Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.5.25 15:46:26

Laji ja piirit eivät ole lainkaan tuttuja, joten kysyn täältä: ketä tulisi lähestyä issikka-asioissa ja missä tällaiset ihmiset valmentavat?

Lähettäjä: Wahlrooska 
Päivämäärä:   25.5.25 16:26:14

Wahlrooskalla lähimmät issikkakisat ja issikkarata. Kanttaa kysyä siellä käyviltä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   25.5.25 18:22:11

Ei tarvitse löytyä kisoja tai rataa, vain valmentaja, joka ymmärtää issikoiden päälle.

Lähettäjä: Wahlrooska 
Päivämäärä:   25.5.25 20:53:31

^ Siellä Wahlrooskalla käyvät issikkaihmiset varmasti osaisivat parhaiten neuvoa sopivista valmentajista. Tänne ei kukaan laita hyvän valmentajan nimeä, kun aina tulee p*skamyrsky.

Lähettäjä: Meilari 
Päivämäärä:   25.5.25 21:28:01

Esim Jenni Kurki, Sirpa brumpton, jne jne..
Ole hyvin varovaanen kenen valkuissa käyt.. Suomen islanninponiporukat on aivan hitokseen naurettavan tasoisia.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   25.5.25 23:19:03

Tampereella ja Jyväskylässä on ainakin runsaasti issikkaharrastajia, sen lähempää en osaa sanoa. Itse en sieltä suunnalta ole kotoisin, joten en kovin tarkkaan kiertävistä valmentajista tiedä. Jyväskylässä esim. Thrasta kannattaa kysellä ja Ylöjärveltä Tuulensillasta Josu Korpi käy ilmeisesti jonkin verran myös valmennusreissuilla. Kurki tuskin ketään lähtee valmentamaan, mutta Brumpton on ainakin Thrassa käynyt, joten saattaa ehkä lähteä pidemmällekin. Sihyn sivuilta löytyy lista FEIF valmentajista, joten sieltä alkaisin ehkä ensimmäisenä selvittämään.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   25.5.25 23:27:27

Ainiin ja Saarijärvellä Purola ranch, jossa Tuuli Paananen pitää tunteja. Hän käy myös jonkun verran valmentamassa muualla.

Lähettäjä: Tuolta? 
Päivämäärä:   26.5.25 05:41:36

https://www.islanninhevonen.net/koulutus/feif-ohjaajat/

Lähettäjä: Kessi 
Päivämäärä:   26.5.25 07:52:40

No noi feif 1 2 eikä edes 3 tarkoita mitään laatua suoraan.
Älä luota niihin "pätevyyksiin"

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.5.25 09:22:28

Feif 1 taitaa olla jotakuinkin harrasteohjaaja tasoinen. Mutta tietysti valmentajan sopivuus ratsukolle selviää vain kokeilemalla. Itse olen korkeasti koulutettujenkin valmentajien tunnilla ollut saamatta siitä juuri mitään uutta ja taas jonkun vähemmän koulutetun tunnilla saanut isojakin ahaa-elämyksiä. Issikoilla koulutusta tärkeämpää on usein valmentajan omat taidot, koska askellajiratsastuksessa ns. perstuntuma on vielä tärkeämmässä asemassa kuin tavallisissa lajeissa.

Lähettäjä: Taika 
Päivämäärä:   26.5.25 09:40:48

Islanninhevosratsastuksessa pätee samat lainalaisuudet kuin kouluratsastuksessakin; lisäaskellajit lisäävät haastetta. Ratsastuksen opettelu/valmentautuminen on haasteellista, jos ratsastaja ei erota, mitä askellajia hevonen kulkee - minkä tahansa lajin valmentajan pitäisi erottaa, meneekö hevonen ravia vai ei. Ravin ratsastaminen puolestaan saattaa olla islanninhevosella varsin hankalaa, koska töltin voi aina "puristaa" hevosesta, mutta ravia taas ei (jos hevosella on vahva lateraalinen taipumus).

Meillä on ihan muualla päin Suomea käynyt kotivalmentajana koulupuolen valkku, jota on kiinnostanut ottaa selvää myös islanninhevosten askellajeista.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.5.25 10:18:07

Jokainen yhtään kokeneempi ratsastaja toivottavasti erottaa, mitä askellajia hevonen menee. Askellajitaipumus voi tuoda paljon haastetta juuri esim. siirtymiin. "Tavallisella" hevosella kärjistetysti käynnin jälkeen tulee useimmiten ravi ja ravista kun vielä laitetaan vauhtia, niin lopulta laukka. Islanninhevosella valikoimaa on enemmän ja pelkällä eteenpäinratsastuksella ei kovin pitkälle pääsekään. Lisäksi yksilöiden välillä on paljon eroja. Vahvasti lateraalisella viisiläyntisellä ravi voi olla hankalaa, puuttua lähes kokonaan tai olla nelitahtinen, kun taas ravivahvalla töltti vaatii jo aika paljon osaamista, eikä varmasti tule vain jotenkin puristamalla. Olen monia kolmikäyntisenä ratsastettuja issikoita tavannut, joiden omistajilla ei vaan ole ollut tietoa ja taitoa töltin ratsastuksesta ja ylläpidosta, jolloin se on hevoselta hävinnyt sen verran vahvasti, että löytyy uudelleen vasta ratsuttajan avulla. Sitten vielä sen lisäksi, että siirtymien kanssa pitää osata erilaisia kikkoja, pitää osata tunnistaa myös tahtivirheet, joiden puhdistaminen onkin yksi isoimmista osista askellajiratsastusta. Kokeneellakin kouluratsastajalla voi mennä todella kauan oppia tunnistamaan ravitahtinen tai passitahtinen töltti ja monella issikoihin siirtyneellä jopa tahtivirheinen töltti ravista. Sitten pitäisi vielä osata tunnistaa mistä tahtivirhe johtuu ja korjata se. Meillä on ollut issikoiden kanssa joitain isohevosvalmentajia ja vaikka heiltäkin tietysti saa ihan hyviä oppeja, jää töltin ongelmien ratkominen joka kerta aika pintapuoliseksi. Siksi suosin itse nykyään askellajivalmentajia. Tässä vuosien saatossa on itselle sen verran paljon kokemusta lajista tullut, että mielellään maksan valmentajasta, joka osaa neuvoa paremmin kuin mitä itsekin osaisin :D