Lähettäjä: häiriö 
Päivämäärä:   23.6.25 23:25:07

Onko kukaan onnistunut tasoittamaan hevosen häiriökäyttäytymistä, kuten kutominen?

Hevonen ollut minulla kohta puoli vuotta, on kutonut aina karsinassa. Tämä on kaivettu vasta viisi vuotiaana pellosta eli ei nuorena ole tottunut elämään sisällä. Tarhassa/laitumella oire esiintyy ramppaamisena eli pihattoratkaisussakin tätä käytöstä esiintyy. Herkkä ja helposti ahdistuva luonne kyseessä, varmaan suurilta osin oireilee juuri siksi.

Kaikki vinkit ja ajatukset otetaan vastaan, jos joku on keksinyt mitään helpottavia ratkaisuja. Syöminen saattaa auttaa, mutta pahassa stressissä ei kiinnostu ruuasta. Oireet selkeesti kiihtyvät muutoksesta eli jos esim. tallissa liikutaan, kun hevonen on karsinassa.

Pahaa tekee tietenkin katsoa, kun toinen pörrää ihan kierroksilla eikä mitään pysty itse asialle tekemään. Tilanteita vältellen ollaan tietenkin siinä mielessä päästy helpommalla, ettei tätä käytöstä tarvitse itse kohdata, mutta hevosen oleminen ei sillä varsinaisesti helpotu.

Lähettäjä: JT 
Päivämäärä:   23.6.25 23:26:52

Eipä ole muuta ratkaisua kuin monttu. Kaikkien hevosten hermostorakenne ei ole hyvä.

Lähettäjä: C 
Päivämäärä:   23.6.25 23:29:15

Mitäs jos liikuttaisit sitä enemmän? Ei mitään puolen tunnin jumppaa vaan liikuntaa aamusta iltaan. Ota vuokraaja, hoitaja tms jos et pysty liikuttamaan reippaasti monta tuntia

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 23:41:07

Vähänpä tuolle on tehtävissä. Oikea paikka on rauhallisessa pienessä tallissa, jossa on säännölliset rytmit ja vähän ylimääräisiä vierailijoita, perimmäisessä karsinassa ja rauhallisen hevosen karsinakaverina. Tai pihatossa, jos se muuten sinne sopii.

Liike rauhoittaa hevosta, pitkät stressittömät kävelylenkit. Ongelma on vaan se, ettei kukaan jaksa hevosta niin kauaa kävelyttää. Vaativa, raskas liikunta varmasti vaan lisää stressiä. Erilaiset heinään liittyvät askartelut voivat antaa parempaa tekemistä, verkot, tyynyt, pallot, mitä näitä nyt on. Kesällä laitumelle jossa saa syödä ja kävellä loputtomiin.

Mutta ei sitä nyt sääliäkään tarvitse. Se on löytänyt itselleen toimivan tavan rauhoittaa itseään, jollakin muulla on vielä isompi stressi eikä keinoa purkaa sitä. Jalat on syytä ajoittain kuvata, jossain vaiheessa voi kehittää vauriot jalkoihinsa ja sitten käy kipeäksi. Kutomista ei saa todennäköisesti koskaan katoamaan kokonaan.

Lähettäjä: HS 
Päivämäärä:   23.6.25 23:42:06

Meillä eli kymmenisen vuotta ruuna, joka alkuun kutoi karsinassa suunnilleen koko ajan, jos tallissa liikkui muita, ulkona oli tyytyväisempi, mutta ramppaaminen alkoi sielläkin heti, kun iltapäivän ensimmäinen hevonen vietiin sisälle. Vuosien saatossa (ja Huom. sopivan vieruskaverin kanssa, sopivassa karsinassa josta näki hyvin ympärilleen) rauhoittui, eikä viimeisinä vuosinaan enää kutonut sisällä oikeastaan ollenkaan, tarhassa vain huonolla säällä illalla, jos tarhakaveri oli jo mennyt sisään.

Puoli vuotta on lyhyt aika hevoselle kotiutumiseen, yrittäisin vakiinnuttaa olosuhteet, hyväksi voisi olla lauma tai ainakin rauhallinen tarhakaveri, mutta myös väärä kaveri voi lisätä stressiä ja häiriökäyttäytymistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 23:45:36

Ja hevonen ei kudo koskaan sen takia, että se saa liian vähän liikuntaa. Kaikkein pahinta olisi ottaa kasa kaikenkarvaisia vuokraajia jumputtamaan aamusta iltaan... nämä käytöshäiriöt ovat paljolti geneettisiä, kyse ei ole liikunnan puutteesta vaan stressistä ja kyvyttömyydestä hallita sitä normaalisti. Joillakin hevosilla toki voi vaikka pihatossa vapaana käyskentely vähentää paikoillaan kutomista.

Mistä tuollaisia outoja ajatuskulkuja syntyy? Tulisiko jollekin mieleen ehdottaa samaa impparille ja kuvitella että se aamusta iltaan liikuttamalla tukeneet?

Stressiherkän hevosen mahahaava kannattaa tutkituttaa ainakin jos on jotain muuta mahdollista siihen viittaavaa.

Lähettäjä: häiriö 
Päivämäärä:   24.6.25 00:59:17

Kiitos vastauksista.

Tiedossa on, että keinot ovat hyvinkin rajalliset ellei jopa melkein olemattomat. Sen takia aloitinkin keskustelun, jos tulisi esiin edes sellaisia asioita, joiden avulla osaisi itse ajatella paremmin tilanteen hillitsemiseksi.

Hevonen on päivästä riippuen myös liikuttaessa todella kireä, eikä tosiaankaan saa kierroksia laskettua lisäämällä liikettä. Tällöin olen kokenut parhaaksi antaa olla, on meinaan aivan sama kuvitteleeko itse tekevänsä ”rennosti” tai tehokkaasti, kun hevosen tila on niin kiihtynyt. Toisena päivänä taas saattaakin olla täysin ”normaali” ja leppoisa. Myös maastossa ja maastakäsin kiihtyy eli erilaisilla liikutusmuodoilla ei ole merkittävää eroa.

”Se on löytänyt itselleen toimivan tavan rauhoittaa itseään, jollakin muulla on vielä isompi stressi eikä keinoa purkaa sitä.”

Itse näen, että kyseinen hevonen nimenomaan kiihtyy toiminnastaan eikä rauhoitu. Olen nähnyt muutamia kutovia hevosia, ne eivät ole näyttäneet ollenkaan näin fanaattisilta kuin tämä. Mielentila muistuttaa enemmän läheisriippuvaisen paniikilta, kuin stressin hallinnalta.

Ymmärrän toki, että kotiutumisella sekä sopivan lauman puuttumisella on oma osuutensa asiaan. Lähinnä kiinnostaakin yleisesti, jos toimivia ratkaisuja on vuosien varrella keksitty. Olosuhteisiin kun ei voi määräänsä enempää vaikuttaa. Tämä hevonen ei ole omani ja tosiaan hyviäkin päiviä on ihan hyvässä suhteessa niihin huonoihin verrattuna, eli en ole tilaamassa lopetusaikaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.6.25 01:16:09

Pieni talli, jossa tapahtuu hyvin vähän mitään muutoksia tai kukaan kulkee mihinkään. Ja mahahaava kuntoon sekä hevoselle sopivaa liikuntaa ja tekemistä joka nimenomaan rauhoittaa.

Meille tuli yksi tälläinen ja meni siitostammojen pihattoon josta harvoin liikkui kukaan mihinkään tallialueen ulkopuolelle tai edes pihatosta pois, lisäksi mentiin maastakäsin umpimetsässä pitkiä lenkkejä varmaan noin puoli vuotta ja tämän jälkeen hevonen alkoi selkeästi rauhoittumaan ja kutomista oli enää minimaalisesti käytävällä. Mahahaava on hyvä tutkia ja hoitaa