|
Lähettäjä: Mummo
Päivämäärä: 7.11.25 15:01:32
Maailmasta, erityisesti läntisestä liberaalista maailasta on tullut hyvin toksinen sosiaalisen median alustojen räjähdysmäisen kasvun ja käyttäjien myötä. Meillä rikkaissa länsimaissa on rahaa laitteisiin ja liikaa aikaa keskittyä itseemme ja siihen miltä minusta tuntuu ja mikä minusta on kivaa ja mitä minä inhoan. Meillä ei ole isoveljeä, joka valvoo kuten diktatuureissa, eikä somealustojen omistajilla ole riittävästi henkiklökuntaa valvomaan alustoilla käytäviä keskusteluja sen enempää kuin haluakaan puuttua muuhunn kuin räikeimpiin tapauksiin ja rikosoikeudellisesti tuomittaviin tapauksiin.
Ja huonosti voivat ihmisethän käyttävät tätä hyväksi. Mitä huonommin yksilöllä menee, sitä huonommin tämä yleensä huomioi muiden, kuin itsensä tunteita missään. Huonosti voiva ihminen saa mielihyvää, kun voi loukata toista ja sanoa ns. viimeisen sanan. Huonosti voivalla ihmisellä ei yleensä ole empatiakykyä, mutta ei myöskään kykyä iloita toisen onnistumisista. Huonosti voivalle ihmiselle toisen onnistuminen on häneltä itseltään pois, vaikka kyseessä olisi harrastus, jota huonosti voiva ihminen ei edes itse harrasta.
Totuuden sanominen ei koskaan loukkaa ketään, mutta se millaisessa lahjakääreessä totuuksia lauotaan voi haavoittaa hyvinkin pahasti. Huonosti voiva ihminen osaa kyllä kääriä toteuutensa puukonteristä koottuihin kääreisiin.
Kun huonosti voivia ja omaan elämäänsä tyytymättömiä ihmisiä on nykyisin paljon, riittää niitä joka palstalle ja jokaiseen keskusteluun. Ilkeitä ja oikeasti pahoja ihmisiä on aina ollut, silloinkin, kun eleltiin nykymittapuun mukaan köyhyydessä, mutta ilkeilystä ei saanut sellaista palkintoa kuin nykyisin, kun koko yhteisö tunsi sinut nimeltä ja tiesi kasvosi.
Toki silloin tällöin käy niin, että tällainen oikeasti paha ihminen on myös karismaattinen ja kykenevä valjastamaan pahantahtoiseen agendaansa isoja ihmisjoukkoja. Näistä meillä on historian saatossa useampia ääriesimerkkejä, joita ei toki voi enää rinnastaa mihinkään nettikiusaajiin.
|