Lähettäjä: Ennen 
Päivämäärä:   14.12.25 17:21:05

Mietin noita ysärin touhuja näiden uusien asetusten valossa. Ratsastuskoulussa, jossa kävin, hevoset saivat heinää kaksi siivua päivässä (aamulla ja illalla yhden), kerran päivässä greenlinea ja kolmesti kauraa. Litistettyä kauraa saattoi mennä isommille hevosille yli 20 litraa päivässä. Tuntihevoset tarhaili kerran viikossa muutaman tunnin. Kengitys oli suunnilleen kaksi kertaa vuodessa. Lauantaisin "iltaheinät" saatettiin jakaa jo klo 16.

Aika hurjalta tuntuu. Tämäkin talli pyörii edelleen, tosin uskoisin, että sielläkin on aika isoja muutoksia tapahtunut tässä vuosikymmenten aikana :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   14.12.25 17:24:20

Sillon meilläkin annettiin väkkärit (=yleensä siis kauraa) kolme kertaa päivässä, nykyään vain kaksi

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 17:29:18

Tuskin sentään noin. Ratsastuskoulun asiakkaat harvoin tietävät koko arkea.

Ysärillä ruokittiin kolme kertaa päivässä, pikkupaaliheinällä, noin 8-12kg per hevonen. Kauraa saivat noin 3-6 litraa päivässä. Litistettyä enemmän.

Hevoset tarhasivat yhtä paljon kuin nykyäänkin ja kengitettiin 6-8 viikon välein. Raspattiin kerran vuodessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 17:29:34

Heinä oli homeista ja pölyistä,copd oli yleinen sairaus.

Lähettäjä: sieppo 
Päivämäärä:   14.12.25 17:29:57

Tallilla jossa kävin hepat sai heinät ja väkirehut 3x päivässä. Heinät oli aina pikkupaaleja ja amulla ja illalla 2 siivua ja päivällä yksi siivu. Väkirehut oli yleensä kauraa (litistettyä), kivennäistä, melassileikettä ja lesettä. Kauraa määrällisesti aika paljon, riippuen hevosesta niin useita litroja kerrallaan. Hevoset tarhasivat joka päivä puoli päivää ja liikutettiin 6 päivänä viikossa.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   14.12.25 17:33:44

80-luvulla hengailin eräässä ratsastuskoulussa. Ratsastuksenopettaja hoiti kaiken tuntienpidosta paskan mättämiseen. Hevoset eivät ulkoilleet ollenkaan. Tein sitä ennen täysipäiväisesti töitä ravitallilla ja minusta oli kamalaa, kun hevoset eivät liikkuneet muutoin, kuin tunneilla. Sain sovittua, että teen hevosille laitumen, tarhoja kun ei ollut. Siitä eteenpäin hevoset laidunsivat ainakin melkein päivittäin ennen tunteja. Nyt tallilla on tarhat kaikille ja kesällä tuntsarit saavat laiduntaa ja jopa lomaillakin pidennetyn viikonlopun. Sunnuntaisin ei ole tunteja.
Eri ravitalleilla työskennellessäni talleilla meni ovet joka paikassa säppiin klo 18 ja kauraa parhaimmat saivat kokonaisena sen 15 litraa, heinän lisänä vielä greenlinea tai jotain vastaavanlaista, en enää nimeä muista. Että kyllä on noista ajoista hevosenpito muuttunut paljon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 17:36:48

En muista kuinka monta kertaa, mutta hevosille levitettiin heinät pieneen mäkeen. Iso lauma, ympäro vuoden laitumella. En muista, että olisi ollut juurikaan mutainen. Hevoset ei ollut kipeinä (tai ainakaan muista) ja käytösongelmia oli hyvin vähän, jos ollenkaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 17:59:36

Joka tallissa oli yskivä hevonen tai useita, heinä oli kuivaa pikkupaaliheinää ja usein pölyistä. Toisaalta heinän annostelu oli kätevää kun otti paalista siivuja. Säilöjä alettiin tehdä ja ne olivat joskus niin märkiä että paali oli pakkasella umpijäässä. Paljon on opittu heinänteosta sen koommin.

Lisiksenä annettiin monille vehnänlesettä. Kivennäisiä ei ollut niin paljon erilaisia, yleisesti sitä harmaata raemaista joka kivettyi kuppien pohjiin. Kaura oli merkittävä rehu. Lisiksiä annettiin paljon vähemmän kuin nykyään, valikoimakin oli niukempi. Vitamiitilitku, biotiini, oluthiiva ja merilevä tulee mieleen ekana. Silloin jotkut ruokkivat vielä kahdesti päivässä, kuten karjakin ruokittiin. Kolme oli yleinen ja yhä enemmän alettiin puhua heinäkertojen lisäämisestä. Mahahaavoja varmasti oli muttei niitä tutkittu. Ekk:lla oli ainoa tähystyslaite ja senkin letku poikki.

Kaikki ei ollut ennen paremmin. Toisaalta kun ei tiennyt kaikkea niin ei murehtinut niin paljon. Hevoset ei olleet niin pulskia ja niillä ratsastettiin enemmän. Ei ne välttämättä voineet kamalan paljon huonommin.

Lähettäjä: Sieppo 
Päivämäärä:   14.12.25 18:09:03

Piti vielä lisätä, että hevoset kengitettiin säännöllisesti.

Ähkyjä muistan olleen aina silloin tällöin. Tallilla oli hiekkatarhat ja heinät jaettiin maahan. Silloin ei puhuttu milloinkaan että hiekka voisi aiheuttaa ongelmia, eikä tullut mieleenkään että se olisi aiheuttanut ähkyjä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 18:15:35

Ehkei ollut hiekkaähkyjä kun hevoset tarhasi mudassa. Muistan kun lehdessä oli juttu roi de ballet'n kasvattajasta joka kertoi siivoavansa tarhat päivittäin, whäaaaaat ? muistan ajatelleeni, voiko niin tehdä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 18:17:40

Muistan myös tuon vehnäleseen!
Edellä kerrotut asiat oli "niitä miten hevosta hoidettiin kaupunkitalleilla" ja tuntui tosi kaukaiselta.
Oliko muilla kokemusta, että hevoset olisi ollut laumassa laitumella koko vuoden?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 18:19:19

Ei ihan ysärillä mutta melkein, oman tallini perustaessa meillä oli tarhoina kaksi valtaisaa aluetta ja silloin ruunat ja tammat oli molemmat omissa isoissa porukoissaan. Mitään pohjia ei ollut muualla kuin porteilla, eikä sen puoleen kauheasti mutaakaan kun alue oli suuri. Heinää jaettiin vapaa heinä tyyliin kahdesti päivässä, aamuksi isot määrät tarhaan jonka söivät päivän aikana ja illaksi karsinaan. Meilläkin oli pienpaaliheinää.
Hevoset (omistajat) olivat silloin pääosin tyytyväisempiä yksinkertaiseen hoitoon ja hevoset elelivät tyytyväisenä laumoissa isoissa tarhoissa. En muista mahaongelmia tai häiriökäytöstä silloin kellään. Sittemmin omistajat alkoi olla vaativampia, hevoset kalliimpia ja talli kaupungistui ja sai paremmat puitteet. Edelleen on pidetty siitä kiinni että vähintään pareittain tarhataan, mutta sen myötä kun ei enää uskalleta laumatarhata ja tarkastajat syynää jokaista kuralammikkoa on jouduttu tarhojen kokoa supistamaan ja määrää lisäämään.

Lähettäjä: ögöt 
Päivämäärä:   14.12.25 18:24:06

Ysärillä hevoset söi heinää, kauraa, jotain rehua/kivennäistä ja ehkä olkea. Vesi oli ihan vaan vettä.

Nykyään joka ponilla ja lissulla on 15 purkkia, joista annetaan teelusikallinen päivässä, vaikka hevonen/poni vain seisoo tarhassa. Kukaan ei enää syötä kauraa, on kymmentä eri rehua, lesettä ja mysliä, vesi ei mene sellaisenaan vaan siinä on ties mitä rehua, mashia ja melassia seassa ja tätä "lisäjuottoa" makuvedellä harrastetaan 40 litraa päivässä, kun "hevonen ei juo muuten". No ei kai sen tarvitse juoda puhdasta vettä kun se juo jo tarvittavan vesimäärän mehuvetenä! Jestas sentään...

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   14.12.25 18:43:46

Tämä meillä itäisessä Suomessa:
-heinä oli pikkupaaliheinää, korjattiin juhannuksen jälkeen. Nykyään hevosille tehtävä lehtevä ennen juhannusta korjattu oli lehmien heinää mikä ei silloin kelvannut hevosenpitäjille. Tässä meidän paikalla asunut maanviljelijä sekä oma heinäkauppias kertovat samaa. Tuolloin hevosenpitäjät halusi että timoteissä on tähkä. Ja kun tuo kuivaheinä oli ainoa vaihtoehto se oli sateisen kesän tai pitkään jatkuneen kostean syksyn ja alkutalven jäljiltä homeessa. Sitä oli kuitenkin pakko syöttää kun muuta ei ollut, kyllä sitä yritettiin kastella tai liottaa mutta puhkuri oli yleinen vaiva ja ihmisillä homepölykeuhkon aiheuttama astma. Jotkut vanhemmat ihmiset teki vielä irtoheinää. Heiniin heitettiin varastoon pistettäessä suolaa. (Mä olen oikeasti hyvin tyytyväinen "traktorinmuniin". Heinä säilyy ja voidaan tehdä kakkossadostakin hevosille rehua. Kun on elänyt nuo ajat kun oltiin niiden pikkupaalien varassa nykytilanne on hyvä). Täälläpäin heinässä ei pihistelty. Kun kavereita sitten muutti etelään olivat oikeasti kauhistuneita miten vähän hevosille annettiin heinää monilla talleilla.

-väkirehuna oli kaura, kokonaisena tai litistettynä. Lisänä kivennäinen, rehukalkki, melassi joko leikkeenä tai siirappina. Porkkanat, omenat ja kuivat leivät oli osa ruokintaa. Porkkanoita ostettiin kuten nytkin säkeissä, omenat omista tai naapureiden tai tuttujen puista ja leipiä kaupoista. Väkirehua annettiin kolme kertaa päivässä, monella tallilla oli ovissa ruokintaohjeet: 1-1-1, 3-3-3, jne....Vuosikymmenen loppupuolella rupesi näkymään säkkirehuja.

-mahavaivaisille hevosille syötettiin pellavansiemenlimaa, piimää tai maitohappobakteerivalmistetta jonka nimeä en muista, purkki kyllä on mielessä millainen oli.

- hevoset tarhasi päivittäin. Ratsastuskoululla jossa kävin omistajien kilpahevoset, yksityishevoset ja tuntihevoset samassa laumassa. Vain käypäläiset jotka oli koulutuksessa tarhasi yksin. Ravitalleilla orit tarhasi yksin, muut porukassa.

- piikkilankaa saattoi vielä 90- luvun alussa olla aitana. Ja sähköpaimenet oli sen verran tehokkaita että jos otit tällin hyvä ettet lentänyt persiillesi. Nykyiset tehokkaimmatkaan ei anna sellaista tälliä. Ei ihme että jos joku myy tuon ajan paimenpoikaa ihmisiä on jonossa ostamassa.

- hevoset kengitettiin säännöllisesti. Ratsastuskoululla omistaja kengitti, samoin osalla ravitalleista omistaja kengitti itse. Muutoin kävi kengittäjä joita oli vähän ja osan kiinnisaaminen sekä heidän kellon ja kalenterin tuntemus oli olematonta.

- säänkestäviä loimia oli vain paksusta öljykankaasta tehdyt New Zealand- loimet. Eli sateella hevoset oli ulkona kastumassa tai seisoivat sisällä kun ei noita juuri kenelläkään ollut. Toppaloimet oli tikkikankaisia tai enstexkankaisia ohuella vuorella varustettuja. Tosin kun hevosia ei klipattu ei ulkoloimille ollut tarvettakaan.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   14.12.25 18:50:15

Meidänkin ratsastuskoululla Espoossa hevoset ja ponit tarhasivat päivittäin. En tiedä mitä ne söivät, olivat pääosin pulleita. Jotkut olivat hyvin vihaisia. Useammalla oli puhkuri.

Lähettäjä: Niin no 
Päivämäärä:   14.12.25 18:55:50

Kävin ysärillä kahdella eri ravitallilla päivittäin. Ruokinta oli tosiaan normaalisti vain sen 2 x päivässä (eli aamulla ja illalla), tosin heinäannokset olivat useimmille hevosille ihan kunnon kokoisia.

En tunnista tässä ketjussa olevaa ilmiötä siitä, että kauraa olisi annettu valtaisia määriä. Kyseisillä talleilla annettiin hevosesta riippuen 1-2 nappoa kauraa aamulla ja illalla, eli olisiko se ollut noin 2-3 litraa päivässä. Melassia annettiin lisäksi, samoin leipää, omenaa, porkkanaa.

Hevoset otettiin illalla talliin jo varhain, yleensä noin viiden aikoihin. Tämä riippui aina iltatallintekijästä eikä ollut niin tarkkaa tapahtuiko puoli viideltä, viideltä vai kuudelta.

Kesällä hevoset laidunsivat usean kuukauden ajan kunnon laitumilla.

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   14.12.25 18:59:07

Yksityiset joka arkipäivä 2h tarhassa, ratsastuskouluhevoset viikonloppuisin laumassa. Kuivaa heinää 3x ja kauraa 2x (useita litroja), kivennäinen ja illalla lesepuuro & tarvittaessa melassisiirappia. Kerran kuussa keiteltiin pellavasiemenlimaa ja välillä saivat piimä- ja etikkakuureja.

Lähettäjä: piste 
Päivämäärä:   14.12.25 19:46:29

Meillä ysärillä annettiin 1,5 pikkupaalia per hevonen ja annetaan edelleen - käytännössä saavat syödä vapaasti eli edellistä jäljellä seuraavaa antaessa. Ulos on menty aina ja oltu sään mukaan, mutta vain kesällä kivalla ötökättömällä kelillä yli 12 h. Muta oli ja on tuntematon käsite, väkirehut annettiin ja annetaan kolmesti päivässä ja kaksi juomaa heti kun menee ulos ja kun tulee sisälle, vettä ollut aina tarjolla niin että voi juoda sekä ämpäri että automaatti. Englantilainen purukarsina, joka on aamulla hajuton ja kuiva ja 12-16m2 karsinat.

Lähettäjä: väkkäri 
Päivämäärä:   14.12.25 19:48:07

Väkkäreinä annettiin kauraa ja lesevelliä.

Lähettäjä: Ap 
Päivämäärä:   14.12.25 20:08:54

Ratsastuskouluhevoset saivat heinää ja väkirehuja 2x päivässä, aamulla karsinoihin ja illalla karsinoihin. Lähinnä kauraa ja oliskohan sillon mennyt myös jotain melassileikettä? Määrät oli litroja per kerta. Ne laskettiin tarhaan kujaa pitkin, kaikki sinne samaan isoon tarhaan. Yksärit tarhattiin erikseen. Kuivikkeena oli sahanpurua ja se siivottiin huolella, pissakohdat joka päivä pois ja ne piti vielä harjata joka päivä. Ei haissut ammoniakki!

Me teinitytöt tehtiin tallia viikonloppuisin ja saatiin palkaksi ratsastaa itsenäisesti hoitohevosillamme. Aina 2 kerralla ettei nyt sentään yksin oltu.

Lähettäjä: Ap 
Päivämäärä:   14.12.25 20:14:53

Lisätään vielä että rehut oli kärryssä jota työnnettiin tallin käytävää pitkin ja lapottiin hevosten kuppeihin karsinoissa olevien merkintöjen mukaan. Esim. 2+3 / 3+3.

Tarhoja ei siivottu ja syksyisin ne oli kyllä mutaisia.

Ähkyjä en muista, mutta puhkurihevosia oli ja yksi ainakin meni lannehalvaukseen.

Lähettäjä: !! 
Päivämäärä:   14.12.25 20:15:35

Ei ole nykyään mikään paremmin.

Lähettäjä: Xxxxx 
Päivämäärä:   14.12.25 22:47:54

Ei kyllä kovinkaan paljon. Ekat hevoset tullut minulle 1993. Heinä oli pikkupaaleissa. Hepat söi sen lisäksi kauraa, kivennäistä ja vehnälesettä. Suolakivi oli karsinassa. Hepat tarhassa aamuta iltaa ja kesällä yötäpäivää laitsalla.
Nykyää heinä pyöröpaalissa, mutta kuivaa edelleen. Lese jäänyt pois. Suolakivi muuttunut merisuolaksi. Ämpärijuotto ollut aina. Ennen sitä ei annettu talvella ulos ja hepat pärjäsi hyvin. Ähkyjä ei ole ollut näiden yli 30 vuoden aikana sen enempää enne kuin nytkään. Eli talvella ulos juotto ei ole vaikuttanut ähkyjen määrään millään tavalla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 23:19:40

Tallilla jossa kävin, hevoset sai 3-4 siivua/ruokinta ja kolmet heinät päivässä. Heinät kasteltiin huolellisesti. Muistaakseni heinät annettiin tyyliin klo 7, 12 ja 17. Kaurat oli aina suht nopeasti heinien jaon jälkeen. Kauraa kisaavat hevoset sai jopa 4l/ruokinta ja 12l yhteensä päivässä. Kaikki söi kauraa. Mutta puhuttiin siitä kumminkin, että ei sitä tuon enempää voi antaa.

Monet hevoset sai omat lisikset: lesettä, hankkijalta krafftia, sinimailasta ja mysliä. Niihin laitettiin vitamiinejä ja ajoittain hevoset sai rautakuureja. Shy feederiä annettiin b-vitamiinina, keitettiin pellavansiemeniä tai merilevää (carragen).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.12.25 23:35:02

1l kokokauraa on litistettynä suurinpiirtein 1,5l, lähemmäs 2l....tämmönen fakta ennenkuin säilähdrtään 20l -kauraa aloitusta...

Itse muistan, että tallilla jossa kävin, heinät piti kastella. Ihan reilusti kuitenkin saivat. Kaura ja vehnälese puurona aamulla ja illalla.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.12.25 00:57:26

Olen syöttänyt kauraa viimeksi 1985

Lähettäjä: OG 
Päivämäärä:   15.12.25 06:30:41

Onko aloittajan muistelema talli pk-seudulla? Jos on, niin ainakin pari vuotta sitten käytäntö oli tuo heinät aamulla ja illalla, päivällä heinäpelletti. Eikä siitäkään ole pitkä aika kun joutuivat pakosta siirtymään 1x/ viikko tarhauksesta päivittäiseen tarhaukseen.

Mutta onpa kiva kuulla, että tämä ei ole ehkä ollut niin normaalia muissa paikoissa! Olin jotenkin ajatellut että omistajat vain elivät jossain menneisyyden normeissa ja käytänteissä.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   15.12.25 06:55:30

90luvulla kuivaheinää pienpaaleissa,olkea,kuiviketta oli niin että saappaat uppos:D
Lesettä oli ja kauraa. Hevoset oli laumoissa kesät yötäpäivää ulkona. Ei ähkyjä eikä vatsamörköjä. Vesi oli vettä ja suolakivi oli lattialla:D

Lähettäjä: Eiolluparemmin 
Päivämäärä:   15.12.25 07:25:50

Siellä missä mä kävin oli kans kuivaa heinää pikkupaaleissa ja joinain vuosina se oli tosi kallista ja sitä säästeltiin. Hevoset oli keväällä hoikkia ja pyöristyi laitumella ja laihtui taas talvella seuraavaan kesään mennessä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.12.25 10:51:51

Hmm, ruokin hevosia edelleen aika samoin kuin 90-luvulla. Kuivaheinän rinnalle on tullut odelma ja koko kaura vaihtunut täysrehuun. Siinäpä se. En ole lähtenyt heinähulluuteen, enkä siihen etteivätkö hevoset saisi liikkua. Näen ysärin hevosenpidon paljon terveempänä ja hevosystävällisempänä tapana, kuin viime vuodet.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.12.25 10:57:32

Meillä syötettiin ysärim puolivälin jälkeen pienpaaliheinää, kokokauraa ja sen rinnalla jotain Prixin tapaista täysrehupellettiä. En muista tarkkaan että mitä se oli.
Sulaa järjettömyyttähän se oli syöttää sekä kauraa että kaurapohjaista täysrehua :D

Heinää annettiin kolmesti päivässä. Aaamulla, päivällä ja illalla. Tarhoissa tai karsinoissa ei muistaakseni ollut vesiä ollenkaan, vaan hevoset juotettiin ämpäristä heinien jaon yhteydessä.

"Vatsamörköjä" ei tosiaan ollut, tai siis niistä ei tiedetty, mutta hankalia, vaikeita, happamia ja "ilkeitä" luimistelijahevosia kyllä sitäkin enemmän...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.12.25 11:19:45

Puhkuri oli tosiaan yleistä. Viimeisen puhkurin muistan nähneeni 20v sitten. Nyt on sitten ibd:t ja muut, toki ennenkin oli niitä "lohikäärmeitä" ja "hankalia", mutta kun ei ollut tähyjä ees klinikoilla, niin millä niitä tutkit.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.12.25 11:59:24

Kyllä ysärin alussa on jo ollut paremmissa talleissa vesiautomaatit karsinoissa ja tavistalleissa vesiämpärit. Kuivitus oli joko sahanpuru tai kutteri, turvetta ei vielä juurikaan käytetty. Pyöröpaalit tekivät tuloaan ja hevosenomistajat eivät osanneet ottaa paalista oikein heinää vaikka kuinka rautalangasta neuvottiin. Aina oli kaulukset paalin juuressa ja paali jumissa. Hevoset tarhasivat useimmiten vähintään pareittain ja kokopäivän tarhaavilla oli vesi tarhassa, puolipäiväisillä ei välttämättä. Kunnollisia ulkoloimia ei Suomesta oikein saanut, Keski-Euroopasta kyllä löytyi.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   15.12.25 12:33:14

-90 luvulla osattiin. Siinä oli vielä taustalla tuotantoeläimet, maatalous ja armeija ( systeemi.) kunnioitus hevosta kohtaan. Nyt kun hevonen kaupallistettiin keskiluokalle ja tieteelle, niin hevosen pitäminen on kallistunut, osaaminen on hävinnyt ja hevonen voi huonommin kuin ikinä. Mennään vielä 3-5 vuotta eteenpäin kunnes joku keksii uutena väkirehut, karsinan ja kurinalaisuuden omistajaa varten..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.12.25 12:39:51

Todellakin ! Kakkosnelosmetodi takaisin !

Senverta asiaa et käyttöhevoset ei olleet pihatoissa. Talven erotti muista vuodenajoista.

Eka oma tuli n 30v sitten. Muistan ajatelleeni et terveys on tärkeintä. Et sikälis olin varmaan törmännyt sairaisiin aika tavalla kun noin osasin päätellä.

Lähettäjä: W 
Päivämäärä:   15.12.25 12:57:51

”asiaa et käyttöhevoset ei olleet pihatoissa. Talven erotti muista vuodenajoista.”

Nyt ne kaikki läskit on pihatoissa ja ne on käyttöhevosia..omistajilla namipussilaukut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.12.25 13:23:18

Ei ysärillä vielä ollut pihattoja, joitain varsapihattoja ainoastaan.

"90 luvulla osattiin. Siinä oli vielä taustalla tuotantoeläimet, maatalous ja armeija ( systeemi.) kunnioitus hevosta kohtaan. Nyt kun hevonen kaupallistettiin keskiluokalle ja tieteelle, niin hevosen pitäminen on kallistunut, osaaminen on hävinnyt ja hevonen voi huonommin kuin ikinä."

Tämä on melko lailla näin.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   15.12.25 13:56:26

Olin 1990-luvun lopussa-2000-luvun alussa parillakin tallilla töissä ja heinät jaettiin kolmesti päivässä ja kauraa syötettiin paljon. Ihan tavan tuntisuokkikin saattoi saada 5-6 litraa kauraa päivässä. Yön ruokintaväli oli pitkä. Molemmilla talleilla aamutalli alkoi klo. 7 ja toisella tallilla iltatalli oli jo 18 aikaan ja talli meni kiinni sen jälkeen. Toisella tallilla (ratsastuskoulu) iltatalli tehtiin tuntien jälkeen mutta sunnuntaisin, kun tunteja ei ollut, iltaheinät heitettiin jo 15-16 välillä kun työpäivä päättyi ja lähdettiin kotiin.

Yleisenä huomiona 90-00-luvuilta että tarhauksen kanssa ei oltu niin tarkkoja. Tiedän useammassakin paikassa että esim. joulunpyhät hevoset saattoi seistä sisällä ja joku kävi vain heittämässä heinää pari kertaa päivässä. Toisessa työpaikassani hevoset tarhasi päivittäin mutta ratsastuskoulussa hevosia tarhattiin tuntipäivinä vain hyvällä kelillä. Jos satoi, hevosia ei viety ulos, koska niitä ei loimitettu (vei aikaa) ja niiden ei haluttu tuntilaisia varten kastuvan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.12.25 14:33:26

Yhyy.

Lähettäjä: Moi 
Päivämäärä:   15.12.25 14:51:37

Huonot hevoset

Lähettäjä: Ennea 
Päivämäärä:   15.12.25 19:56:45

Samat kuin muilla. Pikkupaalista heinät. Olisi kivs tietää se kilomäärä minkä saivat, väitän että jäi kaikilla alle 10 kilon. Kolmesti päivässä enkä muista että tarhaan olisi heiniä annettu. Kaikki samassa pl oriit ja lohikäärmeet (mahahaavaisia, väitän nyt). Kauramäärät oli hurjia. Lesettä lisäksi ja joku tosiaan prixin kaltainen. Perunaa saivat, kuoret ja huonot ja syksyllä varsinkin. Ulkoloimia ei ollu olemassakaan. Enstex (?) kuljetusloimia, armeijän ylijäämävilttejä oli talliloimina.

Jalat jäähdytettiin melassipöntöissä ja savea ja sammalta haettiin.

Lähettäjä: Miranda 
Päivämäärä:   15.12.25 20:47:41

Olin ysärillä ratsastuskoulussa töissä, hyvin samanlaisia muistikuvia. Mutta muistan, että yskiviä hevosia oli vähän väliä ja heiniä kasteltiin. Mutta muistan myös, että tallien ilmanvaihto oli huono tai sitä ei ollut ollenkaan, pieniä ja kapeita käytäviä, sokkeloita ja huono ilma tallissa, senkin takia varmaan yskää.
Ja muistan, jollain hevosella oli mahahaava ja se sai siihen magnesiamaitoa.

Lähettäjä: Rid 
Päivämäärä:   15.12.25 21:00:00

Ysärillä (ja jo kasarilla) käymälläni tallilla heinät jaettiin 4 krt päivässä (8,12,15 ja klo 20) kuivaa heinää pikkupaaleissa. Heinä saattoi välillä pölistä ja osalle heinä kasteltiin. Määrä kiloissa varmaan noin 10 kg luokkaa/hevonen. Kauraa jaettiin 3 krt päivässä litistettynä, n.1-3 litraa/hevonen/kerta. Kerran päivässä kaikki sai myös vehnäleseen. Osa omistajista syötti myös melassileikettä. Hevoset tarhasi noin klo 8-16 (ratsastuskoulun hevoset),yksityiset pidempään. Hevosia kengitettiin noin 6-8 viikon välein. Useampi oli pölylle allerginen,ainoastaan yhden tallin hevosista (n.30 hevosta/ponia) muistan ähkyoireileen useamman kerran,sama hevonen myös puri puuta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.12.25 21:03:38

3x pvssä heinät, jota saivat PALJON. Väkirehut 2x, lähinnä kauraa ja kivennäisiä.

Tarhasivat koko päivät ja terveys oli kaiken kaikkiaan hyvä kaikilla.

Kengitettiin säännöllisesti, mutta raspaukset taisi olla aini harvoin

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   15.12.25 21:06:52

Nykyään annetaan huonoa muoviin säilöttyä, pahimmassa tapauksessa säilöntäaineella, väärään aikaan kerättäy liian ravinteikasta heinää.

Annetaan heinää liian vähän. Annetaan verkkoihin, joista pitää niska kipeänä kiskoa.

Myslit ovat huonontuneet. Kaura on liian vahvaa ruokintaan.

Annetaan heinät mutaa ja on toisaalta kaienlaisia tyhmiä ja typeriä automaatteja, jotka sairastusttavat hevoset stressiin.

Lähettäjä: & 
Päivämäärä:   15.12.25 21:19:47

-90 luvun alussa muistettiin ehkä madottaa kerran vuodessa ja aina samalla lääkkeellä. Varsoilla oli niin paljon suolinkaisia, että niitä sai lapioida (tosiaankin lapioida koska muovitalikoita ei oltu vielä keksitty) karsinasta pari päivää madotuksen jälkeen. Aika pörrökarvaisia pallomahoja olivat. Pari varsaa kuolikin heti madotuksen jälkeen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.12.25 21:44:01

Ysärillä tuli paljon puuhailtua Pohjois-Savossa sijaitsevalla ratsastuskoululla. Tuntihevosten päivärytmi oli suunnilleen tällainen: 7.00 heinät eteen, sen perään väkkärit, syömisen jälkeen ulos, 13.00-14.00 yleensä sisälle päiväruualle eli heinät ja väkkärit, iltarehut 21.00 tuntien päätyttyä. Jotkut hevoset saattoivat syödä myös ulkona, jos tulivat vaikka tunnille myöhemmin tai eivät ollenkaan. Lähes kaikki tarhasivat samassa porukassa, jossain vaiheessa taisi olla jokunen yksilö joka ei sopinut laumaan, ne saattoivat olla erillisessä tarhassa.

Sapuska oli koko lailla samaa kuin mitä muutkin ovat kuvailleet -usein oli pienpaaliheinää jota paalien koon mukaan jaettiin siivuina. Sen muistan, että joskus oli tosi isoja paaleja, joissa siivut oli vastaavasti hyvin ohkaisia ja niitä laitettiin enemmän. Pyöröjäkin oli, mutta luulen että ne olivat kyllä pienempiä kuin nämä nykyiset, kun muistan yksin pyörittäneeni niitä sisälle talliin. Paali rullattiin auki käytävän päähän, siitä tyrkittiin heinät karsinoihin ja loppuosa pyöritettiin rehuvarastoon. Väkkärit oli pääasiassa kauraa. Yleensä edellisen ruokinnan jälkeen tai viimeistään paria tuntia ennen ruokintaa kaurat mitattiin isoon kärryissä olevaan saaviin, sekaan mätettiin leseitä ja kuumaa vettä. Kylkiäisenä kalkki ja kivennäinen. Joskus laitettiin greenlineä tai muuta vastaavaa, joku yksäri taisi saada Prixiä kun kuulemma kaurasta kuumeni.

Puhkuritapauksia en tuolta tallilta muista, mutta joillekin hevosille heinät kasteltiin, yleensä ihan kunnolla upottamalla. Hevoset ulkoilivat hiekkatarhoissa ja kesällä laidunsivat. Pari lohikäärmettä oli, joilla todennäköisesti oli mahahaava tai muuta vastaavaa, mutta eipä niitä silloin tutkittu. Ähkyjä muistan pari pahempaa, ja sitten niitä lievempiä oireiluja jolloin me tallitytöt talutettiin, talutettiin ja talutettiin. Kuivikkeena oli puruja, joita varmaan jostain paikalliselta sahalta saatiin. Kerran tuli kaupanpäällisiksi järkyttävä määrä tukkimiehentäitä, ja niitä olikin sitten kaikkialla :D Sen muistan, että tyhjättiin talli koppista isommista eliöistä ja ruiskittiin Raidia... Kai ne siihen tuupertuivat :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.12.25 23:55:20

Seiskarilla ja kasarin alussa annettiin kauraa. Kaura oli vielä ihan hyvää ysärin alkuun ja sen jälkeen sen lannoittamiset ja lajikkeet ym pilasivat ko tuotteen. Tuo hurja ruokkiminen oli seiskarilla ja kasarin alussa eikä suinkaan ysärillä kuin ehkä joissain DIY tai ravijunttiloissa. Kasarin lopussa ja ysärillä isot kilpahevoset saivat mysliä 2-1-2 litraa eli jopa vähemmän kuin nyt syötän isolle kisahevoselle.

Heinä oli juhannuksen jälkeen kerättyä hevosheinää, aiemmin ja myöhemmin kerättyä ei hyväksytty, eikä muovipaaleja eikä säilöntäaineita. Itse asiassa syötän edelleenkin juhannuksen jälkeen kerättyjä pikkupaaleja enkä lainkaan ns muoviheinää eli esikuivattua ja jopa säilöttyä. Pyrin ostamaan ns mahdollisimman köyhää heinää enkä näe ongelmaksi syöttää lisiä purkista enkä nähnyt 40v sittenkään. Eli ei nyt kaikilla ole muuttunut sekään.

Olen aina pyrkinyt vapaaseen heinään. Annan edelleen n 10-13 kg päivässä nenän eteen alas, koska asento ja sen lisäksi on aina paalillinen seinällä ja ulkona katoksen seinällä.

Vettä olen Kyraa apinoiden antanut oikeastaan aina sekä automaatista että ämpäristä, mutta nykyään noiden paskojen lannoitettujen heinien takia menee mash aamulla ja illalla - juovatpahan tarpeeksi. Toisaalta nykyään läpi vuoden lyhyessä karvassa ja ysärillä klippasin vain kahdesti vuodessa. Eivät juo niin hyvin klipattuina.

Hyvä ei ole juurikaan muuttunut, mutta huono on muuttunut homeisesta kuivasta homeiseen säilöttyyn eikä heinää anneta tarpeeksi.

Lähettäjä: tamma 
Päivämäärä:   16.12.25 08:24:14

Hmmmm. Ruokin hevoseni edelleen kuin ysärillä, ehkäpä muutaman lisärehun kera tarpeen mukaan, jotka ovat muuttuneet koostumukseltaan uusimpia ravintotutkimuksia vastaaviksi.

-Kuivaa heinää, niin paljon kuin hevonen sitä tarvitsee ja syö. Yleistäen, kulutus on per hevonen 10-15 kg päivässä.

-Koko kauraa kolmesti päivässä hevosen tarpeen ja kulutuksen mukaan.

-Iltaisin mineraalilisä, joitain lisäravinteita hevosen tarve ja tyyppi huomioiden.

Hevoset ovat voineet ruoansulatuselimistöltään mainiosti niin ysärillä kuin tänä aamunakin.

Onko ruokinnassani 2025-luvun valossa jotain korjattavaa, kertokaa toki?

Lähettäjä: Ennen 
Päivämäärä:   17.12.25 22:05:00

Lähettäjä: OG
Päivämäärä: 15.12.25 06:30:41

Onko aloittajan muistelema talli pk-seudulla? Jos on, niin ainakin pari vuotta sitten käytäntö oli tuo heinät aamulla ja illalla, päivällä heinäpelletti. Eikä siitäkään ole pitkä aika kun joutuivat pakosta siirtymään 1x/ viikko tarhauksesta päivittäiseen tarhaukseen.

Mutta onpa kiva kuulla, että tämä ei ole ehkä ollut niin normaalia muissa paikoissa! Olin jotenkin ajatellut että omistajat vain elivät jossain menneisyyden normeissa ja käytänteissä.

Kyllä, pääkaupunkiseudulla sijaitsee tämä talli!
Tuolla joku epäili, ettei asiakas tiedä koko totuutta, niin tuli tällä kyseisellä tallilla myös työskenneltyä aikanaan.

Lähettäjä: renesmee 
Päivämäärä:   17.12.25 22:15:59

Täällä kommentoidaan ruokia.
Katsokaa huvikseen mitä nykypäivän mash rehut sisältää tai täysrehut.
Samat jutut mutta nyt teollisena, ysärillä se ei ollut läheskään niin käsiteltyä tuo ruoka.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   18.12.25 04:36:38

Väkirehuja ei demonisoitu, ja hevosia ei koitettu näännyttää syöttämällä pelkkää heinää, kun rahat ei riitä. Maaninen rypsikrono uskovaisten lahko ei ollut olemassakaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.12.25 06:31:31

Ysärillä suurin syy tyytymättömyyteen tallipaikan suhteen oli huono heinä. Jos tilalla tehtiin heinä itse niin sitä sitten syötettiin. Hyvin muistuu mieleen 98 kun satoi koko kesän ja talvella heinä oli homeen peitossa. Muutakaan ei ollut mutta hevoset selvisi. En voi kuvitellakaan että maksetuilla tallipaikoilla syötettäisiin sellaista tänä päivänä. Ahnetta, moraalitonta ja hevosen hyvinvoinnista piittaamatonta.

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   18.12.25 07:09:43

Piste: eipä tuolloin ollut vaihtoehtoja. Huonona kesänä kenelläkään ei ollut ylimääräistä myydä. Mä olen oikeasti tyytyväinen nykyisestä tavasta tehdä muovitettuja suurpaaleja eikä olla vain pikkupaalien varassa. Pystytään tekemään odelmaa joten hyvänä kesänä saadaan kaksi satoa ja kun muovit pysyy ehjinä heinä säilyy parikin vuotta.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   18.12.25 07:43:05

Alottaja taitaa puhua Leppävaaran ratsastuskoulusta. En tiedä millaista tänä päivänä, mutta joitakin vuosia sitten sama meininki paitsi tarhaus päivittäin pari tuntia. Sekin korjattiin vasta kun erotettiin srl. Paljon vaarallisesti käyttäytyviä hevosia jotka varmasti todella kipeitä. Usein kun tuli uusi hevonen, se oli ensimmäiset 2-3kk kiltti, mutta sitten alkoi olla vihainen käsitellessä ja ratsastaessa nakata porukkaa alas.

Lähettäjä: Suru 
Päivämäärä:   18.12.25 08:17:59

Ne taitaa kipeytyä ennenkaikkea siitä, etteivät saa riittävästi korsirehua. On varmasti ahdistavaa lähes jatkuvaan syömiseen, sekä elimistöltään että käyttäytymiseltään kehittyneelle eläimelle tulla pidetyksi äärettömän rajatulla ravinnolla. Tähän lisänä parin tunnin tarhaus mutaliejussa, ja ahtaassa tilassa liikkuminen tunneilla vaihtuvia ihmisiä kantaen, ei liene ihme että käyttäytyminen ihmistä ja muita hevosia kohtaan muuttuu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.12.25 08:18:45

Miten 1970- luvulla ruokittiin hevosia?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.12.25 10:11:16

"Väkirehuja ei demonisoitu, ja hevosia ei koitettu näännyttää syöttämällä pelkkää heinää, kun rahat ei riitä."

Jep. Hevosia ruokittiin kunnolla, annettiin tarhata tarhoissa joissa mahtuu liikkumaan ja myös liikutettiin ratsastajien toimesta reippaasti.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   18.12.25 10:44:03

1970-luvulla oli juuri tuo älytön kauranmättäysaika. Jotkut saattoi saada jopa 6-6-6 litraa eli 18l/pv. Heinät saattoi olla kesästä riippuen hyviä tai homeista paskaa.

Lähettäjä: Buhaa 
Päivämäärä:   18.12.25 10:46:55

Mikä mahtaa olla maaninen rypsikronouskovaisten lahko :D :D?
Jollain menee tosi lujaa :D.

Lähettäjä: Olki 
Päivämäärä:   18.12.25 13:25:12

Muistan yhden talven joskus 90-luvun alussa. Kesä oli ollut niin huono, että heinää saatiin vähän ja sekin huonolaatuista. Hoitohevoseni tallissa kantavat tammat ja 0-2 vuotiaat varsat ruokittiin pahnalla ja litistetyllä kauralla. Kyllä ne siitä talvesta hengissä selvisivät mutta olivat keväällä aika kurjan näköisiä ja varsat jäivät pieniksi. Tammat laihtuivat rajusti viimeistään siinä vaiheessa kun ne alkoivat alkukesästä imettää vastasyntyneitä varsojaan. Onneksi ne pääsivät aikaisin laitumelle.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   18.12.25 17:17:34

70-luvulla ratsastuskoulussa Keski-Suomessa hevoset tarhasivat porukassa, mutatarhoja ei ollut, talvella oli lunta eikä loimia tarvittu. Heinät korjattiin seipäiltä ja vietiin vintille. Tallimiäs hoiti kengityksen ja astutuksen. Eläinlääkäri kävi ruunaamassa tai jos synnytys oli hankala. Käytöshäiriöitä ei juuri ollut. Tallissa enimmillään n. 30 kaviokasta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.12.25 17:28:07

Oli järkevämpää, ei ollut teollisia pellettejä, ei analyysejä, ei kilo heinää 6x päivään ja desi toinen tätä -ruokintaa. Enkä muista yhtään kipeää hevosta. Ruokinta koostui kuivaheinästä, kaurasta, suolasta, kivennäisestä, vehnäleseestä ja seosmelassista. Ja itse keitetystä pellavansiemenlimasta.

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   18.12.25 19:40:20

Kysyin kerran appiukolta 70- luvun työhevosen ruokinnasta. Heinää paljon vähemmän kuin nyt, heinä oli arvokasta vaikka olisi ollut omista pelloista tehty niin ei sitä ollut varaa syöttää 10-20 kg päivässä. Ne ketkä oli ostaheinän varassa antoi vähemmän kuin ne kenellä oli heinät omasta pellosta. Ja heinä oli sitä mitä sattui säiden puolesta tulemaan. Hyvää, vähemmän hyvää tai umpihomeista. Reilusti kauraa ja apetta eli olkisilppua, kaurankuorijauhoa ja siihen päälle kiehuvaa vettä. Kun oli jäähtynyt sopivasti "puuro" annettiin hevoselle. Isoissa taloissa oli sähköllä toimivat olkisilppurit, pientilalliset silppusi oljet kassaralla(= petkeleen mallinen mutta lyhytteräisempi työkalu). Kesällä laidun joka ei ollut mikään lannoitettu timoteipelto vaan hakamaa, metsälaidun, ym...jotkut piti hevosta liekanarussa syömässä vihreää.