saa vain hoitaa ja siivota jälkiä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.26 11:51:52

Neljä lasta joista yksi kisaa aktiivisesti useammalla hevosella. Muille on aina kustannettu se mitä haluavat harrastaa ja autan myös käytännössä. Hevoset on myös minun harrastukseni ja muut lapset ymmärtävät tämän, ovat tosin jo isoja teinejä. Heidän kanssaan teen heitä kiinnostavia asioita, raha ei ole se ratkaiseva asia. Lasten ollessa pieniä en hevosia harrastettu vaan oltiin lasten kanssa. Se olisi jo aika syvältä jos muiden harrastuksiin tai perheen yhteisiin asioihin ei olisi varaa yhden harrastuksen takia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.26 12:42:28

Tasapuolisuus on minulle sitä, että kukin lapsi saa harrastaa sitä mitä haluaa ja mistä on kiinnostunut. Ja rahaahan menee muuhunkin kuin harrastuksiin, että sinänsä ulkopuolisten on aivan turha pyöritellä silmiään. Vanhempi lapseni kustansi osan harrastuksesta omalla työllään. Vaikka se nyt ei tietenkään riittänyt likikään kattamaan kustannuksia niin iso osa palkasta meni siihen. Nuorempi on sitten asunut ilmaiseksi kotona vielä täysi-ikäistyttään ja käyttänyt kesätyörahansa omiin harrastuksiin ja tekemisiin.

Sitäkin on turha ulkopuolisen arvottaa, että kuka ratsastaa ja kuka tekee muuta. Vanhempi oli itse kiinnostunut kilpailemisesta, nuoremmalle mieleinen osa oli nimenomaan hevosen kanssa oleminen ja hoitaminen. Yhdessä käytiin kisoissa, että siinä mielessä se ”käytetyn ajan” osuus per lapsi meni kyllä tasan.

Useimmilla lapsilla on toinenkin vanhempi. Miksi sitä ei kyylätä ja lasketa mitä hän tekee ja missä viettää aikansa…

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   21.2.26 13:07:41

Omasta lapsuus ja nuoruusajasta niin kauan aikaa, että silloin oli vielä ihan normaalia ja helppoakin harrastaa hevosia ilman vanhempien taloudellista tukea. Ehkä ekan ratsastusvuoden tunnit he maksoivat, siitä eteenpäin teinkin jo tallilla niin paljon töitä, että ratsastukset sain ilmaiseksi. Nykyajassa tämä ei olisi mahdollista. Ratsastuskoulutoiminta on ainakin täällä meilläpäin muuttunut niin ammattimaiseksi. Onneksi näin, koska mulla on useampi sisarus, eikä todellakaan olisi ollut varaa tai halua vanhemmilla satsata vain minuun.

Toki jos olis ollut rikkaat vanhemmat, tai jos he olis satsanneet mun ratsastukseen esim. ostamalla mulle oman, niin varmasti olisin kilpaillut enemmän ja ehkä menestynytkin.

Itselle siunaantui vain yksi lapsi. Hänelle on sitten voinut tarjota sen taloudellisen ja ajallisen tuen ratsastuksessa, mihin on resurssit riittäneet. Ihan rehellisesti voin sanoa, että hyvä näin. Ei olisi ollut mahdollista, jos lapsia olis useampi. Ilman että siinä olis sitten se toinen saanut vähemmän aikaa ja taloudellista tukea. Johon mä en olisi lähtenyt. Esim toi että kaksi lasta, vain toisella oma hevonen, ei ikinä. Eikä tälle yhdellekään ole ollut varaa ostaa hevosrekkaa ja useampaa kisahevosta, ei todellakaan. Mutta elämä on.

Oon seurannut sivusta näitä äitejä, jotka satsaa siihen yhteen kaikkensa. Oon kuunnellut riitelyä, painostamista, kiukuttelua. Monesti miettinyt, että onko tuossa mitään järkeä. Useat jatkaa tätä, vaikka lapsi jo aikuinen.

Tsemppiä kaikille, jotka noissa kuvioissa kärsii. Muuta ei osaa sanoa.

Lähettäjä: Buu 
Päivämäärä:   21.2.26 13:18:08

Mun siskolle ja veljelle on ostettu hevonen ja kustannettu sen elätys, vaikka olivat jo aikuisia. Mun piti lopettaa kerran viikossa ratsastustunnit lukiossa....

Lähettäjä: Inka 
Päivämäärä:   21.2.26 14:38:10

Joo ei ollut meillä aikaa ja rahaa muuhun kuin veljen jääkiekkoharrastukseen. Sanottiin että pitää ymmärtää. No, käytiin me kerran Särkänniemessä ja kerran Ähtärissä. Olen jotenkin etääntynyt lapsuudenperheestäni.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   21.2.26 16:17:17

Mulla meni välit kaverin kanssa, kun ”erehdyin” kommentoimaan hänen jatkuvaa kritiikkiä exästään, joka ei suostunut maksamaan lapsensa KILPAratsastuksen kuluja. Minusta ei ollut mitenkään tavatonta, että isä maksoi vain sovitun elatusmaksun, ei extroja. Etenkin kun äiti vieraannutti lapsen isästään.

Lähettäjä: Muistoi 
Päivämäärä:   21.2.26 16:29:06

Oon kyl jo aikuinen mut muistan et tätä puitiin lapsuudenkodissa. Meitä sisaruksia on viis ja vanhemmat ei hirveen hyväpalkkasis töis olleet. Porukst kyseli mitä kukin haluais harrastaa ja sit mietittiin onnistuuko. Veljen jäkis oli kallis, ja myöhemmin porukat sanoi et oli helpotus kun sen kiinnostus siirry musisointiin. Mut mä ja kaks siskoo ratsastetttiin vaan joka toinen viikko ku ei voinu joka viikko käydä. Nuorin veli tuli halvimmaksi ku sen intohimo oli kalastus ja tietokoneet.

Ehdottomasti vanhempien pitäis pyrkiä antaa kaikille lapsille jtn d kyl meidän tallilla käy kans äiti ja tytär jotka ratsastaa paljon ja perheen toisen lapsen (kansalaisopisto)harrastusta eivät suostu maksaan ku se on "jo 17"

Lähettäjä: MUU 
Päivämäärä:   21.2.26 22:24:11

Tiedän pari suomalaista "huippuratsastajaakin" joita on palvottu perheessä ja kaikki on tehty eteen ja kustannettu. En edes tiennyt että yhdellä prinsessalla oli velikin kun häntä ei koskaan edes mainittu, koko ajan oli vaan "meidän lahjakas xx". No, veljelle ei sitten käynyt niin hyvin.