Lähettäjä: assa
Päivämäärä: 13.6.25 13:07:06
Kuormankantokyky vaihtelee hevosen mukaan, eli pelkkä laskukaava ei välttämättä pidä paikkaansa. Mutta laskukaavaa käyttäessä pitää muistaa se, että siinä lasketaan selkään tuleva kuorma, ei pelkkä ratsastajan alastonpaino aamulla kakalla käytyä.
Eli ratsastaja pitää punnita selkään mennessä, paljonko hän painaa silloin. On syönyt ja juonut yleensä tuossa vaiheessa päivän mittaan, pukenut vaatteet ja omat varusteensa päälle ja ottaa vielä hevosen selkään tulevan satulankin syliin. Tuossa on se kuorma, joka hevosen selkään tulee. Pelkkä satula voi painaa jo yli 10 kg. Yleensä kuitenkin lasketaan satulan painoksi "10 kiloa ratsastajan painon lisäksi" eli aloittajan kohdalla se olisi 80 + 10 = 90 kg kuorma hevosen selkään. Mutta tuohon 80 kiloon sisältyy ratsastajan varusteet, eli selkään laskettava kuorma on ratsastaja varusteineen + 10 kg satulasta, eli aloittajan pitäisi vielä vähän pudotella, että olisi sen max 80 kg omine varusteineen selkään mennessään.
Ja kun ideaali kuorma on yleensä 15 % hevosen ihannepainosta, niin 90 kg kuorma olisi silloin 600 kg hevoselle. Mutta jos hevonen on lihava tai huonokuntoinen, tai ei ole tottunut kantamaan ratsastajaa, niin silloin ratsastajan pitää olla vieläkin kevyempi.
Ja kun ratsastuskoulussa yleensä pyritään laittamaan jokaiselle hevoselle/ponille mahdollisimman painava ratsastaja selkään, että mahdollisimman moni pääsee ratsaille, niin hevoset/ponit kantavat aina aika painavaa kuormaa, joten ei voi ajatella, että "No kyllä minä voin ratsastaa kerran viikossa, enhän minä rääkkää tätä hevosta tuntikausia päivässä". Mutta sinun lisäksesi voi olla monia muita ratsastajia, joita se hevonen joutuu kantamaan, joten monet hevoset ovat todella kovilla.
Ja kun ratsastajat on isoja, niin monet tallit ovat siirtyneet erittäin käyntipainotteisiin tunteihin, ja sitten monia ratsastajia ärsyttää, kun tunneilla vain kävellään. Mutta kun muuta vaihtoehtoa ei ole, kun ratsastajat on niin painavia.
Ja tuo on ihan totta, että kun ratsastajalla on paljon laardia ympärillään, niin se vaikeuttaa oikeaoppisen istunnan saavuttamista. Ja varsinkin, jos sinut laitetaan ison/leveän hevosen selkään, niin lonkat voi olla kovilla, jolloin ratsastaminen ei todellakaan ole mukavaa.
Ei siis ole huono vaihtoehto laihduttaa vielä lisää, niin pystyt paremmin vaikuttamaan kropallasi hevoseen ja saat allesi sen kokoisen hevosen, että sen selässä on mukava istua ja voit mukautua sen liikkeisiin.
Olen sinua pari senttiä pidempi, enkä ainakaan itse nauti millään tynnyrimäisellä suokilla ratsastamisesta, vaikka se olisikin vain vähän yli 150 cm korkea. Se on minulle liian leveä. Ja olen mennyt myös 170 cm, melko silakalla lv:llä ja vähän korkeammalla puokilla, mutta parhaiten minulle passaa pienemmät, sopusuhtaiset tai sirommat hevoset, joiden ympärille saan jalat mukavasti. Mutta niillä pitää painon olla kurissa.
500 kg hevoselle 15 % laskusäännön mukaan selkään voi laittaa 75 kg kuorman, eli jos satula yms. on 10 kg niin silloin ratsastaja omine varusteineen olisi max 65 kg. Monen mielestä tuo on "pikkulapsen paino" ja "aikuiset painaa kyllä helposti 70-80 kg" ja "miten miehet sitten voivat koskaan ratsastaa?". No, jos painaa paljon, niin silloin ratsastaa vain hevosilla, joille ei ole liian painava... Tai sitten karistaa kilojaan niin, ettei ole niin painava. Ei miestenkään tarvitse painaa sataa kiloa. Minä menen kyllä tuohon "max 65 kg omine varusteineni", vaikka olen jo yli nelikymppinen.
|