Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 13:10:02

Minulla on lapsesta asti ollut unelmana oma hevonen ja muutama vuosi sitten tämä vihdoin toteutui ja ostin ensimmäisen oman hevoseni. Haaveena oli ensisijaisesti että pääsen tekemään pitkiä maastolenkkejä selästä ja maasta, selästä kaikissa askellajeissa sekä toissijaisena pikku hyppelyt ja hyvänmielen koulutuuppailut. Halusin hevosesta ystävän jonka kanssa voisin myös viettää aikaa tekemättä mitään.
Tiedostin kyllä ettei hevosen omistaminen ole mitään satua ja ongelmiakin tulee, ehkä en ollut tähän valmistunut täysin mutta tämän hevosen kanssa olen totutellut ajatukseen että hiljaa hyvä tulee - paitsi kun ei tule. Maastossa kävin alkuun mutta hevonen ei ole "maastovarma" vaan kyttäilee ja useampi isompi säikähtäminenkin tapahtui, niin se jäi minun kanssani enkä uskalla enää edes yrittää. Parin tutun kanssa maastoilee ihan ok, mutta kyllä heilläkin on ongelmia ollut kun hevosta jännittää. Sovittiin siis tällainen järjestely että tutut maastoilee säännöllisesti, koska ajattelin että se sitten vähän tottuu maastoiluun ja varman ratsastajan kanssa on parempi kuin minun joka ei enää edes kotipihasta uskalla lähteä ilman että sydän hakkaa täysillä.
Hyppääminen ei onnistu, hevonen on epävarma ja tarvitsee ratsastajan joka oikeasti osaa ratsastaa kunnolla esteelle ja esteen jälkeen. Jopa puomit on hankalia. Jokainen joka on yrittänyt on tullut vähintään kerran alas, joten siinä meni sekin. Koulutuuppailut menee ihan hyvin ja käydään valmennuksessa säännöllisesti mutta en ole koskaan ollut erityisen motivoitunut kiertämään kenttää sileällä.
Se pelkän ajan viettäminen taas... minulla ei ole aikaa kun on paineet saada myös liikutettua hevonen ja kun puolihoidossa on niin on muutakin tekemistä tallilla kuin istuskelu hevosen kanssa.
Harmittaa. Tavallaan pidän hevosesta kyllä kun tässä nyt useamman vuoden on tullut sen kanssa lähes päivittäin oltua, mutta tavallaan en kuitenkaan. Välillä tulee mieleen että myisin pois jotta silläkin olisi mahdollisuus ihmiseen ja kotiin jossa sitä oikeasti rakastetaan sellaisena kuin se on, mutta tavallaan en haluaisi luovuttaa ja kun tallikavereiltakin tullut tuomitsevaa kommenttia kun olen asian ottanut puheeksi. En enää tykkää käydä tallilla ja motivaatio on nollissa, ratsastus ei huvita ja vaikka maastakäsin sujuu niin sekin alkaa kyllästyttää. Jos ei tarvitsisi liikuttaa ja saisin vaan tehdä tallihommat ja viettää aikaa hevosen kanssa uskoisin että motivaatiokin palaisi, mutta niin en voi tehdä. Haluaisin hyvänmielen hevosen jonka kanssa voisin tehdä monipuolisesti kaikkea ja eniten sitä mistä nautin eli maastoilua.
En hae tällä ketjulla mitään paitsi ehkä vertaistukea jos jollakin on (ollut) sama tilanne, miten kävi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 13:14:34

Hevonen ei selvästi ole sinulle sopiva. Myy pois ja osta sopivampi tilalle, niin kaikkien elämänlaatu paranee. Hevosellekin se on mukavampi. Eikä siinä mitään pahaa ole, kaikki ei aina vaan ole sellaisia, että kemiat kohtaisi.

Lähettäjä: Hämy 
Päivämäärä:   21.10.25 13:20:43

Myy ehdottomasti pois! Väsytät pian itsesi kokonaan.
Minulla oli täysin samanlainen tilanne, kolmisen vuotta yritin hevosen kanssa.
Sitten myin sen, ja pääsi ihanaan paikkaan, jossa sen kanssa uskalletaan tehdä monipuolisesti.

Koen, että parempi sekä hevoselle että itselleni.
Jossain kohtaa sitten voin etsiä itselleni sopivamman hevosen.

Lähettäjä: aivan 
Päivämäärä:   21.10.25 13:21:41

motivoitunut kiertämään kenttää sileällä.

Tämä lause kertoo sinun omista taidoista. Vika ei ole hevosen, eikä sinunkaan.
Nyt ehdottomasti jos olisin sinä haluaisin itse kehittyä hevosen tasolle ja siitä yli. Jos pelko on ylitse pääsemätön niin se ei onnistu, eikä onnistu muutenkaan ilman hyvää ammattilaista joka puskee ja opettaa sinua.

Ota kuukausi kotitallille opettaja, tehkää vähintään kerran viikossa yhdessä kaikkea vaikka niitä maastoja. Opettele ratsastamaan ja näin saat hevosesta irti sen mitä se sinulle antaa.

Tehkää valmentajan/ opettajan kanssa selkeä treenisuunnitelma, pohtikaa asiat läpi yhdessä. Esim nyt on vaikeaa tämä. sitten opettaja kertoo kuinka toimia, harjoittelet viikon ja ensi viikolla käytte uuden ongelman.

Kyllä se siitä kun vain päätät että NYT Minä opin paremmaksi.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   21.10.25 13:27:49

Myy se, ihan typerää käyttää kaikki raha ja aika harrastukseen joka ei tuota iloa. Löydät varmasti sopivamman hevosen ja hevonen sopivamman kodin.

Lähettäjä: Ralli 
Päivämäärä:   21.10.25 13:30:54

-- kun tallikavereiltakin tullut tuomitsevaa kommenttia kun olen asian ottanut puheeksi.

Tähän kommentoin, että ihan ehdottomasti anna tämän mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tiedän, että on helpommin sanottu kuin tehty, mutta ihan ehdottomasti älä suo toista ajatusta tälle asialle.

Minusta hevosen omistaminen on niin kallista ja aikaa vievää ja myös stressaavaa, että hevosen kanssa on syytä synkata todella hyvin ja hevosen kanssa olemisen on tuotava iloa useammin kuin ahdistusta tai stressiä. Muuten ei ole mitään järkeä.

Kannustan sinua kyllä myymään hevosen pois. Jos se ei muutaman vuoden jälkeenkään tunnu omalta, mitään muutosta tuskin on luvassa. Siinä ei ole mitään pahaa eikä väärää.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   21.10.25 13:35:13

Ei ole kummankaan osapuolen, ei sinun eikä hevosen etu, että te ette vain sovi yhteen ja hevonen ei sovi sinun käyttöösi, mutta silti räpistelet eteenpäin hampaat irvessä. On ihan turha kiusata sekä itseään että hevosta sillä, että väkisin yrittää tehdä asioita, jotka eivät ole mielekkäitä kummankaan osapuolen kannalta. On täysin ok myöntää, etteivät kemiat vain kohtaa eikä hevonen sovi siihen käyttötarkoitukseen, johon se on alun perin hankittu. Itseäni turhauttaa jo pelkästään sivusta katsominen, kun yhdellä tallikaverilla on vähän vastaava tilanne eli hevonen ei selvästi sovi fyysisten ominaisuuksiensa eikä luonteensakaan puolesta ollenkaan aiottuun käyttöön. Turhauttaa katsoa sivusta sitä jatkuvaa pään seinään hakkaamista, kun tallikaveri ei vain halua antaa periksi ja myöntää itselleen sitä tosiasiaa, että kyseinen hevonen oli virheostos eikä sovi hänen käyttöönsä.

Jos tuota kerran on jatkunut jo useamman vuoden ajan, ei se tule siitä enää mihinkään muuttumaan. Tee palvelus itsellesi ja hevoselle ja myy se pois ja hanki tilalle omaan käyttöösi sopivampi hevonen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   21.10.25 13:58:11

Yhden hutiostoksen olen tehnyt. Kokeilin kevätkauden kaikilla mahdollisilla avuilla, annoin pitkän laidunloman kesän yli, kokeilin uudestaan, ei vieläkään saatu toimimaan, myin pois.

Seuraava hevonen oli napakymppi.

Lähettäjä: eiei 
Päivämäärä:   21.10.25 14:06:06

Auttaisiko maastoiluun se, että kävisitte yhdessä jonkun pystyynkuolleen hevosen/ratsukon kanssa, joka siis ei säiky mitään ja sinun hevosellasi olisi tupot korvissa? Menisitte sen toisen perässä ja se sinun hevosesi näkisi, ettei mikään ole hötkyilyn arvoista kun toinen kävelee kuin kello vaikka ohjus ammuttaisi kohti. Lisäksi jos laittaisi jonkun verkkohupun, ettei hevonen näe niin hyvin, joten ei voi kyttäillä kaikkea samaan tapaan. Nuo on auttaneet muutamalla hötkyilevällä hevosella joka tunnen. Toki pitää olla sellainen rayhallinen ihminen selässä, joka ei itse pelkää koko ajan että hevonen säpsyy, joka tietenkin pahentaa hevosen reaktioita. Eli jos sinä pelkäät maastoilla hevosen kanssa, laita sen kanssa joku zen-hermoinen. Mene itse vaikka sillä pystyynkuolleella, jonka selässä voit nauttia elämästä.

Mutta jos sinä et uskalla/halua tehdä hevosen kanssa asioita, niin silloin se ei ole sinulle sopiva. Reaktiivisuus, luonne ja temperamentti on periytyviä asioita, eikä niitä välttämättä kouluttamisella saa juurikaan muutettua. Harrastehevosilta vaaditaan yleensä vähän eri asioita kuin kovan tason kilpahevosilta. Kovan tason hevosilta siedetään monenlaista, jos ne kuitenkin suorittajina ovat kärkipäässä. Mutta jos ne hermoilevat niin, että niiden kanssa on hankala matkustaa ja olla muiden kanssa, niin ei niistä ole kilpahevosiksi. Ja ammattilaisetkaan ei halua vaarantaa elantoaan toimimalla arvaamattomien hevosten kanssa.

Eli ehkäpä sinun kannattaa vaihtaa se hevonen johonkin tasaisempaan. Tallikavereiden arvostelut kannattaa jättää sikseen, koska sinä maksat hevosen kulut ja se on ihan raaka fakta, että turha sinun on tuhlata resursseja hevoseen, jonka kanssa et harrastuksesta nauti.

Minulla on ollut pari hevosta, joiden kanssa en voinut harrastaa rennosti. Niiden kanssa sattui aina jotain arvaamatonta, kun yhtäkkiä rennosti kulkenut hevonen saikin slaagin, vaikka aiemmin ei ollut mitään ongelmaa. Eipä se kivaa ollut. Olen muutaman kerran loukannut itseni noissa tilanteissa joten en itsekään todellakaan ole mikään zen. Enkä halua viettää aikaa hevosten kanssa, joiden kanssa joutuu pelkäämään, sinkoaako tämä johonkin. Maksan hevosesta mieluummin enemmän, jotta se on luonteeltaan sellainen, että sen kanssa pärjää, vaikkei olekaan ammattilainen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 14:09:58

Aloittaja, sinulla ei ole mitään velvollisuutta omistaa itsellesi sopimatonta hevosta vain siksi, että erehdyit sellaisen ostamaan. Virheet saa korjata. Hevosia saa myydä. Uusia saa ostaa.

Sinun oli tarkoitus ostaa maastoiluhevonen. Tämä ei ole sellainen.

Mitä tekisit, jos sinun olisi ollut tarkoitus ostaa tamma, mutta jostain syystä tontille ilmestyikin ori? Piti ostaa käyttöhevonen, tulikin seurahevosen? Piti ostaa poni, tuli iso pv?

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   21.10.25 14:13:26

"Koulutuuppailut menee ihan hyvin ja käydään valmennuksessa säännöllisesti mutta en ole koskaan ollut erityisen motivoitunut kiertämään kenttää sileällä."

Jos sinulle kouluratsastus on "kentän kiertämistä sileällä", et osaa ratsastaa eikä ole mikään ihme, ettei oikein suju muutenkaan. Sinulla ei ole selvästi mitään aavistusta, mitä siellä kentällä olisi tarkoitus tehdä ja miksi.

Minkä takia et ostanut hevosta, jonka on todettu olevan helppo maasto- ja pikkuestehevonen, jos sellaiseen käyttöön se oli tulossa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 14:23:44

On ehdottoman sallittua vaihtaa hevosta, jos nykyinen ei sovi. Harrastamisen pitäisi olla mukavaa, eikä se ole järkevää itselle sopimattoman hevosen kanssa. Itse ainakin haluan hevosen, jonka kanssa on suurimmaksi osaksi ihanaa ja mukavaa, ja tiedän että tällaisia löytyy paljon. Jos kohdalle osuu sellainen, jonka kanssa ei lopulta synkkaakaan, niin sen on parempi jonkin toisen omistuksessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 14:24:14

On sallittua vaihtaa hevosta sekä myös tallia

Lähettäjä: pilkunviilaaja 
Päivämäärä:   21.10.25 14:36:40

Minulla ei ole ihan noin hankala tilanne kuin aloittajalla, mutta yksi hevosistani oli herkempi kuin mitä ostohetkellä ymmärsin. On hyviä hetkiä, on huonoja hetkiä.

Opin ratsastamaan tätä hevosta loppujen lopuksi vasta sitten, kun hevonen jäi sairauslomalle ja ratsastin toista helpompaa hevosta sen aikana.
Opin tärkeitä uusia taitoja, jämäkkyyttä ja sain itsevarmuutta palautettua, sen jälkeen sen vaikeankin hevosen kanssa on mennyt paremmin.

Aloittajalle sanoisin, että jos hevonen ei tunnu sinulle sopivalta, mutta se voisi olla jollekin toiselle sopiva niin myy se. Harrastus on kallis ja aikaa vievä, kivan hepan kanssa se on lisäksi hauskaa mutta vaikean kanssa se kiva jää saamatta.
Jos aloittajan on taloudellisesti mahdollista ratsastaa toisella hevosella ja/tai toisen opettajan kanssa niin sekin voi olla keino päästä eteenpäin nykyisen hevosen kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 14:43:03

Valitettavasti nuo maastoilujutut ovat sellaisia, että harva hevonen on lähtökohtaisesti maastovarma ja vaikka olisi edellisen omistajan kanssa sellainen ollutkin, ei se sitä tarkoita että olisi sinun kanssa mikäli et osaa toimia etkä rakentaa luottamusta etkä opettaa maastoiluun. Kyllä niitä maastovarmojakin täysin pystyynkuolleita löytää jotka eivät pennin jeniä välitä kuka siellä selässä keikkuu, mutta SE on harvinaisempaa. Tsemppiä uuden hevosen kalasteluun.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 14:53:22

Siis miksi et voi vaan jättää liikuttamatta jos koet että motivaatio palaisi sillä tavoin? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 14:57:01

Ei varmaan vuosien jälkeen ole huono juttu luovuttaa ja myydä, jos vaan ei yhteistyö suju. Katso vain tarkkaan koti mihin luovutat jos ei ole aloittelijan hevonen. Sitten rauhassa uutta katselemaan ja vaihda tallia samalla.

Nimenomaan hevosen etu edellä, jos se ei sovi sinulle ei se ole hevosenkaan etu.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   21.10.25 15:06:28

Myy pois. Hevonen ei ole sulle sopiva, saattaisi olla jollekin kouluratsastajalle tosi kiva kaveri. Miksi jäädä jumiin tilanteeseen mikä ei toimi?

Lähettäjä: Siima 
Päivämäärä:   21.10.25 15:22:09

Myy heppa pois! Maailma on puolillaan mukavia maastopuksuttimia. Sinunkin hevosellesi löytyy joku sopivampi omistaja, kun olet myydessäsi suora ja rehellinen.

Jos tallikavereille haluat jotain sanoa, sano että hevonen on sinulle liian reaktiivinen ja hevon hinta on xxxx euroa; mikäli tallikaveri kokee pärjäävänsä hevosesi kanssa ja on halukas ostamaan niin tehdään kaupat vaikka heti.

Pakko ei ole sanoa mitään eikä ottaa tässä asiassa huomioda muutenkaan.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   21.10.25 16:24:52

Jos jo näin kauan olet asian kanssa painiskellut niin kyllä on jo ihan itsesikin kannalta parasta myydä hevonen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 16:41:42

No on sussakin vikaa jos et uskalla maastoon lähtöä, mutta muut kyllä menevät. Ja se, että valitat ettei ole aikaa ja sitten hevonen on puolihoidossa. Sekään ei ole hevosen vika, vaan ihan itse olet ongelmasi hankkinut.

Lähettäjä: Ode 
Päivämäärä:   21.10.25 17:20:19

Todellakin myyt pois, ja ostat tilalle sellaisen, jonka kanssa voitte tehdä yhdessä mitä haluat, ja molemmilla on mukavaa. Tää sun nykyinen hevonen voi olla ihan täydellinen jollekulle, mutta sulle se ei selkeästi ole, eikä siinä ole mitään pahaa. Ei se ole luovuttamista, vaan sen tekemistä mitä sä oikeasti haluat. Ei se tarkoita että inhoaa hevosta, jos ei vaan hommat sen kanssa natsaa. Ja jos joku siitä jotain inisee, niin oma on ongelmansa, ihan idioottimaista ja lapsellista tuollaisesta kenenkään alkaa syyllistä, tai sanoa mitään muuta kuin että toivottavasti löydät sellaisen harrastuskaverin, jonka kanssa asiat menee hyvin. Kuitenkin paljon pitempään ollu sulla kuin jonkun kuukauden tai kaks se hevonen, että johan tuota oot yrittänyt. Se, ettet pääse tekemään mitä tykkäisit voi tappaa lopulta sun innon koko hevosharrastukseen, ja sitten sä alat vähän jo inhota sitä hevostakin, vaikka kuinka yrität olla tekemättä niin, ja lopulta sä lopetat kaikki heppahommat ja myyt sen hevosen joka tapauksessa. Turha harrastaa hampaat irvessä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 17:24:44

En ymmärrä arkoja tätejä jotka ostaa reaktiivisen räjähtävän puoliverisen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.10.25 21:03:24

Minä myös aikoinaan ostin vääränlaisen hevosen. Mutta kuitenkin niin rakas etten raaskinut myydä pois. Haaveilin myös rennoista maastoista mutta tämän hevosen kohdalla ei se vaan onnistu sillä tavalla mitä itse haluaisin. Sileällä ja esteillä meillä kuitenkin sujuu.
Nyt 10 vuotta yhteistä matkaa takana ja alkuvuodesta ostin uuden hevosen koska tällä alkaa jo ikää ja vaivoja olemaan. Tämä uusi hevonen on minulle se elämäni hevonen, juuri sellainen mistä aina haaveilin. Mietin välillä että 10 vuotta harrastuksesta on mennyt ns.hukkaan vääränlaisen hevosen kanssa mutta tarkemmin kun ajattelee niin en loppujen lopuksi vaihtaisin aikaamme pois, on ollut erittäin opettavaista monessa suhteessa.
Nyt mennään sen hevosen kanssa päivä kerrallaan ja katsomaan miten pitkään saan vielä hevosen pitää :)