|
Lähettäjä: Vv
Päivämäärä: 22.11.25 11:22:25
Ihan hyvä kirjoitus. Valmennuksen sisältö paljastaakin hyvin valmentajan ammattitaidon! Eli osaako se valmentaja NÄHDÄ, mistä ongelma johtuu ja korjata oikealla menetelmällä ja oikean tasoisesti (=ratsastajan taitotason mukaan ja hevosen koulutustason mukaan)??
Usein kuulee näiltä GP- valkuilta sellaisia ohjeita, mitkä sopii ammattilaisille, jotka jo OSAA korjata itseään ja hevostaan toivotunlaisesti.
Nuorilta kokemattomilta valkuilta kuulee ohjeita, joita ei oppilas pysty toteuttamaan, kun ne ovat niin vääriä. Hevoset eivät ymmärrä, ei oppilaatkaan. Mutta lopputulos on hyvähyvä tai hei tänään oli tosi hyvä... Kamalaa katsoa ja kuunnella.
Valmentajilla ei todellakaan aina ole taitoa tai kykyä opettaa ratsastajaa. Kaikki valmentajat eivät ole edes opettamisen ammattilaisia vaikka itseään sellaisena pitävät. Juurikin artikkelissa kerrottu hyvä esimerkki takakenoisesta ratsastajasta avaa tätä oivallisesti. Itse olen päässyt joskus seuraamaan maajoukkuevalmennusta, jossa kouluvalmentaja huusi ponioppilaalle vain että "kokoa se, enemmän kokoon, vielä vielä"... eikä oppilas edes istunut kunnolla, poni ei ollut edes peräänannossa eikä tästä siis seurannut mitään hyvää kenenkään kannalta. Oppilas siis ei osannut. Eikä ymmärtänyt. Ei myöskään valmentaja. Poni kyllä varmaan olisi osannut, jos olisi tullut edes alkeellisia ohjeita istunnasta ja avuista (miten, miksi, milloin) Silloin menetin uskoni siihen, että edes srl ymmärtää millainen on oikeasti hyvä valmentaja, ponilasten vanhemmista puhumattakaan.
|