|
Lähettäjä: loppu:)
Päivämäärä: 13.10.25 21:32:33
“Hanki joku toinen harrastus hevosten vierelle”. Ehdottomasti tämä.
Olen sinällään huono tsemppari, koska itse päätin nyt lopettaa harrastukseni tähän. Mutta ehkä voin antaa vertaistukea.
Olen aikuinen harrastaja ja mulla on aina ollut sammumaton palo hevosiin. Olen valitettavasti syntynyt vähävaraiseen perheeseen, josta ei ollut mahdollista päästä oikein mihinkään, ei kalliille ratsastuskoululle, valmennuksiin ja omasta hevosesta puhumattakaan. Näihin vuosiin on mahtunut yrittämistä ja aivan kaikkensa antamista. Olen tehnyt aivan jäätävät määrät töitä jo yhden maastoreissun eteen. Kuntoutin ja uudelleenkoulutin itselleni hevosen ns. “aseen piipun päästä”, ja kun hevonen olikin kiva ja hieno, se otettiin alta pois omaan käyttöön.
Ja tämä tilanne eri muodoissa on toistanut itseään jatkuvasti. Puhutaan, että tekemällä töitä unelmiensa eteen voi saavuttaa jotain, mutta sehän on paskapuhetta. Parikymmentä vuotta olen rakentanut suhteita, todistanut itseni, osaamiseni ja mun aidon palon tähän hommaan, ja joka kerta se työpanos on kyllä otettu vastaan, mutta todella vähän hyvää annettu takaisin. Mutta mukavaa jutella siitä, kuinka “työmoraalit” ovat kadoksissa ja “aidot hevostytöt” hävinneet. Eihän tällaista kukaan enää jaksa.
Vihdoin ja viimein olen oppinut ja hyväksynyt, että jos ei ole omaa, ei ole harrastusta. Laitoin tallikamat kaappiin ja aloitin salilla käymisen. Eihän se ole sama, mutta on ehdottomasti pitänyt minut järjissäni.
|