|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 29.12.25 18:22:55
Lapsuuden lempihevoseni oli tuollainen. Tai kyllä se saattoi kokeneemmilla ratsastajilla pukitella, mutta aloittelijoilla tai vammaisilla (sillä pidettiin juurikin terapiaratsastusta) ei koskaan. Ei todellakaan koskaan, jotenkin se tiesi, että näitä ei voi pudottaa. Säikähtänyt se ei koskaan kenelläkään, vaikka muut hevoset olisivat säikkyneet niin tämä ei. Se oli myös äärettömän kiltti hoitaa.
Ja unkarilaisella tallilla oli pieni pyöreä poni, tallin ratsastusterapeutin luotettava työkaveri, joka kuntoutti vakavasti sairaita ja vammaisia lapsia.
Kyllä näitä on.
|