Lähettäjä: lol 
Päivämäärä:   31.12.25 11:45:55

Kertokaa portinvartijat joku runko ratsastuksen opetukseen. Milloin saa tehdä ekan siirtymisen raviin ja milloin ekan laukannoston? Entä voltin? Milloin saa tehdä pohkeenväistöä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.12.25 12:07:58

Mäkin oikeastaan haluan tietää. Joskus synkällä 80-luvulla ravia mentiin jo ekalla tunnilla (ilman jalustimia) ja alkeiskurssin lopulla, kun oltiin saatu jalustimet jalkaan ja harjoiteltu kevennystä, saatiin nostaa (tai yrittää nostaa) ensimmäinen laukka.

Ensimmäinen vuosi harjoiteltiin laukannostoa yksitellen. Mentiin osastossa ja ekana saattoi mennä joku parempi oppilas. Aika lailla tunti meni ratsastusradan teissä ja kulmien ratsastamisessa. Lopussa meni aika pitkä aika siihen laukan yrittämiseen.

Tokana vuonna ravattiin jo enemmän ja istuttiin enemmän harjoitusravissa. Harjoitetiin etuosakäännöstä. Varmaan pohkeenväistöä käynnissä. Ympyröiden lisäksi voltteja käynnissä. Peruuttamista.

Kolmantena vuonna istuttiin entistä enemmän harjoitusravissa alas. Keventäminen oli vain alkuverkan juttu. Jatkettiin harjoittelua. Jossain kohtaa tämän jälkeen pohkeenväistö piti tehdä ravissa. Alettiin hypätä. Harjoitella avoväistöä käynnissä.

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   31.12.25 12:08:56

"Milloin saa tehdä ekan siirtymisen raviin ja milloin ekan laukannoston? Entä voltin? Milloin saa tehdä pohkeenväistöä?"

Kahteen ensimmäiseen: kun pysyy selässä. Voltin (6 m), kun hevonen on hyvin koottu ja taipuu oikein voltille.
Pohkeenväistöä saa tehdä koska vaan, koska siinä on kysymys pelkästään siitä, että saa hevosen tekemään sivuttaisaskelia, eli "väistämään" pohjetta.

:))

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.12.25 12:32:41

Voisiko aloittaja vastata mitä ne pyydetyt temput oli, jota et teetä ja oppilaat haluavat tehdä (vaikka taidot ei riitä)? Ja minkä tasoisia opetushevoset ovat?

Lähettäjä: lol 
Päivämäärä:   31.12.25 12:34:36

.: Samat kokemukset minullakin. Taitaa nykyäänkin mennä monet ratsastuksenopettajien vetämät alkeiskurssit yhä samalla tavalla.

pekka: Milloin aletaan harjoittelemaan taivuttamista?

Lisäkysymys kokeneille portinvartijoille: Noudatittehan myös itse ohjeitanne ja näkemyksiänne aloittelijoina?

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   31.12.25 13:09:11

"Milloin aletaan harjoittelemaan taivuttamista?"

Yksinkertaistettuna: kun aletaan harjoitella kulmien ratsastamista.

.

"Lisäkysymys kokeneille portinvartijoille: Noudatittehan myös itse ohjeitanne ja näkemyksiänne aloittelijoina?"

Eivätköhän kaikki ole joutuneet räpeltämään...

:))

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   31.12.25 14:28:14

Kulmien ratsastamisesta vielä sen verran, että kulmat ovat ratsastajan tärkein (ja laiminlyödyin!) "työväline", kun halutaan taivuttaa (eli jumpata) hevosta.

:))

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   31.12.25 14:35:12

"Tämä laji eroaa monesta muusta siinä, että ”harjoitusmateraalina” on hevonen eikä esimerkiksi sukset tai polkupyörä. Sen vuoksi sitä portinvartijameininkiä tarvitaan."
Miten hevonen kärsii siitä, että harjoitellaan liikkeitä, joita ei osata täydellisesti? Ja mitkä ne liikkeet ovat, joita ei saa harjoitella kun selvästi joitain saa.

Hirveästi tietyt kirjoittajat näkevät vaivaa jankatakseen samaa uudelleen ja uudelleen ilman, että vastaavat yhteenkään kysymykseen.

Lähettäjä: Perusope 
Päivämäärä:   31.12.25 16:23:55

Aloittaja täällä. Itsekin kävin alkeiskurssin jossain siinä kasarin ysärin vaihteessa, pisteellä osuva kuvaus sen ajan meinigistä!

Mitä tulee laukannostojen harjoitteluun niin vaadin, että ravityöskentely on jo suht. sujuvaa ja tasapaino sellainen, ettei sieltä joka askeleella ole alas tulossa. Hevosellekin reilumpaa tällä tavoin. Tietysti myös jarru ja ratti täytyy jo sillä tavalla löytyä, että homma pysyy mahd. turvallisena. Tämän vuoksi niitä nostoja harjoitellaan ensiksi yksi kerrallaan suoralla uralla ja siitä tasoa lähdetään nostamaan taitojen karttuessa.

"Temppuasiasta" voin kirjoitella vielä jossain vaiheessa. Siitä kuitenkin hyviä kommentteja jo tässä keskustelussa ollut.

Lähettäjä: Toinen täti 
Päivämäärä:   31.12.25 16:27:22

Tuossa aiemmin jo kirjoitin, että merkittävä ratsastuskouluhevosten hyvinvointia heikentävä tekijä on vaihtuvat, eri tavoin epätarkasti apuja käyttävät ja huonosti istuvat ratsastajat. Ne turtuvat, taantuvat ja kipeytyvät, jos tehdään liikaa tehtäviä, jotka ovat liian vaikeita joko niille itselleen tai ratsastajalle.

Sen myös kirjoitin, että jos ei koskaan poistu mukavuusaluuelta, ei mitään opi. Eli uusia ja vaikeampiakin harjoituksia tarvitaan. Mutta ne eivät saa olla liian vaikeita.

Hyvä opettaja ajattelee myös hevosta. Sen vuoksi se hötönetin klassikkohirviö eli huonokuntoinen ja kehonsa huonosti hallitseva 85-kiloinen amatsooni ei saa määräänsä enempää mennä harjoitusravia saati laukkataivutuksia. ”Temput” pidetään enimmäkseen sillä tasolla, että hevonen ei niistä kärsi eikä kipeydy.

Laukannostoja ja harjoitusravia voi harjoitella alkeiskurssilla, mutta ei koko tuntia. (80-luvun alussa, kun oli vielä kunnollista, harjoiteltiin alkeistunnilla etuosankäännöksiäkin. Vaikka ne eivät onnistuneet erityisen hyvin, sai jotain tuntumaa siihen, miten hevosen etu- ja takaosaan vaikutetaan).

Yksityishevosella harvoin ratsastajat jatkuvasti vaihtuvat, ja uskon että aika usein ratsastus suunnitellaan niin, että se pidemmän päälle kehittää hevosta oikeaan suuntaan. Askel askeleelta valmentaja tarvittaessa neuvoo kulman, voltin tai taivutuksen ratsastamisen, kun (yhtenä) tavoitteena esimerkiksi meillä on hevosen suoristaminen.

On se jännä, että kun vuokrahevosta etsitään, ollaan aina valmiita ”menemään hevosen ehdoilla” ja ”hevosen hyvinvointi on ykkösasiaksi”, mutta sama ei ratsastuskoulujen hevosten kohdalla päde.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   31.12.25 17:32:16

^ eli sulla ei edes ole mitään perusteluita väitteille, kunhan vaan koitat haukkua ratsastuskoululaisia. Ei yllätä.

Lähettäjä: Toinen täti 
Päivämäärä:   1.1.26 08:55:09

Siis mitä perusteluja viiva kaipaat?

Täällä on jatkuvasti keskusteluja, joissa kauhistellaan kiukkuisia, jäykkiä, vinoja, jumittavia tai avuille turtia ratsastuskouluhevosia. Ajatteletko, että ne hevoset ovat sellaisia sen vuoksi vai siitä huolimatta, että tunneilla tehdyt harjoitukset ovat olleet niille ja niiden ratsastajille edes enimmäkseen sopivia?

Olen suht. läheltä seurannut muutamankin entisen ratsastuskouluhevosen siirtymistä yksityiseksi. Niistä monilla on ollut mahtavien lihasjumien lisäksi aivan onnettomat ylälinjan lihakset (ell sanoo suoraan lihasköyhäksi) vaikka rakenne, kunto ja koulutustaso on opetushevoselle sopiva ja niillä olisi ollut kaikki edellytykset liikkua ratsastustunneilla oikein tavalla, joka ei kipeytä niitä.

En ”koita haukkua ratsastuskoululaisia”. Jos jotain haukun niin niitä opettajia, jotka eivät edes yritä suunnitella tunteja sellaisiksi, että oppimista tapahtuu, mutta myös hevosten terveydestä ja hyvinvoinnista pidetään huolta.

Joku taisi aiemmin kirjoittaa, että hyvä opettaja osaa tarvittaessa helpottaa harjoitusta ratsukolle paremmin sopivaksi. Kyse voi olla vaikka siitä, että väistö ratsastetaan (aluksi) loivempana tai lyhyempänä.

Lähettäjä: Samassaveneessä 
Päivämäärä:   1.1.26 09:39:24

-, hevonen kärsii siitä vääränlaisesta harjoittelusta siinä määrin, että koulutetumpi taantuu, tulee jäykäksi, vinoksi, turraksi. Osaamaton hevonen vain jännittyy kun ei ymmärrä mitä siltä pyydetään.
Harjoittelulla pitää olla hevosystävällinen ja looginen ote. Opettajan pitää nähdä oppilaan ja hevosen taidot - kumpi opettaa kumpaa ja mitä on tarkoitus oppia?
Alkeisopetusta ei ikinä pidä antaa kokemattomille opettajille, kun siellä sitten juurikin pomputetaan sekä satulat että ponit rikki. Asioita voi opettaa eri järjestyksessä kuin joku toinen, mutta ikinä ei pitäisi alkaa teettää esimerkiksi juuri sitä volttia ennen kuin oppilas ymmärtää kääntämisestä, asettamisesta ja taivuttamisesta edes alkeet. Tässä tullaan sitten siihen, että opetetaanko volttia varsinaisena kouluratsastusliikkeenä vai esimerkiksi kääntämistehtävänä ja uuden tien opettelutehtävänä (jo jatkokurssilla monesti voltti opetetaan käynnissä, osa opettaa jo alkeiskurssilla). Eli voltteja voi olla erilaisia eikä hevoset siitä hajoa. Pitää kumminkin ymmärtää, että jos oppilas ei vielä osaa, niin hevoselta ei pidä vaatia sellaista mihin oppilas ei sitä pysty auttamaan. Oppilaalla pitää olla hevonen, joka on sopiva opettamaan oppilaalle asiaa, jota harjoitellaan. Valitettavan usein osaamaton hevonen laitetaan yhtä osaamattomalle oppilaalle ja tulos on karmea. Kukaan ei opi eikä onnistu. Pahimmillaan nämä näkyvät esimerkiksi estetunneilla siinä, että hevoset menettävät luottamuksen ihmiseen ja lakkaavat hyppäämästä. Joku harjoitusravissa pomppiminen harjoitteluvaiheessa on pientä, se kuuluu kumminkin opetteluun. Eihän kukaan pääsisi ikinä alkeiskurssilla edes liikkeelle, jos kaiken pitäisi heti olla täydellistä. Tässä ketjussa kuitenkin peräänkuulutettiin nimenomaan sitä, että opetellaan ja opetetaan niitä perusasioita ennen temppuja. Tempuilla monesti tarkoitetaan liikkeitä kuten peruutus, takari, voltit, etuosakäännös, väistöt ja taivutusväistöt, kk vaihdot, suorat vaihdot, lvsarjat, ppiruetit ja kokopiruetit, pi+pa jne. Kyllä yksäripuolellakin ihmiset kokeilee vaikka ja mitä ja ihmettelevät kun ei onnistu. Sielläkin on huutava pula valmentajista, jotka opettavat perusratsastusta ja istuntaa oikein.