|
Lähettäjä: kysyn
Päivämäärä: 4.1.26 00:37:29
Seuraavas tekstiä on jaettu facebookissa, ensinnäkin vaikuttaa tekoälyn tuottamalta mutta eniten kysymysmerkkejä nosti kohta, jonka mukaan liika loimittaminen aiheuttaa hevosten ylikuumenemista ja lämpövaurioita?? Mitähän nämä ovat, tietääkö täällä viisaammat. En uskalla kys kirjoituksen julkaisijan sivulla kysyä kun ennenkin kommenttikentissä tupattu ryhtyä ilkeilemään jos ”vastustaa” heidän ja seuraajiensa ideologiaa. Pohdin myös miten hevonen ei näytä kuumuttaan, kun ymmärtääkseni normaalin aineenvaihdunnan omaavat yleensä hikoaa herkästi kun ovat kuumissaan?
Pakkanen ja hevoset 4D
Hevonen on ulkoeläin, joka viihtyy parhaiten viileämmissä oloissa, yleensä mieluummin kylmässä kuin kuumassa.
Hevonen on kehittynyt miljoonien vuosien aikana ääriolosuhteissa läpi jääkausien. Hevosen termoneutraali vyöhyke on hyvin laaja ja sopeutuva.
Hevonen sopeutuu kylmään erittäin helposti, sen hermosto ja hormonit toimivat automaattisesti pitääkseen hevosen lämpimänä.
Parhaiten hevonen sopeutuu kylmään, kun se saa olla jatkuvasti ulkona tai ulkolämpötiloissa (kylmäpihatto), ja heinää on riittävästi tarjolla. Kylmään sopeutuminen tapahtuu vähitellen syksystä alkaen.
Hevosella on lajityypillinen tarve itsenäiseen lämmönsäätelyyn, jota hevosen on saatava toteuttaa voidakseen mahdollisimman hyvin.
Hevosella on huipputehokkaita lämmöntuotanto- ja lämmönsäätelymekanismeja, joiden avulla hevonen voi hyvin ja mukavasti mitä kylmimmissäkin säissä. Hevonen lämmittää itseään mm.:
D Syömällä. Ruoansulatuksessa muodostuu lämpöä. Mitä enemmän hevonen syö, sitä enemmän sen suolisto tuottaa lämpöä
D Karvapeitteellä. Talveksi hevoselle kasvaa kaksikerroksinen paksu, tiheä, eristävä turkki. Karvankohottajalihasten avulla hevonen tuottaa itselleen lämpimän ilmakerroksen
D Supistamalla pintaverisuonet. Tällöin lämpöä haihtuu kehosta vähemmän
D Kavioiden verenkiertomekanismeilla. Kylmässä verenkiertoreitit muuttuvat säilyttääkseen kehon lämmön. Hevosen jalat polvista/kintereistä alaspäin ovat rakentuneet vain luista ja jänteistä, etteivät jalat jäädy
D Hengitystiheyttä alentamalla. Näin lämpöä haihtuu vähemmän. Pitkät nenäontelot lämmittävät hengitysilman. Turvassa on vahva verenkierto ja turpa on muotoutunut niin ettei se palellu herkästi
D Rasvakudoksella. Rasva toimii lämmöneristeenä ja energiavarastona. Jos ruoasta saatava energia ei riitä, rasvavarastoja käytetään lämmöntuotantoon (joka on hyvä asia ylipainoisille hevosille). Luonnossa eläville hevosille riittävä rasvakerros on elintärkeä talvesta selviytymiseksi. Hevosilla on myös kylmässä aktivoituvaa ruskeaa rasvaa, joka muuttuu suoraan lämmöksi
D Läheisyydellä. Laumassa elävät hevoset lämmittävät toisiaan olemalla lähekkäin
D Lihasmassalla ja liikkumalla. Lihastyö muodostaa lämpöä.
Hevonen voi lämmittää itseään myös hienovaraisella lihasvärinällä. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa ja tuottaa lämpöä. Silmin havaittava voimakkaampi tärinä on kuitenkin yleensä merkki siitä, että hevonen palelee. Yleensä terve ja hyvinvoiva hevonen ei palele helposti, eikä pakkanen ole hevoselle ongelma. Sairaat hevoset sekä vanhukset ja varsat voivat palella herkemmin.
Toisaalta monille sairaille, erityisesti kesäihottumasta ja jalkatulehduksista kärsiville hevosille talvi on juhla-aikaa.
Jos hevonen palelee, ja jos ruokinnan lisääminen (ja mahdolliselta sateelta ja tuulelta suojaan meneminen) ei auta, ja hevonen tarvitsee loimittaa, on suositeltavin loimi kevyt toppaloimi, joka ei litistä karvaa ja estä karvan eristävää vaikutusta. Muutoin loimella saattaakin olla hevosta kylmentävä vaikutus.
Loimea kannattaa käyttää hevosen hyvinvointi edellä vain todelliseen hevosen tarpeeseen, ei varmuuden vuoksi, eikä pitkiä aikoja. Nykypäivänä yliloimittaminen on yleinen ongelma ja terveyshaitta hevosille.
Hevosen luonnollisen lämmönsäätelyn estämisen ja liian loimittamisen haittoja ovat hevosen yleisen hyvinvoinnin heikkenemisen lisäksi mm:
L Hevosen ylikuumeneminen ja lämpövauriot (hevonen ei yleensä osaa näyttää liikaa kuumuuttaan)
L Hevosen kylmänsietokyvyn heikkeneminen
L Ylipainoisella hevosella riski metaboliaan (aineenvaihdunnallinen sairaus)
L Ihosairaudet, kudosten painevammat ja muut painevauriot
L Karvan kasvun häiriintyminen
L Kehonhoitamisen estyminen
L Liikkumisen vaikeutuminen.
|