|
Lähettäjä: Muhvi
Päivämäärä: 11.5.25 10:31:32
Mainittujen lisäksi kannattaa totuttaa kaikenlaiseen, mitä voi ohimennen kuin arjen normaaleina asioina esitellä. Esimerkiksi autoihin opettamista ei todellakaan kannata jättää siihen, että hevonen on 3-vuotias ja sillä lähdetään sormet ristissä tien varteen totuttelemaan autoihin. Varsinkin jos varsa on omassa tallissa, voi vaikka ajaa laitumelle autolla ja rapsuttaa varsaa ikkunasta, tuoda traktorilla ja kaikenlaisilla kolisevilla peräkärryillä kaikkea mukavaa, siinä samalla sitten vaikka heilutella pressuja ja ajaa laitumen viertä kovaäänisellä siimaleikkurilla jne. Jos varsa tulee lähemmäksi uteliaana, kehutaan ja rapsutellaan. Jos varsa ei näe muuta kuin laitumen ja tallin ja siinä välissä ehkä yhden kiven ja pikkulinnun, on paljon vaikeampi opettaa se isompana siihen, että maailmaan kuuluu kaikenlaista vekotinta.
Täällä on jokin ihmeellinen käsitys, että jos varsalle opettaa mitään, siltä riistetään lapsuus. Millä lailla varsa muka ei saa olla varsa, jos se vaikka talutetaan traileria pelkäämättömän emänsä kanssa traileriin ja näytetään, että tämä on tämmöinen, ajetaanpa kentän ympäri? Ylikuormittuvatko sen aivot niin, ettei se enää osaa olla varsa? Mitään liinassa juoksutusta toki ei ruveta tuon ikäiselle tekemään, mutta kyllä maitovarsa jo on syytä opettaa talutukseen, kiinni seisomiseen narussa ja kaksin puolin, siihen että se pitää hetken jalkaa ylhäällä ja antaa näpertää ja koputella kaviota, traileriin menemiseen ja siihen että voi ajaa pikku kiekan ja sitten siihen, että ympäristössä kuuluu ääniä ja näkyy kaikenlaista. Jo maitovarsa voi myös tarvita loimea viileänä päivänä ja jotkut jopa heti syntymänsä jälkeen, joten hui kauhea, oikein pistetään sille varuste päälle eikä se ole riimu, se varmaan menee siitä loimesta rikki. Ja mikään ei estä heittelemästä sille vaikka satulahuopaa selkään ihan niin kuin loimeakin, se ei tee niihin yhtään mitään eroa eikä varsa kuormitu satulahuovan painon alla.
|