Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   24.5.25 10:03:53

Toisen topan pomminvarmuudesta tuli mieleeni kysellä, onko hötöläisillä kokemusta yksin huolestuvan, reaktiivisen ja liikkeissään nopean hevosen auttamisessa enempi zen -tyyppiseksi? Hevonen on ollut mulla jo 7 vuotta enkä ole arka käsittelijä, toisen hevoseni kanssa rento mielentila säilyy helposti ja tämän säpäkämmänkin kanssa siihen asti, kunnes lähdemme kahdestaan pois muiden hevosten läheltä. Olen kokeillut viedä yksin poispäin muista niin, että olen lisännyt matkaa vähitellen, mutta lopulta tuloksena on aina narun päässä pyörivä, kavereille huuteleva ja huolestunut hevonen - ei tee vaarallisia asioita eli ei hypi pystyyn tai lähde käsistä, mutta pyörii pikku ympyrällä ja on selvästi niin levoton, ettei ole turvallista lähteä pidemmälle. Mikäpä siis neuvoksi: hyväksynkö vain sen, ettei tämän kanssa koskaan lähdetä yksin maastoon (edes taluttaen) vai onko vielä jotain, mitä voisi kokeilla? Hevonen on muutoin tosi kiltti ja terve, sillä on kokopäivätarhaus isossa tarhassa kaverin kanssa ja riittävästi liikuntaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.5.25 10:10:10

Ei kuulosta olevan säpäkkä vaan läheisriippuvainen. Jos on ollut sinulla 7 vuotta niin ettekö todella ole tehneet yksin asioita tänä aikana?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.5.25 10:37:44

Mulla on vähän sama ongelma kuin aloittajalla, tosin mulla ollut tämä hevonen vasta pari vuotta. Maastoon yksin ei pääse kun pari sataa metriä, sit tulee stoppi ja hevonen kieltäytyy liikkumasta eteenpäin ja alkaa hermistumaan jos ei käännytä takaisin tallille päin :/

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   24.5.25 13:07:16

Hevonen pitää totuttaa pikkuhiljaa siihen, että käydään yksikseen (ja siihen ei kuole)

Ihan ensimmäiseksi, hevosta ei päästetä pyörimään ihmisen ympäri. Pysytään siinä paikassa missä normaalistikin taluttaessa. Mitä enemmän pääsevät pyörimään ja ottamaan vauhtia, sitä enemmän paniikki kasvaa. (Pakoreaktio)

Aloita lyhyillä reissuilla vaikka tallin läheisyydessä, kuitenkin niin että poistutaan sieltä mukavuusalueelta.
Oman kanssa aloitin sillä, että mentiin tien yli metsään (tyyliin 100m tallin pihasta, mutta näköyhteys muihin katosi) ja annoin hevosen syödä siellä vihreää ja palattiin takaisin. Pikkuhiljaa kasvatin sitten vain tuota matkaa tallista pois.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   24.5.25 13:23:02

Ja se ettå olet oikeasti luotettava itse, myös kuri kysymys eli vaikka tekis mieli niin sekoilu ei ole ok. Usein myös homma rauhoittuu kun mennään kilsa kotoa. Eli talli ei enää näy , ei hajua. Eli joidenkin kanssa jos turvallinen reitti niin suoraan vaan reippaalla ravilla kilsa pari. Sitten vasta mennään käyntiä. Ja mielellään joku lenkki ei edestakas menoa. Voit kasvattaa itseluottamusta myös käymällä jossain muualla ratsastamassa

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   24.5.25 14:34:40

Pste: Onhan me toki tehty asioita yksin seitsemän vuoden aikana. Esim. valmennukset ja treenit onnistuu kentällä vallan mainiosti yksinkin, kunhan muut hevoset ovat näkösällä.

Ympäri pyörähtämisestä tiedän, ettei ole hyväksi. Mutta tämä tosiaan liikkeissään niin vauhdikas, että ehtii jo pyörähtää ennen kuin saan pysäytettyä - tai edes tajuan, että on singahtamassa. Onko tähän vinkkejä?

Jos kyse läheisriippuvuudesta, miten siitä voisi päästä eroon?

Lähettäjä: &€#? 
Päivämäärä:   24.5.25 14:35:55

Minkä takia sinne maastoon on päästävä yksin?
40v ja ammattilaisena en näe mitään syytä miksi jollain vähänkään epäluotettavalla pitäisi metsään mennä. Oma turvallisuus on se tärkein asia. Toisaalta minkäänlaista koulutuksellista hyötyä ei noilla hermoja raastavilla metsäsessioilla ole. Ajan kanssa epävarma tai reaktiivinen hevonen saattaa pysyä rentona toisen varman kulkijan kanssa.
Kovin eläväinen valpas yksilö tasaantuu vasta iän myötä jos silloinkaan kovin luotettavaksi maastoilijaksi.
Eli ei taida onnistua koulutus. Helpommalla selviää etsimällä kaveri tai vaihtamalla hevosta.

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   24.5.25 14:49:29

&€#?: Näin vähän pelkäsinkin. Tämä tosiaan on ollut mulla pitkään ja on jo 15v eikä näytä iän myötä tasaantuvan. Metsään olisi hinku, koska siellä kävely olisi hyvää vaihtelua kentällä pyörimiseen ja hevonenkin tykkää siitä - kunhan on kaveri mukana. Se, miksi metsään pitäisi päästä yksin (edes taluttaen) johtuu siitä, ettei kaveria ole aina saatavilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.5.25 18:10:25

Eihän se nyt ole yksin tekemistä jos on valmennuksia kentällä mihin muut hevoset näkyy. Tarkoitan tässä nimenomaan sellaista yksin maneesissa, yksin traikussa vieraaseen paikkaan ja siellä esim yksin valmennus, kävelyretkiä, yksin tallissa ilman mitään näköyhteyttä jne. Kaikki omat hevoseni ovat aluksi tullessaan olleet vähän sitä mieltä että onko pakko mennä yksin metsään, mutta eipä siitä ole numeroa tehty vaan menty vaan säännöllisesti selästä käsin, niin hyvin on kaikkien kanssa sujunut

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   24.5.25 18:55:59

Hmmm, tuosta nyt ei ollut varsinaisesti apua. Eli selkään vaan ja yksin maastoon (selästä käsin) vaikka hevonen jännittyy ja sinkoilee. Eikö tuosta jää hevosellekin huono kokemus ja seuraava kerta olisi vieläkin vaikeampi?
Kiitos, mutta etsin jotain turvallisempia vinkkejä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.5.25 19:24:24

Pointti olikin se, että kuski selkään joka ei ihmettele ja hevonen jaksaa ehkä muutaman minuutin pohtia asiaa ja jatkaa elämäänsä yksin kulkien. Toki edellyttäen että se yksinolo nyt on täysin normaali asia sille hevoselle, kuten nyt yleensä tulee monenlaista tehtyä hevosten kanssa niin ettei kaverit näy tai kuulu lähelle.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.5.25 20:22:59

Jos olet taikinoinut saman asian kanssa seitsemän vuotta, niin karu fakta on se, että sinä et tule saamaan asiaa korjattua ilman kouluttajan apua.

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   24.5.25 21:36:04

Jestas, mitä vastauksia. Hötönetti ei tosiaan pettänyt tälläkään kertaa XD