Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   29.6.25 12:58:53

Topa satulahuovan korjaamisesta herätteli tuumimaan hevosharrastusta ekologisuuden ja kestävän kehityksen kannalta.

Kestävä kehitys on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka tavoitteena on turvata hyvä elämä kaikille sukupolville huomioiden niin ympäristö, talous kuin  ihmisten - ja eläintenkin - hyvinvointi.

Tutkitusti (ja oman kokemuksenkin mukaan) hevosharrastus lisää ihmisen hyvinvointia. Myös hevosten hyvinvointiin on viimevuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota. Eli sosiaalinen ulottuvuus olisi kunnossa. Tasa-arvoa ajatellen tosin saattaa pulmana olla lajin kalleus, mutta harrastaahan voi myös halvemmalla.

Talouden ja ympäristön kannalta hevosharrastus lienee ainakin moottoriurheilua kestävämmällä pohjalla. Mutta mitenköhän muutoin? Tuhoanko maapallon ja riistänkö tulevia sukupolvia nauttimalla hevosistani?

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   29.6.25 13:41:08

Ympäristön kannalta hevosala on ihan katastrofi. Hevonen ei ole nyky-yhteiskunnassa välttämättömyys, vaan tietyllä tavalla turhake. Se syö valtavat määrät resursseja: lähtien heinästä ja väkkäreiatä ja niiden tuotantopanoksista jatkuen puhtaan veden kulutukseen.
Hevosten luo mennään yksityisautoillen päivittäin kymmeniä kilometrejä suuntaansa. Hevosen pelkkä eläminenkin saastuttaa työkoneiden käytön myötä esim pohjien lanaus puhumattakaan sähköllä lämmittämisestä ja valaistuksesta.
Sitten kaikki turha: nahkavarusteet on kestäviä mutta niiden saamiseksi on toinen eläin tapettu. Muovikrääsän ympäristövaikutukset kaikki varmaan tietää

Lähettäjä: Leija 
Päivämäärä:   29.6.25 14:07:30

Eiköhän nahkavarusteiden nahka tule syötäväksi teurastettavien eläinten sivuotuotteena, tuskin missään kasvatetaan esim. nautoja vain satulanahaksi. Turhien tavaroiden hankkiminen on kyllä, no, turhaa. Moni ostaa paljon uutta ja uutena, kun voisi ostaa vain tarpeeseen ja käytettynä.

Heinää taas taidetaan tehdä aika harvoin vain hevosten tarpeisiin, vaan yleensä se tulee samoilta pelloilta kuin naudoille paalattu heinä.

Mututuntumalla ajattelisin, että hevostouhun aiheuttama sähkön ja muun energian kulutus on kuitenkin paljon perustellumpaa kuin esim. viihteellisen netinkäytön aiheuttama energiankulutus. Eläinten kanssa harrastaminen ja ulkona oleminen on ihmisen kropalle ja mielelle hyväksi, Tiktokin tuijottaminen ei.

Ja ainakin meilläpäin hevoslaitumet ovat vanhoja peltoja, pieniä ja epämääräisen muotoisia joita olisi nykyajan isoilla koneilla vaikeampi viljellä. Niihin joutuisi upottamaan suhteessa hyötyyn enemmän työaikaa kuin isoihin, järkevän muotoisiin peltolohkoihin. Niiden viljely ei siis olisi tehokasta eikä tuottavaa. Hevoset pitävät laiduntaessaan nämä lohkot avoimina ja niissä kasvaa paljon erilaisia kasvilajeja. Jos hevosia ei olisi, lohkot puskittuisivat ja lajikirjo vähenisi. Hevosten lanta myös menee maajussien käyttöön peltoihin levitettäväksi, eli ravinteet kiertävät.

Lähettäjä: Leija 
Päivämäärä:   29.6.25 14:11:00

Hevosharrastus myös kasvattaa lapsista ja nuorista reippaita, asioihin tarttuvia ja muiden kanssa toimeen tulevia, varsinkin jos tallilla saa tehdä muutakin kuin ratsastaa. Eläinten kanssa oleminen opettaa empatiaa, nöyryyttä ja eläimen tarpeiden asettamista ensimmäiseksi. Nämä nyt eivät ole suoraan ympäristöasioita, mutta tärkeitä asioita kuitenkin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   29.6.25 14:19:50

Hevosharrastus vaatii mm paljon maa-alaa, eli ympäristövaikutuksia kyllä syntyy. Tallille ajetaan usein autolla, tästä tulee yllättävän iso osa ympäristövaikutuksesta.

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   29.6.25 14:22:48

Hyviä näkökulmia. Riippuu tosiaan siitä, mihin vertaa. Hevosharrastus ei ole katastrofi esim. somettamiseen verrattuna. Tiktok -videoita ja tekoälyä varten tarvitaan jättiläismäisiä datakeskuksia, joiden energiankäyttö on oikeasti katastrofi.

Olisiko ympäristön kannalta paras ratkaisu, jos muuttaisin hevosteni kanssa pienelle maatilalle ja pyrkisin elämään mahdollisimman omavaraisesti? Toisen hevoseni kanssa onnistuisi myös työajo - esim. polttopuita käytettävien tukkien haku metsästä. Jo nykyisin pyrin pitämään hevosten ruokinnan yksinkertaisena ja vältän kaiken turhan hankkimista esim. käyttämällä loppuun ja korjaamalla vanhaa.

Lähettäjä: MK 
Päivämäärä:   29.6.25 14:48:45

Hevostallit ovat pahoja ravinnepäästöjen lähteitä, mutta käsittääkseni asiallinen lantahuolto (tarhojen putsaus, lannan asiallinen säilytys ja jatkokäyttö, jossa ravinteet käytetään hyödyksi) parantaa tilannetta paljon.

Hevosista voi myös olla paljon hyötyä luonnon monimuotoisuudelle jos niiden annetaan laiduntaa muillakin kuin viljellyillä laitumilla, varsinkin nykyään kun muita kotieläimiä on paljon vähemmän kuin ennen. Hillitsevät umpeenkasvua, mahdollistavat monimuotoisen kasvi- ja eläinlajiston sekä parhaimmillaan ylläpitävät hupenevien perinnebiotooppien lajistoa. Lisäksi tallien pihapiirit ylläpitävät monimuotoisuutta (hevoset houkuttelevat hyönteisiä ja hyönteisten perässä tulevat mm. lepakot ja linnut).

Toki jos hevosia pitää vain sliipatuilla ja myrkytetyillä nurmikentillä, asfaltoiduilla pihoilla sekä hiekka-alueilla ja laiduntaa vain viljellyillä laitumilla, monimuotoisuushyödyt jäävät aika nihkeiksi.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   29.6.25 15:05:56

Some, tekoäly, Netflix jne. eivät ole pelkän sähkön kannalta katastrofeja vaan niiden tuottamiseen tarvitaan hillittömiä määriä puhdasta vettä. Vaikka hevosinkiin menee vettä juottamisen ja rehuntuotannon muodossa niin uskallan väittää että yksi hevonen kuluttaa päivän aikana vähemmän kuin sellainen henkilö, joka katsoo netflixiä, somettaa ja pelleilee chatgpt:llä koko päivän. Jo yksi chatgpt haku kuluttaa moninkertaisesti enemmän kuin perinteinen googlehaku, kuvien ja videoiden luomisesta puhumattakaan.

Ja sitten tosiaan ne hevosten sosiaaliset jne. hyödyt, joita ei somesta, suoratoistoista saati tekoälystä saa.

Lähettäjä: Jepu 
Päivämäärä:   29.6.25 15:11:34

Hyvä, että ympäristö- ja kestävyysasioista puhutaan nykyään enemmän! Lajin jatkon kannalta todella tärkeää.

Edellä mainittujen (esim tarhojen valumavedet) lisäksi olisi hyvä miettiä, että jokaisella hevosella olisi syytä olla käyttötarkoitus. Ja voisiko sillä tätihepalla olla kaksi - kolme ratsastajaa, sen sijaan että jokainen täti ajelee pitkiä matkoja vain omassa käytössä olevan, liian vähän liikuntaa saavan hevosen luokse?

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   29.6.25 15:26:59

Tekoälyn kanssa leikkiminen tosiaan on ympäristölle tuhoisaa sähköntuhlaamisen lisäksi myös veden kulutuksen kanalta. Jokainen tekoälyhaku kuluttaa puoli litraa puhdasta vettä jäähdyttämiseen!

Hevosen käyttötarkoituksesta ja useasta ratsastajasta olen vähän eri mieltä. Omieni kanssa puuhailen paljon muutakin kuin ratsastusta: ajamista, talutusretkiä, maastakäsin työskentelyä. En kisaa (enää), joten hevosten käyttötarkoitus on ehkä lähinnä olla ystävä ja terapeutti. Riippuu varmaan tapauksesta, mutta omani stressaantuvat vaihtuvista käsittelijöistä, joten useamman tädin ratsastuskavereiksi näistä ei olisi - ystäväksi kylläkin. Vaan mistäpä löytyisi tätejä, joille riittäisi muu puuhastelu kuin ratsastus.

Lähettäjä: Ekoakka 
Päivämäärä:   29.6.25 15:42:28

Minä olen joskus yrittänyt ottaa tätä asiaa täällä esille, mutta tullut ihan tyrmätyksi.

Tässä ketjussa onkin hyviä pointteja jo monta ja ne isoimmat ekologiset ongelmat on näköjään hyvin tiedossa. Mutta on vielä muitakin. Esimerkiksi kilpaileminen - lähinnä siihen liittyvä matkustaminen - on kaikkea muuta kuin ekologista. Yhden startin takia saatetaan ajaa jopa satoja kilometrejä. Sitten on kaikki turhat varusteet ja muu krääsä, jota tilaillaan ympäri maailmaa. Miettikääpä vaan, miten paljon tavaraa hevonen tarvitsee. Ja sitten miettikää, miten paljon hevosilla on varusteita. Ihan järkyttävän paljon. Yhdellä hevosella voi olla kaksi satulaa, yksi karvasatula, kolmet suitset, monet päitset, viidet suojat, kymmenen loimea, 20 satulahuopaa, harjoja, naruja, ämpäreitä, apuohjia... Siis ihan hirveää.

Hevosihmisiä vaivaa valitettavan usein sokeus tässä asiassa. Sulkevat silmänsä eivätkä ole valmiita luopumaan mistään kompensoidakseen harrastuksensa aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Yksikin vaikuttaja tilaa/saa jatkuvasti uutta krääsää, osti hiljattain oman trailerin, käy kisamatkoilla ja ajelee päivittäin sitä kymmenien kilometrien tallimatkaa. Ja sitten vielä reissaa ja lentelee lomillaan ympäri maailmaa. Ollaan olevinaan niiiiin pirun tiedostavia kaikessa muussa, mutta tässäpä onkin se sokea piste, kun ei vaan haluta nähdä omassa toiminnassa parantamisen varaa.

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   29.6.25 15:44:03

Harrastehevosen käyttötarkoitus on kokonaisuuudessaan olla lemmikki, riippumatta mitä sen kanssa harrastaa, eli siis ne eivät itsessään ole osa ravinnontuotantoa tai tarpeellisia työelämän ja ihmisen elättämisen kannalta. Lemmikkien mittakaavassa hevoset vaativat älyttömän määrän maata ja resursseja, ensin rehujen ja heinän kasvattamiseen, ja sitten itse hevosen asuttamiseen (talli ja liitännäisrakennukset) sekä ulkoiluun ja harrastamiseen (tarhat, laitumet, kentät/radat jne.).

Lähettäjä: Vertailija 
Päivämäärä:   29.6.25 15:45:16

Riippuu harrastaako ratsastuskoulussa tai vuokrahevosella jolla kaksi vuokraajaa ja omistaja kumminkaimoineen. Ne ovat jaettuja hevosia joiden ympäristöjalanjälki on pienempi. Jaetulla hevosella ja hevosilla voi harrastaa hyvällä omalltunnolla, jos autoilee vielä kimppakyydein tai pieniruokaisella autolla.
Sen sijaan tuotteistettu shoppailuratsastus, jossa koko ajan ostetaan uutta tavaraa ja ajetaan neljän kilpurin kanssa valmennuksiin kuorkilla ja kisataan talvet aluetason 120 ratoja Espanjassa ja ajetaan kisoihin joka viikonloppu ja yhdellä ihmisellä on lukuisia hevosia on tämän päivän mittapuun mukaan epäeettistä toimintaa.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   29.6.25 18:28:15

Ratsastus ei ole ympäristöteko, mutta toisaalta siihen, paljonko se ympäristöä kuormittaa, voi vaikuttaa. Tässä lista muutamasta asiasta, jolla hevosenpidon turhaa kuormitusta voi välttää:
- Pois turhat ja liikahevoset. Hevosta kannattaa pitää vain, jos sen käyttöaste on korkea. Jos hevosen ainoa virka on toimia puutarhatonttuna tai terve aikuinen hevonen on käytössä 1-2 kertaa viikossa, se on järkyttävä ympäristön kuormittaja suhteessa siihen, minkä verran sillä on käyttöä.
- Ruokinnan järkeistäminen. Hevosen rehun tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Hevosia ei voi pitää nälässä, mutta nyt olisi aika herätä rehun hävikkiin. Esim. vapaalla heinällä hävikkiä voi olla pahimmillaan useampi kilo päivässä per hevonen. Tämä on heinää, joka kuormittaa ympäristöä muttei hyödytä hevosta mitenkään. Osa ruokinnan järkeistämistä on myös lähirehun suosiminen: heinän kuljetus kuormittaa ympäristöä, joten jokaisen kannattaisi miettiä, kuinka aito tarve itsellä on saada juuri tietynlaista heinää vaikka satojen kilometrien päästä roudattuna. Olisiko lähituottajan heinä sittenkin ihan kelvollista?
- Kohtuudessa pysyvä tilankäyttö. Vaikka nykyajan trendi on ajatella, että tarhan koko tekee autuaaksi, jokainen voi miettiä, mikä olisi sopiva tasapaino hevosten ja ympäristön hyvinvoinnin välillä. Valtavat hevosille tarhoiksi pohjustetut - tai pohjustamattomat ja mudalle tallotut - alueet eivät ole mikään ympäristöteko eivätkä tue luonnon monimuotoisuutta. Minkäkokoinen siivu ympäristöä meillä on oikeus varata vain omaan harrastukseemme?
- Yleisen kulutusjuhlan suitsiminen. Kulutukseen hevosharrastuksen tiimoilta pätee sama kuin muuhunkin kulutukseen: jos ostelee koko ajan valtavat määrät kaikenlaista, mahdollisesti vielä lyhytikäistä ja heikkolaatuista, se kuormittaa ympäristöä. Hevostelussakin kannattaa siis varoa sitä, ettei haksahda hevosen hyvinvoinnin varjolla kulutusjuhlaan, jonka todellinen hyöty jää olemattomaksi.
- Hevosten kuljettamisen optimointi. Valmentautuvat ja kilpailevat ratsastajat voisivat miettiä valmennus- ja kisakalenteria myös siitä näkökulmasta, olisiko turhaa hevosen kuljettelua mahdollista välttää. Voisiko ratsastaa mieluummin kaksi starttia samana päivänä eikä lähteä ensi viikonloppunakin erikseen kilpailuihin? Entä olisivatko maantieteellisesti lähimmät kilpailut osallistumiskelpoisia, vaikka siellä ei olisi juuri sitä omaa suosikkiluokkaa, -tuomaria tai -ratamestaria? Mihin kaikkiin valmennus- ynnä muihin kinkereihin osallistuminen todella vie omaa ratsastusta merkittävästi eteenpäin ja mistä voisi jäädä poiskin?

Hyvä uutinen on se, että mikään edellä mainituista asioista ei ole hyvä juttu pelkästään ympäristölle. Kaikki mainitut ympäristöteot ovat hyödyllisiä joltain muultakin kannalta. Esimerkiksi lompakkomme kiittää usein samoista asioista, joista ympäristökin kiittää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   29.6.25 18:46:49

Kolmitähdellä on muuten hyvä lista, paitsi:

"Valtavat hevosille tarhoiksi pohjustetut - tai pohjustamattomat ja mudalle tallotut - alueet eivät ole mikään ympäristöteko eivätkä tue luonnon monimuotoisuutta."

Ei hevoselle tarvitse pohjustaa yhtään isompaa aluetta isossa tarhassa, kuin pienessä. Eikä hevonen tallo isoa aluetta mudalle, vaikka pienen pystyisikin tallomaan. On ympäristöteko aidata hevoselle niin suuri alue, että pohja kestää hevosen tuoman rasituksen ihan pohjustamatta. Silloin luonto ja monimuotoisuuskin alueella säilyy.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   29.6.25 19:01:19

.: En ole rehellisyyden nimissä tainnut ikinä nähdä Suomessa niin isoja tarhoja, että niissä voisi sanoa paljon luonnon kukoistavan... Juu, eivät hevoset välttämättä saa tallottua mudalle koko tarhaa, jos se on tarpeeksi iso, mutta kyllä siinä kaikki kasvava ja elävä saa hevosten hampaissa äkkiä kyytiä. On tullut nähtyä, että hevoset ovat hyvin kykeneviä tuhoamaan jopa isoja puita, mistään pensaista yms. puhumattakaan. Kyllä se hevonen vain hyvin helposti jättää jälkensä sinne, minne se pääsee sen jättämään, eikä tämä jälki usein tarkoita luonnon kannalta mitään niin kovin kivaa.

Sitä en sitten tiedä, että jos hevosia tarhattaisiin vaikkapa 10 hehtaarin alueilla, niin olisiko tilanne toinen, mutta se ei taida olla realismia edes niille, jotka kiihkeimmin huutavat isojen tarhojen puolesta...

Lähettäjä: MK 
Päivämäärä:   29.6.25 19:37:04

***,
Kannattaa muistaa, että kulttuuriympäristöjen umpeenkasvu ja pusikoituminen on iso ongelma. Se, että puut ja pensaat kuolevat hevosten käsittelyssä, ei automaattisesti ole huono asia. Lahopuu on myös tärkeässä roolissa monille lajeille. Pienen mittakaavan maanpinnan rikkoutuminen ei myöskään ole välttämättä huono asia, vaan tarjoaa usein kasvupaikkoja kasveille, jotka muuten häviäisivät kilpailussa muille lajeille.
Mutta rajansa tälläkin. Toimii parhaiten kesäkäytössä oleville alueille, koska Suomen talvi tapaa tehdä isoistakin alueista karmivaa mutamössöä (pl. hiekkapohjaiset alueet).

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   29.6.25 19:58:03

MK: Juu, olet tietysti oikeassa siinä, ettei asia ole täysin yksiulotteinen. Se, onko hevosten tarhaaminen hyvä vai huono juttu ja missä mittakaavassa, riippuu tosiaan siitäkin, minkälaiseen pohjaan ja ympäristöön niitä tarhoja kyhätään. Mutta niin kuin itsekin totesit, jos puhutaan nimenomaan talvikäytössä olevista tarhoista, niin kyllä ne vain Suomen olosuhteissa hyvin usein ovat joko puhkitallottuja kurakkoja, joista kaikki elävä on kaluttu, tai sitten niitä kuivapohjaisiksi tehtyjä "aavikkoja", joissa ei juuri mitään ole tarkoituskaan kasvaa. Näistä on melko vaikea löytää kovin suuria ympäristöarvoja.

Eikä pointtini muutenkaan ole se, ettei hevosilla saisi olla tarhoja tai etteikö tarhoilla saisi olla vähän kokoakin, mutta jonkinlaista tasapainoa ja kohtuutta tähän asiaan peräänkuuluttaisin. Kun maankäytöstä on viime aikoina muutenkin puhuttu ympäristönäkökulmasta, niin eihän hevosalakaan voi olla täysin tämän ulkopuolella. Tai jos koetamme jättää hevosalan sen keskustelun ulkopuolelle, niin silloin emme ainakaan ole niin järin ympäristöystävällisiä.

Lähettäjä: Moi 
Päivämäärä:   29.6.25 20:09:54

”Pois turhat ja liikahevoset. Hevosta kannattaa pitää vain, jos sen käyttöaste on korkea. Jos hevosen ainoa virka on toimia puutarhatonttuna tai terve aikuinen hevonen on käytössä 1-2 kertaa viikossa, se on järkyttävä ympäristön kuormittaja suhteessa siihen, minkä verran sillä on käyttöä.”

-> Tästä oon vähän eri mieltä. Mun mielestä sekään ei ole vastuullista, jos hevonen määritellään vain käyttöasteen kautta. Vastuullista hevosenpitoa voi olla myös hevosen seurassa rentoutuminen, maastakäsinharjoitteet ja hevoshenkilötaitojen harjoittelu. Hevonen voi olla myös vain ystävä, vaikka sen ”käyttöaste” olisi matala. Hevosen olemassaoloa ei määritä vain se, monta kertaa viikossa sillä voi ratsastaa.

Huomioitavaa olisi mun mielestä myös rikkaiden ja huippujen antama esimerkki siitä, että hevosia ei kuskailla ympäri planeettaa lentokoneilla. Sitä mikä olisi ratkaisu tälle, en osaa sanoa. Tämä toki koskeaa kaikkea huippu-urheilua.

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   29.6.25 20:55:33

Moi:n kanssa samaa mieltä. En ajattele tai määritä omia hevosiani käyttöasteen kautta. Se ei olisi kovin korkea, ehkä viisi käyttökertaa viikossa. Mutta koko 'käyttöaste' on mielestäni hevosen esineellistämistä. Omat hevoseni ovat ystäviäni. Siksi häiritsee myös, kun usein puhutaan, että 'ratsastin tänään Pollen ja Pokun' - itse sanoisin esim., että 'käytiin Pollen kanssa maastossa ja treenattiin Pokun kanssa väistöjä kentällä'.

Oliko hevostenpito aiemmin ekologisempaa? Lapsuuteni hevoskaverit tekivät mm. metsä- ja peltotöitä, söivät vain heinää sekä kauraa, tarhasivat isoissa metsätarhoissa ja asuivat kivitallissa, joka talvisin lämpeni lantapatterilla.

Lähettäjä: Ajattelemattomat 
Päivämäärä:   29.6.25 21:30:26

Minun on pakko mainita esimerkkinä nämä ihmiset, jotka ajattelevat säästävänsä sillä ympäristöä, että ostavat itselleen SÄHKÖAUTON. Sen tuotantoon menee niin järkyttävästi resursseja, sähköntuotannosta nyt puhumattakaan.

Olisi hienoa, että ihmiset, jotka ovat "pelastamassa" maapalloa, ottaisivat ensin selvää, että onko se heidän päähänpisto oikeasti maapallolle hyväksi vai ei.

Tuntuu, että nykyään jo lapsuudesta tuttu lausahdus, yleensä äidin suusta kuultuna: "Jos kaverisi hyppää kaivoon, niin hyppäätkö perässä?" pitää nykyään niin paikkansa, kun ihmiset eivät tunnu ajattelevan omilla aivoillaan, vaan seurataan vaan muita päättömästi.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   29.6.25 21:45:30

Moi: "Tästä oon vähän eri mieltä. Mun mielestä sekään ei ole vastuullista, jos hevonen määritellään vain käyttöasteen kautta. Vastuullista hevosenpitoa voi olla myös hevosen seurassa rentoutuminen, maastakäsinharjoitteet ja hevoshenkilötaitojen harjoittelu. Hevonen voi olla myös vain ystävä, vaikka sen ”käyttöaste” olisi matala. Hevosen olemassaoloa ei määritä vain se, monta kertaa viikossa sillä voi ratsastaa."

Tässä puhuttiin hevosista ympäristönäkökulmasta. Siitä näkökulmasta asia on juuri niin, että jos otamme tarkasteluun kymmenen harrastajan joukon, joka yhteensä voi/jaksaa/viitsii harrastaa sen verran, että tämän kymmenen harrastajan tarpeisiin riittäisi viisi hevosta, niin silloin se viisi on tietenkin ympäristön kannalta paljon järkevämpää kuin se, että tällä joukolla on yhteensä kymmenen hevosta, joista vain muutama liikkuu likikään tarpeeksi ja loput ovat pihakoristeita, "ystäviä", terapeutteja jne.

Kyllähän kaikelle ympäristön vaarantavalle toiminnalle voidaan löytää inhimillisiä syitä. Harva varmaankaan käyttäytyy ympäristöä tuhoavasti vain pahuuttaan. Myös ne, jotka esim. tekevät vuodessa monta loma- ja kaukolentoa, voivat perustella toimintaansa jollain arvoilla, kuten sillä, että matkailu avartaa, se on heille erittäin terapeuttista jne. Silti ympäristön näkökulmasta tällaista toimintaa voidaan kritisoida.

Lähettäjä: urgh 
Päivämäärä:   30.6.25 04:26:15

Kukaan oikeasti militantti ympäristö-puritaani ei ikinä voisi edes kuvitella kannattavansa hevosharrastusta.
(Suuret pahoittelut kaikille nuorille viher-poni-tytöille.
Oikeasti antoisalle ja persoonallisuutta rakentavalle tekemiselle hevosten kanssa on ehkä pakko keksiä muita kuin ympäristö-argumentteja)

- Hevonen eläimenä on hyvin heikko syödyn energian hyödyntäjä. Vuohet, lampaat, kanit ja monet muut elukat hyödyntävät paljon suuremman osan syömänsä rehun ravintoarvosta
- Hevoset ovat sosiaalisia laumaeläimiä, joka tarkoittaa että niiden omistajien pitää ymmärtää etsiä niiden pitämiseen puitteet joissa ne voivat viihtyä laumatarhauksessa.
- Sellainen tarhaus vaatii paljon pinta-alaa että hierarkian alapäässä olevalla on tilaa väistää. Ja niin paljon pinta-alaa ei ole kenelläkään varaa pitää kaupunkinalueella.
- Kun ratsastamaan halukkaat ihmiset asuu aika usein keskellä kaupunkeja.
- Siis niin että joko matka ratsastamaan on pitkä ja sinällään ympäristöä kuormittava, jos hevosen omistaja valitsee niin että hevosella on hyvä olla ne 22h vuorokaudessa kun omistaja ei ole talilla.
- Tai sitten niin että hevonen pidetään näppärän lähellä, eikä se sitten keskellä kaupunkia pääse tarhaamaan ja liikumaan tarpeidensa mukaan, ja menee rikki liian aikaisin ja joudutaan lopettamaan paljon ennen sen yksilön potentiaalista elämämkaarta.

Hevosten pito oli ympäristöajattelulla viisasta vain hyvin kauan sitten, ennen kuin pellot voitiin äestää traktoreilla, ja ennen kuin tuliaseiden ja panssaroinnin kehitys sysäsivät ratsujoukot sivuun heikosti toimivana tykinruokana.

Nykymaalimassa pitää oman hevosen ostoa harkitsevan ympäristötietoisen ponitytön laskea paljon vaikeampia yhtälöitä.

Ympäristö-argumenteilla pelkästään ei kyllä kukaan nykyään voi perustella hevosen ostamista

Lähettäjä: Tää 
Päivämäärä:   30.6.25 08:52:25

Tänä vuonna ennallistetaan naapurin navetan kanssa ainakin kymmenen poikueen verran pääskyjä (vaikka on tallikissa, silti lintukanta on monipuolinen). Myös peipposet, kurjet ja joutsenet viihtyvät meillä. Ne katosi vuosiksi kun kylällä ei ollut tuotantoeläimiä. Toimimme pesintä kohteena myös variksille, harakoille ja naakoille. Alueemme on ainoita jolla ei kasva haitallisia vieraslajeja mutta niityllä kasvaa harvinaisia niittykasveja. Pörriäisten ja kukkien määrä on triplaantunut kymmenessä vuodessa.

Kaupunkilaisilla alkaa olla todella vääristynyt käsitys siitä mitä on luonto. Ja se on jo uhka luonnolle. Jos meiltä käydään ratsastuskisoissa niin olemme myös istuttaneet yli 100 uutta puuta kymmenen vuoden aikana kaatamatta yhtään. Moniko ravintoloissa ja tapahtumissa maailman tuskaa itkevä tai lentokoneella lentelevä opiskelija voi sanoa samaa kun niiden huvituksiin kaatuu sata puuta viikossa eikä ole koskaan istuttanut yhtään tilalle.

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   30.6.25 11:05:26

Entä, jos hevosten käyttö työajossa lisääntyisi? Eikö olisi melkoinen ekoteko, jos työhevosen kanssa tekisi metsätöitä kuten ennenvanhaan: ei avohakkuita vaan nips-naps yksi puu sieltä, toinen täältä. Ja sitten hevosella kuljetus pois, jolloin metsän pinta ei tuhoutuisi, kuten metsäkoneiden jäljiltä. Nämä metsätyöt sitäpaitsi tehtiin aina talvella, kun metsäpohja oli jäässä. Just katselin isoa avohakkuuta, joka tehtiin parhaimpaan pesimäaikaan, toukokuussa :-(

Voisihan työajossa käytön lisäksi hevosella myös ratsastella tai puuhailla jotain muuta. 

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.6.25 11:25:01

Ihana topa <3

Usein ajatellaan, että vastuullisuus on tärkeää, mutta harvoin pysähdytään miettimään omia valintoja.

Meille hevonen on ”turhake”, kuten monelle muullekin. Me tykätään ratsastaa.

Kuljemme tallille omalla autolla tai junalla. Siitä tulee kuormitusta.

Hyvä asia laiduntaessa on, että hevoset lannoittavat samalla ruokaansa.

Onko hevonen onnellinen. Ainakin ne lähtee aina hyvillä mielin töihin.

Lähettäjä: Ekoakka 
Päivämäärä:   30.6.25 11:30:07

Tää: entä jos ei istu ravintoloissa eikä tapahtumissa, eikä lennä lentokoneella. Saako silloin sanoa olevansa oikeasti luonnon puolella? Ja jos ei ole hevostakaan, niin saako silloin?

Lähettäjä: Tää 
Päivämäärä:   30.6.25 12:42:59

Mitä ekoakka sitten teet tällä palstalla?

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   30.6.25 12:50:25

Turpeen käytön hevosilla saisi kyllä lopettaa kokonaan. Niin uskomatonta luonnonvarojen tuhlaamista ettei mitään rajaa. Mikä tahansa muu kuivike on ympäristöystävällisempää.

Lähettäjä: MK 
Päivämäärä:   30.6.25 14:09:40

"Tää":n tila kuulostaa ihanalta! :)

Tuohon hevosten tehokkaaseen käyttöön, aina se ei ole hevosen omistajan päätettävissä. Nykyihmiset arvostavat lämmitettyjä maneeseja, lämmintä vettä, lämmintä tallia ja sosiaalitiloja ja vastaavia helppoja olosuhteita, mutta pienille, yksinkertaisille (ja ympäristöystävällisille) pihatalleille ei ole kovin paljon tunkua edes Etelä-Suomessa. Itsekin ottaisin ilomielin jonkun jakamaan liikutus- ja tallityöurakkaa, mutta sellaista on todella vaikea löytää. Kesällä kyllä olisi tuijoita, mutta kun pimeä syksy ja talvi koittaa, motivaatio katoaa kuin pieru Saharaan. :/

Lähettäjä: MK 
Päivämäärä:   30.6.25 14:12:40

Hups typo, tulijoita, ei tuijoita.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   30.6.25 17:50:43

"Turpeen käytön hevosilla saisi kyllä lopettaa kokonaan. Niin uskomatonta luonnonvarojen tuhlaamista ettei mitään rajaa. Mikä tahansa muu kuivike on ympäristöystävällisempää."

Tämä asiahan ei ole lainkaan yksiselitteinen. Turvelanta kelpaa usein naapurin maajussille, joka voi levittää sen suoraan pellolle. Monet muut kuivikkeet tekevät lantalan sisällöstä suorastaan ongelmajätettä, jota sitten kuskaillaan ties minne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.6.25 18:10:12

Turve on paras kuivike koska se on hapanta ja siinä ei bakteerit lisäänny.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   30.6.25 18:18:36

Purun hävittämisessä pellolle ei ole ollut enää vuosiin mitään ongelmaa, hyvin kelpaa viljelijöille.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.6.25 18:19:31

Puru maatuu hitaasti ja itse en kyllä ottaisi omille pelloille.

Lähettäjä: Sivi 
Päivämäärä:   30.6.25 22:11:56

Suomen pinta-alasta 93 000 neliökilometriä on suota (koko Portugalin, Itävallan tai Unkarin valtioiden pinta-alan verran). Meinaatteko todella että turve on ongelma? Se on ongelma vain ihmisille jotka uskoo öljyprinsessa Ohisalon tuulivoima lobbaukseen jolla nettosi miljoonia.

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   1.7.25 01:17:49

Sivi, paljonko siitä on enää luonnontilaista?

Lähettäjä: Sivi 
Päivämäärä:   1.7.25 08:57:28

Luonnontilaisia soita on Suomessa Hollannin tai vaikkapa Tanskan valtion pinta-alan verran.

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   1.7.25 09:12:17

Onko Ohisalon miljoonatuloista tarkempaa tietoa tai lähdettä?

Lähettäjä: Sivi 
Päivämäärä:   1.7.25 09:32:29

Miika Johansson ja Tuulivoltti Oy. Vihreiden Harjanteet yms istuvat kaikki eri sähköyhtiöiden hallituksissa. Siksi turve on pahasta. Ei tuu rahat omalle tilille.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   1.7.25 10:07:13

"Lähettäjä: Ajattelemattomat
Päivämäärä: 29.6.25 21:30:26

Minun on pakko mainita esimerkkinä nämä ihmiset, jotka ajattelevat säästävänsä sillä ympäristöä, että ostavat itselleen SÄHKÖAUTON. Sen tuotantoon menee niin järkyttävästi resursseja, sähköntuotannosta nyt puhumattakaan.

Olisi hienoa, että ihmiset, jotka ovat "pelastamassa" maapalloa, ottaisivat ensin selvää, että onko se heidän päähänpisto oikeasti maapallolle hyväksi vai ei.

Tuntuu, että nykyään jo lapsuudesta tuttu lausahdus, yleensä äidin suusta kuultuna: "Jos kaverisi hyppää kaivoon, niin hyppäätkö perässä?" pitää nykyään niin paikkansa, kun ihmiset eivät tunnu ajattelevan omilla aivoillaan, vaan seurataan vaan muita päättömästi."

Hyvin sanottu !!!

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   1.7.25 11:14:42

"Purun hävittämisessä pellolle ei ole ollut enää vuosiin mitään ongelmaa, hyvin kelpaa viljelijöille."

Ai jaa? Tuletko kertomaan tuon myös tänne paikallisille viljelijöille? :)