Lähettäjä: Lippe
Päivämäärä: 1.9.25 10:54:22
Siis olen ratsastanut lapsena ja nyt aikuisena monta vuotta (en toki mitenkään tavoitteellisesti vaan olen kaikesta huolimatta ihan höntsäilijä) ja nyt vasta omalla hevosella olen oppinut, että olen aina ratsastanut liian pitkällä ohjalla. Siis miten hölmöä! Ja miten kukaan ope tai valmentaja ei ole minua tähän ohjannut? Olen halunnut pitää käden pehmeänä ja olla aina hellä hevosen suulle, ja vasta nyt olen oppinut, että se tuntuma voi oikeasti olla aika raskas ilman että vedän hevosen suusta. Että mun on tarjottava oikeasti se tuki, jolle hevonen voi asettua, eikä se tunne ainakaan meillä ole mikään höyhenenkevyt. Oivalsin tämän seuratessani yhtenä valmennusta sivusta, ja kun kokeilin omallani ihan roimasti lyhyempää ohjaa kuin aiemmin, se otti ja asettui sille kauniisti niskasta myödäten, ja ihan tunsin, kuinka hevonen asettui ihan erilaiseen asentoon kuin ennen. Peilikin sen sitten todisti. Vähän tunnen itseni hölmöksi tämän oivalluksen äärellä, joka varmaan useille olisi valjennut jo paljon aiemmin. Mutta vasta oman opetusmestarihevosen kanssa tämä valkeni minulle.
Mutta siis alkuun varmasti parasta mennäkin ennemmin löysällä kuin liian napakalla ohjalla, kunnes tasapaino ja kehonhallinta ovat hanskassa eikä ole vaaraa ohjissa roikkumisesta tai tuen hakemisesta ohjasta.
|