|
Lähettäjä: Nina
Päivämäärä: 18.2.26 09:19:06
Lisäpuhtia saattaa saada, tai sitten ei saa.
Sairastumiselle altistaa talviaikaan ennemminkin se, jos hevonen jää kostean paksun turkkinsa kanssa esimerkiksi kovaan pakkaseen tarhailemaan hikoilun jälkeen.
Klippaus (minkälainen vain) on stressi hevoselle, joka sitä pelkää. Tottuneelle hevoselle rutiinitoimenpide, jonka ei tulisi aiheuttaa sen suurempaa korvan lotkautusta, ellei sitten klippaaja toimillaan anna syytä stressiin.
Klippauksen suunnittelussa arvioi aina hevosen hyvinvoinnin kannalta tarpeelliset toimenpiteet ja varmistu, että pystyt myös kompensoimaan menetettyä karvaa riittävällä ja tarkoituksenmukaisella loimituksella tähän vuodenaikaan, joka tunnetusti voi olla sääolosuhteiltaan ihan mitä tahansa.
Paksukarvainen ja runsaasti hikoileva hevonen on varsin työläs ja aikaa vievä hoidettava. Osittainen klippaus niistä kohdista, joista hikoilee eniten (esim. otsa, leuanalunen, kainalot, takajalkojen väli jne) on usein perusteltu ja tarpeellinen toimenpide.
|