|
Lähettäjä: Niinpä
Päivämäärä: 7.12.25 17:04:17
1. Hyvä hallinto edellyttää mitattavia tavoitteita
Vaikka yhdistyslaki ei sanan tarkasti vaadi mittareita, hyvä hallinto ja läpinäkyvä toiminta edellyttävät, että tavoitteita pystyy seuraamaan.
Ilman mittareita toimintasuunnitelma ei kerro:
miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan
mistä tiedetään, onnistuiko toiminta vai ei
mikä on hallituksen vastuullisuuden taso
miten jäsenistö voi arvioida johtoa
2. Kaikki merkittävät järjestöt, liitot ja julkiset organisaatiot käyttävät mittareita
Esimerkkejä: olympiakomitea, opetushallitus, sosiaali- ja terveysjärjestöt, uheiluliitot (mm. Hiihtoliitto, Palloliitto, Ratsastajaliitto monina vuosina aiemmin)
Mittarit ovat pakollisia mm. valtionavustuksen, laadun seurannan ja hallinnon läpinäkyvyyden vuoksi.
3. Ilman mittareita toimintasuunnitelma ei täytä käyttötarkoitustaan
Toimintasuunnitelma on:
ohjausväline
johtamisen työkalu
hallituksen vastuullisuuden mittari
4. Myös yhdistyslaki viittaa “tarkoituksen edistämiseen”, se edellyttää arviointia
Yhdistyslain 1 § mukaan yhdistyksen toiminnan tulee edistää yhdistyksen tarkoitusta.
Jotta tätä voidaan valvoa, tarvitaan seurattavia tavoitteita.
Muuten tarkoituksen toteutuminen ei ole arvioitavissa.
5. Valtionavustusten ohjeistus (OKM, STEA)
Valtionapuviranomaiset edellyttävät, että yhdistyksillä on:
tavoitteet
toimenpiteet
mittarit
Ilman näitä avustuksia ei voisi saada tai ylläpitää.
Isot liitot noudattavat samaa linjaa, koska se on standardi.
Toimintasuunnitelma ilman mittareita ei ole varsinainen toimintasuunnitelma, vaan lista aikomuksia.
Mittarit kuuluvat olennaisesti:
hyvään hallintoon
tilivelvollisuuteen
läpinäkyvyyteen
jäsenistön oikeuteen valvoa liiton johtoa
|