Lähettäjä: Birma 
Päivämäärä:   6.5.25 11:21:24

Vai emmekö ihmiset osaa enää hoitaa hevosia? Diagnostiikka ja tietoisuus on toki parantuneet myös paljon.

Lähettäjä: niin päin 
Päivämäärä:   6.5.25 11:25:03

Nykyään nimenomaan sairaita hevosia tutkitaan ja hoidetaan enemmän mitä ennen. Se ennen vain outo, vähän vain ontuva (kun ainahan se nyt on vähän huonosti liikkunut…), hassusti liikkuva tai hankala tunnistetaan nykyään kipeäksi ja hoidetaan kuntoon.

Lähettäjä: ~*~ 
Päivämäärä:   6.5.25 11:27:59

Osittain kyllä.

Osa hevosista on nykyään sairaampia ihmisen toiminnan vuoksi.

Toki hoito ja diagnostiikka ovat parantuneet paljon ja nykyään hevonen kelkotaan nopeammin klinikalle - tai soitetaan eläinlääkäri kotiin, mutta ei se ihan niin yksioikoista ole.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.5.25 11:29:56

Itse olen harrastanut hevosia liki 40 vuotta, ja kyllä ne on aina ihan yhtä sairaita olleet. Ontuvia, laihtuvia, tolkuttomasti lihovia, kiukkuisia, räjähteleviä jne. hevosia on ollut ana. Vielä joskus 20 vuotta sitten ei useinkaan edes tajuttu epäillä esim. mahahaavaa, suolistotulehdusta tai hammasvaivoja, vaan etenkin käytösoireilu joko sivuutettiin täysin tai sitten laitettiin vain luonteen piikkiin. Näin jälkikäteen ajateltuna olen myös nähnyt esim. cushingia sairastaneita hevosia ensimmäisen kerran jo ainakin 30 vuotta sitten, mutta ei kukaan silloin tajunnut niiden olevan sairaita, vaan huonoa karvaa, notkoselkää, yleistä nuutuneisuutta yms. pidettiin ihan vain yleisesti vanhenemiseen liittyvänä.

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   6.5.25 11:32:22

On ne myös herkempiä.

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   6.5.25 11:36:11

Ja osa omistajista hysteerisempiä ;-)

Lähettäjä: äwå 
Päivämäärä:   6.5.25 11:37:43

Minä väitän että tieto lisää tuskaa. Olen ollut hevosten parissa 90-luvun alusta ja tuntuu että nykyään vuosittain tulee uutta välinettä/tutkimusta jne. siinä missä aikoinaan mentiin monet vuodet sillä tiedolla, että helosan ja paalinnaru hoitaa kaiken eikä paremmasta tiedetty.

Esimerkiksi yhden tutun hevosella on hoidettu hampaita PALJON ja löydetty sieltä PALJON. Silloin kun itsellä oli hevosia, oli ihan normaalia että joku kengittäjä raspaili vähän käydessään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 11:38:12

Ennen ne oli vaan 'laiskoja' ja piiskattiin liikkeelle

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.5.25 11:54:17

"Ennen ne oli vaan 'laiskoja' ja piiskattiin liikkeelle"

Tämä. Näin jälkeenpäin tuntuu ihan kamalalta ajatella, että miten itsekin on joskus 90-luvulla ratsastuskoulussa räiminyt raipalla liikkumasta kieltäytyneitä hevosia, jotka aivan satavarmasti olivat jo todella kipeitä, mutta eihän sitä silloin tajuttu, vaan niitä pidettiin vain "laiskoina". Ratsastuksenopettajatkin käskivät vain hakata raipalla kovempaa, kun hevonen ei suostunut edes ravaamaan tai pahimmassa tapauksessa edes kävelemään. Nykyisin sentään ainakin Suomessa suurin osa jo tajuaa, että terve ja koulutettu hevonen ei vain ihan huvikseen kieltäydy liikkumasta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   6.5.25 11:54:49

"Osa hevosista on nykyään sairaampia ihmisen toiminnan vuoksi."

Näin. Nykyään sairastutetaan hevosia liikkumattomuudella ja ylisyötöllä, osa hevosista on ja elää kuin ylipainoiset jenkit. Tällaista ei ollut ennen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 12:03:03

No ei ole yhtään sairaampia, diagnostiikka vaan on kehittynyt.

Se on vaan erona, että hevoset on lihavampia ja vähemmässä liikkeessä keskimäärin kuin ennen. Siitä seuraa elintasosairauksia. Liiasta etenkin vääränlaisesta liikkeestäkin seuraa sitten omat ongelmansa. Taipumukset molempiin ongelmiin on ihan varmasti olleet hevosilla jo kauan.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   6.5.25 12:18:53

En usko, että hevoset ovat nykyisin sairaampia kuin vielä muutaman kymmenen vuotta sitten, vaan ihmisten ymmärrys on vain lisääntynyt ja myös eläinlääketiede kehittynyt, jolloin diagnosointi on helpompaa ja arkipäiväisempää. Ainoastaan ehkä maha- ja suolistovaivat ovat lisääntyneet, koska heinän laatu on muuttunut ja myös teollisia rehuja syötetään enemmän kuin ennen. Siinä missä ennen syötettiin pääasiassa kuivaa pienpaaliheinää, joka useimmiten varmasti oli melko köyhää (mistään heinäanalyyseista ei kukaan tavallinen hevosharrasta ollut kuullutkaan), nykyisin syötetään eniten muoviin kääritettyä esikuivattua säilöheinää, joka on hyvin usein aivan liian tuhtia tavaraa kevyessä työssä oleville harrastehevosille. Nykyisin on jostain syystä muotia syöttää etenkin odelmaa, jossa on mahdollisimman korkea valkuainen ja sulavuus, ja sitten ihmetellään, kun hevoset on niin lihavia ja sairastuu ns. elintasosairauksiin. Sitten kun siihen päälle vielä syötetään teollisia rehuja, joissa on mukana kaikenlaista mikä ei luonnostaan hevosen ruokavalioon kuulu, niin eihän se sinänsä mikään ihme ole, jos hevosen ruoansulatuselimistö ei oikein tykkää hyvää.

Lähettäjä: mummo 
Päivämäärä:   6.5.25 12:24:00

Kaikkihan on. Ihmiset, koirat, hevoset. Meillä on ollut hevosia ja koiria aika monta, on aktiivisesti toimittu niiden parissa niin terveys, ruokinta että valmennus- ja kilpapuolella ja kyllä terveyspuolen ongelmat on lisääntyneet.

Juuri ihmisen toiminnan ja tietämättömyyden vuoksi (tää on laaja aihealue) mutta myös toki sitten osittain tiedon ja sen käyttömahdollisuuksien vuoksi pystytään herkemmin todentamaan ja etsimään vikoja sekä sairauksia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 12:28:15

Koirien puolella asia on aivan selvä, moni rotu on näyttelyjalostuksella pilattu jo ihan elinkelvottomaksi. Hevosten osalta tilanne on vähän eri, niitä kun edelleen on jalostettu käyttö-, ei ulkonäköominaisuudet edellä, ei sairaudet ja vammaisuudet ole samalla lailla lisääntyneet. Ja toivottavasti eivät lisäännykään, kyllähän näissä värijalostuksissa ym aikamoinen riski piilee.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   6.5.25 13:02:28

Onne

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   6.5.25 13:20:39

Mä sanoisin, että kyllä ne on sairaampia tai huonommin käyttöä kestäviä.

Mun mielestä hevosissa (ei tosin kaikissa roduissa) voi havaita ihan saman ilmiön, kun monien rotukoirien jalostuksessa.

Juuri katsoin kuvia welsheistä. Vanhat ponit on tosi kestävännäköisiä, kun taas nykyponeilla halutaan olevan todella lyhyt ja notko selkä. Aika selvää, ettei tällainen rakenne kestä yhtä hyvin ratsastusta.

Lähettäjä: meillä 
Päivämäärä:   6.5.25 13:42:34

Ei ne ole sairaampia kuin ennen, nykyään niitä vain osataan tutkia ja hoitaa.
Toki metabolia ja liikalihavuus sekä niistä johtuvat vaivat ovat surullisen yleisiä nykyään ja se on ihmisen syy.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 13:55:12

Ratsastuksenopettajatkin käskivät vain hakata raipalla kovempaa, kun hevonen ei suostunut edes ravaamaan tai pahimmassa tapauksessa edes kävelemään

Mun täytyy sanoa, että vaikka raippaa kehotettiin käyttämään, niin ei hevosten HAKKAAMISTA hyvällä katsottu. Joissakin tilanteissa annettiin neuvoksi näpäyttää raipalla parikin kertaa, mutta aika harvoin. Aina nopeasti tuli sanomista. Kerrankin kun pureva hevonen oli juuri rouskauttanut itselleni kylkeen mojovat hampaanjäljet (olin harjaamassa) ja läimäytin avokämmenellä samantien turpaan, tuli tallityöntekijä pitämään puhuttelun siitä, ettei hevosia läiskitä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.5.25 14:06:04

"Mun täytyy sanoa, että vaikka raippaa kehotettiin käyttämään, niin ei hevosten HAKKAAMISTA hyvällä katsottu. Joissakin tilanteissa annettiin neuvoksi näpäyttää raipalla parikin kertaa, mutta aika harvoin. Aina nopeasti tuli sanomista. Kerrankin kun pureva hevonen oli juuri rouskauttanut itselleni kylkeen mojovat hampaanjäljet (olin harjaamassa) ja läimäytin avokämmenellä samantien turpaan, tuli tallityöntekijä pitämään puhuttelun siitä, ettei hevosia läiskitä."

No meillä kyllä ihan käskettiin räimimään raipalla ihan kunnolla niin kauan, että hevonen liikkui. Ei siis mitään pikkunäpäytystä, vaan käsi irti ohjasta ja ihan täydellä voimalla lyömistä useita kertoja peräkkäin. Ja opettajat itsekin toisinaan vetelivät hevosia juoksutuspiiskalla jaloille, jos eivät muuten liikkuneet. Myös hevosen lyöminen avokämmenellä, nyrkillä tai jollakin esineellä maasta käsin oli täysin hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa, jos hevonen "sikaili" ja sille "piti näyttää, kuka määrää". Tokihan sitä nyt 30+ vuotta myöhemmin ymmärtää, että ne liikkumishaluttomat ja "sikailevat" hevoset olivat kipeitä, mutta eipä silloin osaamattomana /lapsena/teininä tullut mieleenkään kyseenalaistaa alan ammattilaisten näkemyksiä ja oppeja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 14:17:28

Ostin 27v sitten ekan oman hevosen 12v shtamman, oli ell tarkistus ja opettaja katsomassa ja itsellä mielessä et tärkeintä on terveys. Noh se oli tyyppiä alatisairas, 4v:ssä laitoin pois nivelrikon takia. Myös puhkuri oli. Toki olen miettinyt et jos se olisi mennyt pihattoon ehkä olisi pärjännyt paremmin. Sen jälkeen tuli jokunen kaikkikäy tyyppi, mut myös yksi nuorena mulle pihattoon tullut alatisairas.

Et sanoisin et hyvä pihatto on hyväksi, mut muuten älä osta niin kallista ettei sitä ole varaa menettää.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   6.5.25 14:34:04

Joo kyllä käskettiin ottamaan raippa pystyyn ja ohjat toiseen käteen ja lyömään kunnolla :(

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   6.5.25 14:51:41

Kyllä ovat, siinä missä koiratkin. Ennen saattoi olla ähkyä, jännevammaa tai kaviopaisetta, esimerkiksi rangan ongelmia, kissing spines ym. ei ollut siinä määrin kun hevosten selän rakenne oli terveempi. Hammas ja vatsaongelmat on lisääntyneet räjähdysmäisesti. Hevosten hermorakenne on heikompi ja se altistaa kaikenlaiselle ja myös tapaturmille kun hevoset ovat säikympiä ja nopeampia kuin ennen.

Ysärin alusta olen lajin parissa ollut aktiivisesti. Silloin oli varsin helppoa ja vielä 2000-luvullakin löytää tasainen kiva puksu. Nykyään markkinat on pullollaan vikaisia ja hengenvaarallisia kilpahevosjalostuksen sivutuotoksia, joiden kanssa voi harrastaa maneesissa kun ei tuule eikä sada - niiden klinikkakäyntien välissä.

Jalostushan tähän on syynä. Ja joka muuta väittää, väittää, että hevosjalostus ei ole edistynyt (onko suunta sitten oikea) 40 vuoden aikana ;)

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   6.5.25 15:23:49

Q: kasarilla kun meikäläinen aloitti hevosharrastuksen oli normaalia että ravitalleilla hoitajatytöt (10-> vuotiaat) pystyi ajamaan ja ratsastamaan hevosilla. Jos joku oli niin hankala ettei se ollut turvallista sellainen hevonen oli poikkeusyksilö. Ja ratsupuolella suurin osa oli sellaisia kaikki käy tyyppejä, mä en yhdessäkään paikassa jossa itse kävin törmännyt hevosiin tai poneihin jotka ei olisi liikkuneet ilman raipalla hakkaamista. Oli yksittäisiä jotka tietyillä ratsastajilla ei kunnolla liikkuneet mutta ei sellaisia jotka ei kellään kulkeneet mihinkään. Mä en muista yhtään vatsavaivaista hevosta tai äärimmäisen herkkää helikopteria. Hiekansyöntikin oli tuntematon tapa. Puhkuria oli paljon, eipä sitä heinän suhteen ollut vaihtoehtoja. Jos oli sateinen kesä homeista heinää oli vaan pakko syöttää kun muuta ei ollut. Nykyinen muovitettu heinä säilyy hyvänä parikin vuotta taivasallakin kunhan muovi vaan pysyy ehjänä. Tuolloin hevoset myös laitettiin pienemmällä kynnyksellä teuraaksi kuin nyt. Kukaan ei kaupitellut jännevammaista ravuria jollekulle muulle kuntoutettavaksi mitä nyt näkee yleisesti. Hankurin oireita näyttävä lähti myös lihoiksi.

Lähettäjä: Pony 
Päivämäärä:   6.5.25 15:26:45

Ei löydy enää vankkaa järeäluustoista isoa perheponia vaan ponit ovat muuttuneet ohutsäärisiksi hermoheikoiksi rakennekukkasiksi.

Lähettäjä: Vm.-72 
Päivämäärä:   6.5.25 15:45:42

Kyllä ja ei.

Sairaita hevosia oli ennenkin mutta painotus osin eri sairauksissa kuin nykyisin.

Hevosten pitotavat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa.
Muutoksia on hyvään ja huonoon suuntaan.

Esim.heinä on muuttunut, minun nuoruudessani syötettiin kuivaa pikkupaaliheinää joka oli usein pölyisempää kuin nykyinen esikuivattu, muovitettu pyöröpaaliheinä. Hevosilla oli enemmän puhkuria kuin nyt mutta hampaat pysyivät parempina.
Heinä oli arvoiltaan varmasti heikompaa eikä sitä syötetty niin paljon. Sensijaan annettiin kokokauraa melko reiluja annoksia.
Sekään ei joka hevosen vatsalle sopinut. Teollisissa täys- ja lisärehuissa oli todella vähän valikoimaa lähinnä löytyi jotain Kraftia vielä 80/90- luvun vaihteessa.

Silloin hevoset söivät kauran ohessa suolan ja kalkin lisäksi ehkä vehnänlesettä, melassisiirappia tai pellavansiemenlimaa.
Nykyään on liikaa tehdasrehuja käytössä eikä se edistä hampaiden eikä vatsan terveyttä.

Tehotuotettu heinä on hevosille liian vahvaa, laskurin mukaan meilläkin on niin valkuaispitoinen heinä tällä hetkellä ettei normaalin rehunkäyttökyvyn omaava hevonen voi syödä sellaista kuin muutaman kilon päivässä ilman että suositukset paukkuu reilusti yli. Lypsylehmien rehua nämä ammattiviljelijät hevosille tuottavat.

Hevosten hoito yleensä, oireiden tunnistus, diagnostiikka ja eläinlääkintä on mennyt eteenpäin.
Muistan varsin hyvin itsekin miten hevoset olivat vain luonteeltaan laiskoja, itsepäisiä, vihaisia jne.kun ne oireilivat vastustelemalla, haluttomuudella liikkumaan, arvaamattomalla käytöksellä ja jopa agressiivisuudella. Todella surullista.
Mieluummin ylitutkimista kuin tuo toinen ääripää missä hevosen elämä on silkkaa kärsimystä.

Kyllä jalostuskin on tuonut rotuihin heikkouksia kun on haettu vahvan fysiikan sijaan sporttisuutta ja nopeaa reagointikykyä...

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   6.5.25 16:25:16

Dark Jedi: Sama täällä, mä olen aloittanut ysärin alussa ja valtaosa oli tavallisia hevosia. Just jotain menevämpiä ex-ravureita saattoi olla, mutta hevoset meni yleensä eteenpäin eikä räjähtäneet ties mihin ilmansuuntaan.

Olen käynyt lukuisissa ratsastuskouluissa ja leireilläkin, pääsääntöisesti kaikki hevoset oli tosi kivoja ja niihin aina lapsena ihastuinkin tietysti. Jossain saattoi olla joku hapan yksilö, mutta mitään aggressivista käytöstä en ole kohdannut tai oikeasti vaarallisia ratsastettavia, muuta kuin vasta nykyään.

Ja tosiaan ysärin alussa olen aloittanut ja raippaa en osaa tänä päivänäkään oikein pitää ratsastaessa mukana vaikka esim. kouluraippa olisi joskus ihan hyvä. Eli en ole oppinut sitä koskaan mukana pitämään saati sitten sillä hakkaamaan. Mä oon aina tykännyt, että hevoset liikkuu itse.

Sen verran tunnen myös vanhoja hevosmiehiä, tai tunsin, että hevosen luonne on ykkösasia jalostuksessa. Näin ainakin heidän puheidensa perusteella. Kun hevonen on ollut tärkeä työväline niin ei hankalia ole ollut mahdollista katsella, kyllä sellaisista tuli aika äkkiä makkaraa. Nyt tilanne on toinen kun kilpahevosiin jalostetaan energiaa, herkkyyttä, nopeaa ja isoa liikettä. Hevosia käytetään jalostukseen jo todella nuorena ilman, että tiedetään, kestääkö ne edes käyttöä - psyykkisesti tai fyysisesti.

Ja esimerkiksi kissing spines on yleistynyt ihan vaan jalostuksen myötä lyhentyneen selän myötä, pitkät ja sirot jalat on alttiimpia rikkoontumaan herkemmin. Kissing spines on yksi, mikä myös aiheuttaa todella arvaamatonta ja vaarallista käytöstä.

Holsteinerin vai Hannoverin rotuyhdistys on Saksassa jo tuonut tätä esille ja alkanut kokeilemaan vanhojen orien spermaa pakastimesta nykytammoille. Ongelma nimittäin on jo kilparatsastuksessakin kun hevoset on hienoja, mutta pää ei kestä kilpahevosen elämää. Sellainen on myös rahallisesti aika arvoton. Jos hevoset alkaa olla jo sellaisia, että edes maailman paras kouluratsastaja ei saa niitä vieraassa paikassa kulkemaan (case Jessica von Bredow-Werndl tässä taannoin) niin kyllä ongelma alkaa olla aika iso eikä sitä voi selittää sillä, että amatöörit ei vaan osaa. Ysärillä ei todellakaan osattu ja silti pärjättiin.

Toki koirapuolellakaan ihmiset eivät ole valmiita hyväksymään tosiasioita jalostuksen ongelmien suhteen, niin tuskin tulee tapahtumaan hevospiireissäkään ihan heti.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   7.5.25 00:08:50


Silmään pistää harraste hevoset. Halutaan hevosia, joiden elämässä ei ole säännöllistä liikuntaa, asianmukaista kavionhoitoa ja ruokinta pelkkä heinä. Tämän tyyppinen hevosen pito, syö 500kg painavaa eläintä nivelistä ja mieleltä. Yhtään pidenpään tai ammatikseen hevosia tehnyt ymmärtää asioiden tärkeyden. Hevosesta näkee todella nopeasti tallin osaamisen.. Hyvä Esimerkki on se punapää, jonka nimeä en muista. Hänellä on useampi eläin, jotka voi huonosti. Oiva esimerkki..” lajityypillisestä” hevosen pidosta. Hän on omasta mielestään supertaitava hevoskuiskaaja? Ihminen kuka ei edes tunnista omia puutteitaan, tunne-elämäänsä ei voi lukea mitään eläintä tai sen käytöstä realistisesti! Ja KAIKKI hänen hevoset voivat huonosti.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   7.5.25 02:16:51

Ihmiset eivät enää osaa pitää hevosiaan niin,että ne pysyisivät terveinä. Hevostaidot ovat suureltaosin kadonneet.

Lähettäjä: Aa 
Päivämäärä:   7.5.25 06:24:17

Kyllä ne varmaan on sairaampiakin kuin ennen. Esimerkiksi kesäihottumaa ei juuri ollut aiemmin, eikä näitä jatkuvasti vatsa kuralla olevia. Osittain varmaan säilöheinä tekee vatsa-- ja hammasongelmia. Toisaalta puhkureita ei enää ole, kun heinä ei pölyä eikä tallit ole homeisia loukkoja.
Hevosten käsittely on kyllä parantunut, enää ei hevoset saa samalla tavalla selkäänsä kuin muutama vuosikymmenen sitten. Toisaalta ne todelliset hevosmiestaidot ja tekemisen kulttuuri katoavat, hevoselle ei kuitenkaan riitä pelkkä rakastaminen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 06:58:23

Kesäihottuman yleistymiseen voi vaikuttaa myös muuttunut hyönteiskanta. En muista että tässä meidän alueella olisi ollut sellaisia polttiaispilviä kuin mitä nykyisin on. Toki varmaan joissain roduissa voi olla että on yleistynyt perinnöllisesti. Lapsuudesta muistan että naapurilla oli suomenhevostamma joka oli hankuri. Siitä sanottiin että sillä on valoallergia. Oli siis aivan harjaton ja hännätön. Sitä ulkoilutettiin vain pilvisellä ja hämärällä eli täysin väärinpäin. Silloin ei tiedetty kesäihottuman johtuvan pääasiassa polttiaisista vaikka kesäaikaan tietysti osattiin yhdistää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 07:55:19

Kaviokuume on hevosten kansantauti, niinkuin diabetes ihmisillä. On sitä varmaan ennenkin ollut, mutta aivan liikaa tapauksia nykyaikana, kun tietoa on helposti saatavilla miten siltä pystyy 99% välttymään.

Lähettäjä: Kisse 
Päivämäärä:   8.5.25 12:22:41

On rotuja joissa jalostus on mennyt metsään ja sairaudet yleistyneet. Toki nykyään osataan myös diagnosoida sairauksia eri tavoin kun vaikka 30vuotta sitten.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   8.5.25 12:54:06

"Esimerkiksi kesäihottumaa ei juuri ollut aiemmin, eikä näitä jatkuvasti vatsa kuralla olevia."

Kyllä oli. Muista 80- ja 90-luvulta montakin hevosta (suokkeja), joilla nykytiedon mukaan oli selvästi kesäihottuma, mutta silloin puhuttiin vain "hankureista" ja sitä pidettiin lähinnä vain ominaisuutena, ei sairautena, vaikka hevosparat saattoivat olla kesällä täysin harjattomia ja iho aivan vereslihalla. Myös lehmänläjiä kakkaavia kurailijoita oli paljonkin, mutta ei siihenkään kiinnitetty silloin mitään sen kummempaa huomiota, sekin oli vain ominaisuus eikä kenellekään tullut mieleenkään, että hevosen suoliston toiminnassa voisi olla jotain perustavanlaatuista vikaa. Kiukkuisia, purevia, potkivia ja vastustetelvia hevosia oli ainakin ratsastuskouluissa enemmän kuin nykyisin, joten todennäköisesti myös esim. mahahaava oli hyvinkin yleinen.

Lähettäjä: Viia 
Päivämäärä:   8.5.25 13:42:46

Mun näkemys on että kyllä ne enemmän sairastaa. Joo, voi tutkia enemmän ja osata enemmän, mutta joku niissä hevosissa on erilaista.
Ysärillä kun aloitin, ei hevosia lopetettu kovin nuorina. Nykyään sitä tapahtuu paljon enemmän, on sairauksia jotka heikentää elämänlaatua huomattavasti. Osittain uskon että liikkuvat liian vähän ja väärin, mutta muulla hoidolla on toki osansa. Jos ruokitaan ihan palloksi jo nuorena, ei nivelet ehkä kestä.
Siinä missä ihmiset elää suorituskeskeisessä maailmassa, on hevostenkin elämä muuttunut. Ne osoittaa stressiä ja saa vatsahaavoja, syö hiekkaa, ähkyilee.
Ihmiset yrittävät parhaansa, mutta ehkä pitäisikin mennä takaisin perusjuttuihin. Enemmän liikuntaa, kavereita, vähemmän ruokaa ja seisoskelua.
Olisi kiva tietää, millä tavalla sairastavuutta voisi minimoida.

Lähettäjä: Kyllä 
Päivämäärä:   8.5.25 13:49:08

"Enemmän liikuntaa, kavereita, vähemmän ruokaa ja seisoskelua."

Tässä on resepti terveempiin hevosiin. Nykyhevoset ruokitaan pahimmillaan jo lähes varsasta saakka pelkällä heinällä ja elimistö ei saa kunnon rakennusaineita. Lisäksi nuoresta asti ylipainoinen ja vähän liikkunut (pikkutarhat, ei laumaa) hevonen on todella herkkä rikkoutumaan. Mikäli yksilön luonne on vielä reaktiivinen kuten nykyjalostuksen tuotokset ovat, niin tapaturma-alttius on suuri.